Mulla alkoi tänään aamupäivällä töissä tuntumaan kurkussa vähän..noh..kaktukselta. Tein kuumaa teetä heti aloittaakseni suurimman vastarinnan koko pöpöä vastaan ja nostin vastustuskykykilven mahdollisimman korkealle, josko mulla sellaista hyvää edes on. No kuitenkin. Söin voimakasta purkkaakin, jotta kurkku saisi jotain ytyä kamaa kaktuksen kukistamikseksi. Pienet vilunväreetkin vaivasi. Samperi, ei mulla ole aikaa sairastaa, ei ens viikolla todellakaan! Nyt sitä influenssaa taitaa kyllä olla kovasti liikenteessä, että hyvin käy jos ei sellainen mua kaada. Mulla kun on tapana saada kaiken maailman taudit jo ihan myötätunnosta. Meillä oli äidin kanssa salitreffitkin sovittuna. En varmanakaan jätä niitä väliin, johan se vastakipu viimeviikolla haittasi menoa. Inhottavasti vaan päätä alkoi jomottamaan. Siinäpä ku jomotti, mä menin rehkimään. Ihan hyvä treeni tulikin tehtyä ja nyt hyvillä mielin lorvin tässä sohvalla. Vilunväristykset vaivaa edelleen. Eli pitäkäähän peukkuja, että mä säästyn tältä, edes ensi viikon.

Niin, huomisesta lähtien mulla ei oikein ole aikaa sairastaa, sillä mä saan toimia kokoaikaisena tallityttönä koko viikon :) Mä olen odottanut tätä hirmu paljon, sillä heppailu on kuitenkin mun rakkain harrastus. Oma hevonen on ollut haaveena jo pikkulikasta asti, joten tällainen viikon "omistus" on erittäin tervetullut. Se tietää siis tallitöitä ja ratsastusta joka päivälle. Voinko olla yhtään enempää hangonkeksi? :) Tämän vuoksi mulla ei todellakaan ole aikaa sairastaa. Eikä mulla kyllä muutenkaan olis minkäänlaista intrestiä sairastaa. Mutta päästä viikoksi kunnolla tallityttöilemään, voi pojat :)


Vähänkö tuli todellinen kaipuu kesään, kun kurkistelin vanhoja heppakuvia. Tuo on otettu kesällä 2011. Huh, kohta kaks vuotta sitten. Ainakin hiukset on kasvanu tuosta. Kesä vois tulla vähän vikkelään. Mut joo, mä alan tästä siirtymään kunnolla peiton alle taistelemaan lentsua vastaan ja päästän lihakset lepäämään.

Ihanaa viikonlopun alkua teillekin ♥