Mulla alkoi vähän ennen yhtä pamppailemaan sydän ihan kamalaa vauhtia. Jännitys iski ihan yks kaks. Lääkärin soittoaika olisi minä hetkenä hyvänsä. Olin käynyt päässäni kaikki mahdollisuudet läpi, jopa ne worst case scennariot. Mitä mä tekisin, jos vaikka saisin kuulla, että mulla on kasvain? Tai miten ottaisin asian, jos kuulisin, ettei mussa ole mitään fyysistä vikaa, sulla nyt vaan särkee päätä? Tai mitä jos mulla olisi vaikka pullottava verisuoni (mikskä sitä ikinä sanotaankaan), joka voisi repeytyä milloin vaan ja sit henki pois? Tai niitä matoja aivoissa, kuten unissakin näin? Lopulta mä turhauduin kaikkiin kysymyksiin päässäni. Mitä sitä turhaa miettimään. Siellä joko on jotain tai sit ei ole. Ja luojalle kiitos, multa ei löydetty pääkopasta mitään poikkeavaa! Ei kasvainta, ei tukosta, ei matoja tai mitään muutakaan poikkeavaa. Ensimmäisenä mut valtasi helpotus. Turhaa olin taaskin maalaillut piruja seinille, mä olen periaatteessa terve kuin pukki. Sit niitä kysymyksiä vasta alkoikin tulla ja taisin keskeyttää lääkärin sen tuhannen kertaa kysymyksilläni. Neurologi oli nyt sitä mieltä, että Triptylit kokeiluun, fysioterapiaan ja venyttelyä, venyttelyä ja vielä lisää venyttelyä. Ja ainiin, kaulan lihaksien vahvistamista. Hän arveli, että mulla on vain niin tukossa ja jumissa kallonpohjan syvät lihakset/ muita syviä lihaksia ja ne kun on jumissa, säteilee se mun päähän joka aiheuttaa kierteen, kun jännitän niskoja vielä enemmän. Kuulostaa todellakin mahdolliselta mun tapauksessa, mutta milläs tän sit saa pois? Hän määräsi mulle Voltaren-tulehduskipulääkkeitä ja sitä Triptyliä. Omalle lääkärille pitäisi varata aika ja sit suunnata sinne fysioterapiaan. Hieronnassakin saa käydä, mutta se ei välttämättä auta.

Mä olen tällä hetkellä sekä helpottunut, että turhautunut. Tiedän sen, ettei mun päässä ole fyysisesti mitään poikkeavaa. Kuitenkin mulla on vaiva, joka ei ole mikään kaikista mielyttävin. Lääkäri ei osannut sanoa, että saadaanko me kipua koskaan kunnolla pois. Mullahan on kuitenkin migreeni vaivana, joten se vaan saattaa lisätä tätä lihaspäänsärkyäkin. On mulla tässä vaiva. Ja niin, kyselin myös siitä, kun mulle nuo lääkkeet ei oikein tehoa, että mites sen kanssa tehdään, niin pitää vaan kokeilla. Voi olla että auttaa ja voi olla ettei. Voltarenia saan ottaa vain kovan kivun tullessa ja Triptyliä pitäisi kokeilla minimissään kolme kuukautta. Mä kun en niin kovin mielelläni nyt söisi vaan noita lääkkeitä. Mulla tulee niistä vain vatsa kipeeksi, eivätkä ne auta. Tai enhän mä varma ole, mutta eipä noi muutkaan lääkkeet ole tehonneet. Ja sit sinne fysioterapiaan. Meidän kunnassa ei kuulemma ole vapaita aikoja sitten seuraavaan puoleen vuoteen, että se on niin tukossa kun olla ja voi, että mun pitäis varmaankin tilata aikaa yksityiselle. Ette sattuis tietämään, paljonko sellanenkin kustantaa? Oli miten oli, niin näillä mennään nyt eteenpäin. Helpotus ainakin siinä suhteessa, ettei sieltä löytynyt mitään hengenvaarallista. :)

Nyt siis turhat manailut pois ja aletaan vain tekemään sellaisia asioita, mitkä mahdollisesti helpottaisivat oloa ja jotain, mikä aukaisisi näitä jumeja pois. Ajatellaan siis vain positiivisesti. Ehkä tää joskus helpottaa :)