Onneksi on perjantai, mutta sekään ei taida viedä mun stressiä pois. Tässä on nyt menossa kaikenlaista ahdistavaa töiden suhteen, että katsotaan mitä tuleman pitää. 14 päivän kuluessa pitäisi tietää mikä on mun kohtalo ja se tässä pikkasen jänskättää jopa ahdistaa. Mä taidan olla aikamoinen stressaaja sillä huomaan kuinka mua ottaa pumpusta aina kovan stressitilanteen alla. Mulla on todettu rytmihäiriöt ja stressatessa ne oikein pahenee. Enpä vain ole keksinyt mitään mikä lieventäisi mun oloa. Jalat vipajaa enkä oikein osaa rauhoittua paikoilleni ja syke koko ajan turhan korkea. Välistä tuntuu, että olen ihan umpikujassa. Ainakin sen tiedän, että mulla ei olekaan virallista kesälomaa ensi kesänä. Masentaako? No todella paljon joo. Mulla piti olla ainakin 6 viikkoa vapaata ja nyt mulla ei ole ollenkaan. Ja jostain pitäis osata nyt repiä vähän positiivisuutta tähän, mutta mistä?

Mut ei kai tässä oikein muu auta kuin nostaa päätä paska kasasta ja koittaa mennä päivä kerrallaan. Nyt kyllä kelpais joku kiva juttu viikonlopuks. Viettäkää te kaikki nyt ainakin oikein mukava sellainen :)