Johtunee sitten ilmasta, univelasta tai jostain piilevästä pöpöstä, mutten muista milloin olisin taas vaihteeksi ollut näin tööt. Voisin nukkua, nukkua ja vielä vähän lisääkin nukkua. Päikkäreille oli tänään ihan pakko mennä, vaikka pelkäänkin niiden vaikuttavan yöuniin. Silmät eivät vaan pysyneet enää auki. Ja koska tällä hetkellä olen vieläkin ihan päiväunitokkurassa, niin pläjäytän teille kuvia sunnuntailta, kun touhuiltiin pihalla.

Kuvasta näkyykin, että Cata on nykyisin tuossa meidän takapihallakin narun päässä kiinni. Voi edes pikkasen luottavaisemmin mielin pitää sitä pihalla, sillä vaikka se hyppäisi aidan yli, niin eipä pitkälle lopulta pääsisi. Naru on kyllä niin pitkä, ettei toinen jää se varaan roikkumaan. Hyi edes ajatusta.



Mamman mussukat <3 Hämmästyttiin porukalla ihan hirmuisesti, kun tuossa ensin Cataa kuvailin ja Tare katselee touhua selkäni takana. Sitten se tuli, käveli Catan viereen ja köllähti kuvaan :D Ihan kuin Tare olisi tiennyt mikä homman nimi on :D Sitten ne pusuttelivat <3





Semmoisia räpsyjä tuli napattua. Edelleenkin vaan kaipaisin päästä jonnekin valokuvauskurssille. Tällainen perusräpsyttelijä kaipaisi hieman opastusta, miten saada vangittua sen kaiken tunnelman tuohon kuvaan, mitä näin sieluni silmin. Mielestäni nämä kuvat ovat aihan aloittelijan räpsyjä, mutta sellainenhan mä olen. Pitäisi siis vaan päästä jonkun osaavan oppiin :)

Ja nyt mä taidan siirtyä herkuttelemaan mansikoilla ja katsomaan kun Niksu pelaa pleikkaria. Eipä musta oikein muuhun taida olla. Taren kanssa pitäisi kyllä vielä lähteä ulkoilemaan, mutta mitä jos jalat eivät kanna? ;D Jatketaan siis huomenna toivottavasti pirteämmällä olemuksella.