Lapsissa sen huomaa, miten nopeasti aika menee. Eihän siitäkään ole mun mielestä kuin pieni hetki, kun pidin veljeni ensimmäistä lasta sylissä ensimmäistä kertaa. Poitsu oli sellainen hymyilevä vaavi ja nyt jo niin iso, että kävi torstaina tutustumassa esikouluun. Tänään juhlistettiin siis syntymäpäiviä ja makeaa on vedetty masu pullolleen.

Oli taas niin ihanaa saada olla omien sukulaisten kanssa ja lasten kanssa tuli leikittyä. Heistä pursuava energia on vaan niin aitoa ja ihanaa, ettei heidän seurastaan voi poistua iloisena. Olenkin ollut tänään paremmalla tuulella kuin aikoihin. Lasten seura vaan tekee ihmeitä. Ja varsinkin näiden tätin kultaisten. On ihanaa olla suosittu. Siskonpoikakin tokaisi, kun täti on ihan paras. Ei siinä voi olla räjähtämättä onnellisuudesta. Olen kyllä niin onnekas, kun olen saanut niin ihanat sisarusten lapset <3



Sen verran kivoja lahjoja poitsu sai, että taidetaan me aikuisetkin noita pihapelejä testata piakkoin. Trampoliinia kulutettiin taas isolla porukalla ja taisi mua jopa vähän pelottaa, että se hajoaa mun painosta :D Siinä ois läsähtänyt täti ja lapset humauksessa alas :D



Äärimmäisen ihana päivä taas takana. Kyllä nää sukujuhlat, isot tahi pienet, ovat vaan niin mahtavia.