Erittäin voimia vievä harmaa sää. Niin vetämätön ja väsyttävä olo, että olen ollut tänään normaalia hiljaisempi. Niksu, äiti ja Skeit ovat monta kertaa kysyneet, mikä hätänä. No eipä mikään, olen vain uuvatti. Yritin tsempata itseni lenkille, ei siitä tullut mitään. Yritin nousta kuntöpyörän selkään, pelkkä pyykien laitto kuivumaan vei voimat. Ei, parempi ottaa levon kannalta ja katsoa huomenna maailmaa uusin silmin. Onko musta tullut vanha, kun ei enää jaksa? En käsitä. Ei onneksi tämä viikko alkanut ihan niin kököllä ololla kuin viime. Kärsin ihmeelisestä mahapöpöstä alkuviikon ja sehän verotti viikosta aika paljon. Harmittaa ihan kamalasti, kun katsoo viime viikon liikunta saldoa. Meni puihin, niin puihin.

MA: - (kipeä)
TI: - (kipeä)
KE: - (kipeä)
TO: Aamulenkki tyhjällä vatsalla 55min 5,2km
PE: Kävelylenkki 1h5min 6,3km
LA: - (korkkarikävelyä paljon :D)
SU: -

Pelkkää kävelyä viime viikolla. Oikein nolottaa pistää tällaisia listoja esille. Siis eihän kipeydelle minkään mahda, mutta olisin voinut silti pistää vähän paremmaksi. Lauantai meni Turussa ja eilen sunnuntaina kotiuduttua ei voimat riittänee mihinkään muuhun kuin nukkumiseen. Ja sitä unta sitten riittää ja paljon! Toivon, että huominen aurinkoinen sää toisi sitä kauan kaivattua energiaa takaisin ja pääsisin liikkumaan kunnolla.

Mä olen kyllä pettynyt itseeni myös syömisten suhteen. Jos vois, niin vetäisin viime viikon pöntöstä alas ja tekisin hommat paremmin. Tai jos totta puhutaan niin kaksi viimeistä viikkoa. Persiilleen on mennyt ja ihan huolella. Veetuttaa aika huolella. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten hetken itseni piiskaamisen jälkeen yritän unohtaa ja vetää taas paremmin. Miten sitä voikaan aina repstahtaa.


Pakko myöntää, nautin kyllä lauantain purilaisestani oikein paljon, salaatit söin kiltisti ja osa rannareista ja hampparista jäi syömättä. Hitsin hyvää oli ja sitä rataa. Mutta nyt, pakko mennä maate, ei tästä tuu mitään. Huomenna paremmalla meiningillä. Tsau murut <3