Kuten teille jo aiemmin kerroin, niin lauantaina meillä oli shoppailupäivä. Aamulla aikasin hereille ja valmistautumaan päivän koitokseen. Siis mullehan se oli oikeastaan niin ihanaa terapiaa kuin olla ja voi, mutta mies tais olla erimieltä asiasta. Mun perässä kulkeminen, kun suhailen hyllyjen välissä kuin päätön kana, voi olla melkoisen ärsyttävää. Uhkailun ja kiristyksen jätin heti suosiolla pois ja siirryin viimeiseen vaiheeseen eli lahjontaan ja luulen sen tuottaneen tuloksia. No ei vaineskaan, halusin miehen valitsevan itselleen vaatteita näin etukäteen, sillä housuja on vaikea ostaa toiselle joululahjaksi. Parit housut hänelle löydettiin, itsellekkin yhdet, mutta en saanut tuhlattua tarpeeksi rahoja häneen. Jotain joululahjojakin löytyi, muttei todellakaan olla lähellekkään valmiina niitten suhteen. Miksi mä aina jätän näin viime tinkaan näiden ostamisen. Ens vuonna mä aloitan jo kesällä miettimisen ja lokakuussa ostamisen.

Tässä tulee kuitenkin päivän asua. Näin kuvista katsottuna tuo yhdistelmä ei tee kropalleni oikeutta vaan uimarengas tulee kovasti esille (ei vieläkään olis ostajaa tarjolla? :D) ja samalla mulle tuli ihan tarjoilija fiilikset itsestäni, mutta mies tykkäsi tästä yhdistelmästä ja kovasti. Kiva juttu, mutta laihikselle joulun jälkeen! ja mikä toi mun asento on? Jep, en edelleenkään ole kuvattava.