Niin se sit lähti käyntiin viimeinen lomaviikko. Pikkuinen masennus alkoi hiipiä mieleen sen vuoksi, vaikka yritänkin olla mahdollisiman positiivinen. Eniten tässä harmittaa se, että Niksu jää lomalle kun mä joudun takaisin työmaalle. Yhteiset tekemiset jää tosi olemattomiin, siis ne kunnon lomamatkat yms. Josko sit ens vuonna paremmin. Mun loma on kyllä ollut todella ihana, mutta kyllä tää neljä viikkoa menee vaan niin vauhdikkaasti. Hirmuisesti haluaisi tehdä kaikenlaista, mutta jotenkin sitä vaan lopulta huomaa, että se, tuo ja tääkin asia nyt vaan jäi tekemättä. Huomisen ajattelin kyllä hyvittää pitkästä aikaa kunnon siivoukselle. Tekee oikein mieli päästä noiden kaappien kimppuun ja laitella tavarat järjestykseen. Noi kaikki uudet ostoksetkin pitäisi jotenkin saada tuonne kaappeihin mahtumaan. Siinä vasta pulma onkin. Vaateita on tullut hamstrattua oikein urakalla. En muista milloin olisin näin paljoa edes ostellut, mutta alennusmyynneistä tekee kyllä hyviä löytöjä välillä. No mutta joo, niistä sit omassa postauksessaan. Taas olisi aika liikuntojen ja tiedättekö, vihdoinkin tässä on taas jotain näytettävää. Ei pelkkää viivaa tai yksitoikkoista lenkkeilyä. Olenkin itseäni taputellut olalle, ihan vaan pikkasen, että taas on päässyt liikunnan pariin. Siitä se kesämahakin on lähtenyt sulamaan, pikku hiljaa tosin. Tässä taas listaus.


Ma: - (shoppailua 2h)
Ti: Ratsastus 1h, kävelylenkki 40min
Ke: Aamulenkki 30min, kävelylenkki 50min
To: Aamulenkki 30min, pyöräily 35km 2h 20min, ratsastus 1h
Pe: Ratsastus 1h (päänsärky)
La: Aamulenkki 30min
Su: Aamulenkki 30min, sulkapalloa 1h 30min (paha migreeni)


Ehdottomasti paras suoritus viime viikolta on tuo 35 kilometrin pyörälenkki. Lähdettiin Anne ystävän kanssa pyöräillen tallille vaikka matka ei ollutkaan mikään ihan lyhin. Hyvässä seurassa se kuitenkin hujahti nopeasti, vaikka loppuvaiheessa alkoikin kovasti hyydyttämään. Siinä vaiheessa tiesi piknikin tulevan tarpeeseen, enkä muista milloin ruoka olisi maistunut niin hyvältä. Seuraavana päivänä tiesi kyllä pyöräilleensä, kun takamus oli vähän hellänä. Uudelleen pitää kyllä lähteä moiselle retkelle, mukavaa liikuntaakin kun on.

Toinen suoritus, josta olen todella ylpeä, on tuo eilinen sulkapallonpeluu Niksun kanssa. Voi miten hiki virtasi ja liikuntaa tuli ihan huomaamatta. Sulkapallon perässä tuli juostua oikein vauhdikkaasti ja peli kulki todella hyvin. Sovittiinkin, että pitää ehdottomasti pelata pian uudelleen. Puoltoista tuntia kuuman auringon alla teki kyllä tehtävänsä. Niin ja se, että käsi oli koko ajan ylhäällä. Migreenin pentele löysi tiensä taas mua häiritsemään. Loppu ilta eilen menikin sitten kylmäsäkki pään viilentäjänä ja oksu oli ihan viittä vaille tulossa. Kyllä oli taas niin rankka kohtaus, että on vielä tänäänkin tuntunut. Silmät ihan turvoksissa ja valoherkät, pää ihan onton oloinen ja jotenkin tosi hapero muisti. Väsyttääkin kovin, vaikka monen monta tuntiahan mä silti sain nukuttuakin. Niksu taisi olla hieman huolissaan mun olotilasta, kun passuutti niin kultaisesti. Vähän väliä vie kylmäsäkkiä takaisin pakkaseen, toi vettä ja suttoi mua jugurtin syömisessä. Kyllä toisen apu on kultaakin kalliimpaa moisessa tilanteessa. Mutta varmasti on myös avuton olo, kun toisen oloa ei voi mitenkään oikein helpottaa. No, tästäkin taas kerran selvittiin. Onneksi mun ei ole lomalla tarvinnut hirmuisesti kärsiä migreeneistä, mitä nyt välillä jomottanut päätä, kuten perjantaina hampilääkärin jälkeen. Sitä en kyllä yhtään ihmettele, kun ruokailukin oli mitä oli. Mutta että näin kuitenkin viime viikko.

Nyt mä taidan siirtyä tuonne sängyn puolelle lepuuttamaan tätä honteloa nuppia, jotta olisin huomenna täysissä ruumiinvoimissa siivousurakan alkaessa. Niin se sitten viimeinen lomaviikko vaan lähti käyntiin :/