Viime sunnuntaina SkinPerfection-haaste sitten lopulta päättyi. Harmillisesti en sitten saanut panostettua siihen ihan niin paljoa, että se Pariisin matka meikäläiselle lohkeaisi. Yritin parhaani ajan puitteissa, mutta kovasti haittasi kipeily ja kiire haasteeseen paneutumista. Eipä siinä, olen ihan sata varma että meidän tiimimme voitti. Aika murskavoitolta vielä näytti kahteen muuhun tiimiin nähden, mutta lopputulos julkistetaan meille silti vasta myöhemmin.
Tämä viisi viikkoa kestänyt tuoteiden testailu oli mielestäni kovin mielenkiintoista. En ole oikeastaan koskaan kiinnittänyt niin paljon ihooni huomiota kuin näinä haasteen viitenä viikkona. Joka aamu kurkistin peiliin mielenkiinnolla, että olisiko siellä tapahtunut yön aikana jotain mielenkiintoisia muutoksia. Harmillisesti useimpina aamuina kuitenkin peilista katsoi takaisin hieman pettyneet kasvot. Finnejä oli, niitä tuli ja meni, mutta silti pysyivät kasvoilla. Mä niin toivoin, että ne olisivat hiljaksiin alkaneet tekemään ryhmäkatoamista, mutta mun toiveita ei sit kuitenkaan kuunneltu. Ehdin tutustua tuotteisiin erittäin tarkasti ja oma suosikkini tästä nelikosta löytyikin melko nopeasti.

Mä olen ollut aina tietylle kasvopesurutiinille uskollinen, mutta olen käyttänyt hoitotuotteina aina vähän mitä sattuu. Nyt näiden viiden viikon aikana olen ollut täysin näiden sekä perusputsausrutiinien armoilla, mikä välillä tuntui olevan haastavaakin. Sain uusia tuotteita mm. Livboxista ja olisi tehnyt mieli aloittaa testailu, mutta kuuliaisesti mä käyti vain SkinPerfection tuotteita. Oli siis kosteuttava päivävoide, herättävä silmänympärysvoide, korjaava seerumi sekä kaunistava päivävoide. Tein vielä videota, jossa kerroin lopulliset fiilikset kaikista tuotteista.


Omaksi lempparikseni nousi siis korjaava seerumi. Se tuntui kosteuttavan ihoani riittävästi ainakin päiväsaikaan. Yöllä käytin sitä kaunistavan päivävoiteen kanssa, se kun taas tuntui liian tuhdilta mulle päiväkäyttöön, mutta kosteuttu mahtavasti yöaikaan. Silmänympärysvoide ei mielestäni lunastanut kaikkia sen lupaamia tehoja, mutta pidin siitä kovasti sen takia, että kaikki muu meikki silmien ympärillä pysyi paikallaan melkein kuin tauti. Viimeiseksi tuotteista jäi kaunistava päivävoide. En kokenut sen sopivan omalle nahalleni sitten yhtään enkä oikeastaan keksi, mikä virka tuotteella oikein on. Omaan meikkirutiiniin se ei sitten istunut mitenkään päin. Se ei todellakaan riitä yksinään mun kasvoille, tämä finniarmeija tarvitsee kunnon tuhdit tökötit peittyäkseen ja kaunistava päivävoide ei todellakaan riittänyt siihen hommaan. Mutta ei se kyllä meikinkään alle mulle sopinut. Multa suli kaikki meikki pois päivän aikana, kun käytin sitä. Jo ennen kuin töistä olin ehtinyt kotiin, oli naama lähes meikittä ja epävarma olo naamastani kertaantui miljardilla. Tää naama kun tuottaa mulle häpeää ja tekisi mieli työntää pää maanrakoon piiloon. Eli tuote ei saa multa enää lisäkokeiluja ja lähtee testattavaksi seuraavalle henkilölle.

Tästä mä siis lähdin. Naama täynnä finnejä ja kuten kerroin naamanpaljastuspostauksessa, mua hävettää näyttäytyä kokonaan ilman meikkiä. Edelleen mua jotenkin ahdistaa näiden kuvien näyttö, mutta mä tiedän miten huikeita lukijoita mulla on, joten uskallan laittaa nämä uudelleenkin.



Finnejä on vaikka muille jakaa. Ja siis mä saatoin olla hieman huono testihenkilö, sillä mulla on parhaillaan menossa finneihin antibioottikuuri ja se on voinut tietysti vaikuttaa lopputulokseen, mutta mutta... En mä näe oikeastaan mitään muutoksia.



Sanoisinko jopa, että tilanne on vielä pahempi kuin haasteen alussa. Saako nyt itkeä? Mä alan olla ihan toivoton tän mun naaman kanssa. Muute mun iho on kyllä paljon kosteutetumpi kuin haasteeseen lähdettyäni. Normaalisti talviaikaan pintakuivaksi muuttuva ihoni ei olekaan tällä hetkellä sitä. Ennemminkin tuhottoman rasvainen. Tiedä sitten kumpi parempi. Mutta oikeasti mua ahdistaa ehkä eniten paljon. Mä olen ylittänyt antibioottikuurissakin puolen välin ja tilanne tämä. Onko mulle langetettu joku kirous, että saan kärsiä finneistä koko lopun elämääni? Sen siitä saa kun pillerit vaihtaa... :(


Tässä vielä vierekkäin ja tästähän sen karun totuuden näkee. Ja mun rusketuksen rippeetkin on nähtävästi kadonneet :D

Haaste noin muuten oli ihan huikea. Meidän tiimi tykitti menemään ihan hulluna postauksia ja videoita, että me vedettiin ihan murskavoitto kahdesta muusta tiimistä. Oli myös todela mielenkiitoista toimit testihenkilönä ja oikeasti tutkailla kaikkia muutoksia ihossa ja tunnustella tuotteita äärimmäisen tarkkaan. Tätä tulen jatkossa kyllä tekemään ihan muidenkin tuotteiden kanssa. Harmillisesti nämä tuotteet eivät kuitenkaan tuntuneet olevan mua varten täysin. Vaikka tykkäsin tuotteista, eivät ne mun iholle ihmeitä tehneet. Sitä unelma naamaa tavoitellessa pitää siis jatkaa huipputuotteden etsimistä ja sillä välin on vain tyydyttävä siihen naamaan mikä mulla nyt on. Tai sit tietty voi pistää pussin päähän ja lähteä sillä kaupungille.


Tällä se on siis mentävä, vaikka ahdistaa. Pitäkää peukkuja, että antibiootit ottaisi vielä jonkun spurtin ja saisin huomenna aamulla nousta siloisalla iholla. Kyllä, mä tahdon uskoa ihmeisiin ;)