Vaikka olinkin helatorstaina vielä jonkin verran kipeä, päätimme rakkaani kanssa lähteä moottoripyörä ajelulle, ihan minne vain tiet vievät. Monen monta kilometriä me ajeltiinkin ja maisemat olivat ihan älyttömän ihania, kunnes olimme päätyneet Orimattilaan. Muistin, että siellä on jokin kotieläintila, olenhan niitä monesti googlaillutkin, ja päätimme mennä hieman silittelemään elukoita. Hintaa oli 7 euroa aikuiselta, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen hinta, onhan siellä eläimiä ruokittavana. Eläimiä oli ihan mukava määrä, vaikka olisihan niitä mielestäni saanut olla enemmänkin ja olisi ollut kyllä todella mukava päästä tekemään hieman lähempääkin tuttavuutta tiettyjen eläinten kanssa.

Shetlanninponeja oli neljä ja kaikki saman värisiä vaikkakin erikokoisia, toinen äkäisempi kuin toinen, mutta aivan ihania :D Samannäköinen Pörö shettis minua onkin purrut lapsena, mulla oli monta vuotta kammo shettiksiin, mutta ei onneksi enää, onhan nuo meinaan älyttömän söpöjä kavereita.



Tämä lampaan poikanen oli ihan kuin koira. Se juoksi heti luoksemme rapsuteltavaksi ja heilutti häntääkin kuin koira. Miehen kanssa naureskeltiinkin, että tämä voitaisi viedä kotiin asti sillä onhan se niin hellyttävä. Joka kerta ohi kävellessämme se lähti mukaan. Niin suloinen ja ihana, emä ja toinen pienokainen pysyttelivätkin hyvän turvallisuus matkan päässä. Jos joku tuonne joskus eksyy, niin käykää antamassa tälle isot rapsutukset :)


Heppoja oli monta, ainoastaan yhden lämminverisen? aidoissa ei lukenut, että pitäisi tutustua hieman kauempaa. En huomannut yhdenkään hevosen olevan vihainen tai arvaamaton, mutta parempihan se on turvallisuus syistä, ettei lapset mene työntämään pikku käsiään joka paikkaan. Mun miehestä onkin jo tullut ihan hevosmies :D Käsittelee niitä kuin vanha tekijä ;)








Eikö olekin suloisia vauvoja <3 Voitte vaan kuvitella, kun meikäläinen menee siellä ja lässyttää jokaiselle pennulle. Koiran ja kissan pennut olivat niin ihania ja leikkisiä, että olin valmis tuomaan kotiin jokaisen.








Ei ollut LamaAgility löytänyt tietään Orimattilaan. Jokaisella laamalla oli todella tuima ilme ja ei toivoakaan, että olisi päässyt koskemaan. Huvittavia otuksia ovat kylläkin.


Arla ja Edam vasikkaa olisin kovasti halunnut päästä paijaamaan, sillä olenhan minä kunnon maalaistyttö. Lapsena vietin joka ikisen kesä mummolassa hoitamassa lehmiä sekä sonneja ja tietysti noita ihania vasikoita. Nämä vaan tahtoivat märehtiä rauhassa ja meidän piti tyytyä kuvien ottoon.



Vanhemmat lehmät (vai oliko ne sittenkin sonneja?) ottivat rapsutukset mielellään vastaan ja me saatiin märät kadet niiden nuolimisesta. Miten nuokin voi olla niin ihania? :)


Siat olivat ihan kauhean uteliaita. Ne olisivat työntäneet kärsänsä ihan mihin vain jos olisivat vain aidan läpi päässeet. Erittäin hauskoja :)



Porot ja villisika pysyttelivät myöskin poissa aitojen lähettyviltä. Porot olivat vasta 9kuukauden ikäsiä pienokaisia ja suloisia kuin mitkä.





Eikö olekkin ihania lehmiä? Nämä taisi olla nimeltään Ylämaansonneja tai jokin samantyylinen, mutta katsojaa tuota karvan määrää :D Nämä olivat kovin kiinnostuneita ja tulivatkin luoksemme lähes heti. Onneksi saimme näitä rapsuteltua :)