Voi raukat kalusteet. Siellä ne nyt joutuvat kyyhöttämään talven yli pienessä tilassa, sillä meillä ei ole oikein muuta säilytys paikkaa tavaroille. (ehkä mun pitäisi hieman tuota vielä itse mennä siivoamaan..) Siihen mieheni ne vaan kasasi pois pärrän tieltä, että olisi tarpeeksi tilaa touhuta. Olen kuitenkin erittäin ylpeä miehestäni, sillä ei kuka tahansa osaa purkaa ja koota pärrän moottoria alusta loppuun. Eihän me naiset tälläsestä niinkään välitetä (okei, tietty on poikkeuksia), mutta mun mielestä on kyllä niin ihanaa, että mies on taitava käsistään. Meillä siis onnistuu kaikki "miehen työt" mun rakkaalta.

Eihän tuo nyt kovin kivaa ole, kun moottoria pestään kylpyhuoneessa :D Tai saati se, että kesähuone toimii korjaamona. Siltikin olen erittäin onnellinen, että asia on näin. Onpahan mieheni ainakin lähellä touhuamassa, eikä missään korvessa jossain vuokratussa tilassa touhuamassa. Mielenkiinnolla jopa itsekin katselen ja kuulostelen korjauksen etenemistä. Tässä välissä on pakko kysyä, että kuinka moni teistä tietää männät, venttiilit ja kampiakselit? Mä olen oppinut jo yhtä jos toista autoista ja moottoriajoneuvoista ylipäänsä. Mutta tietääpähän ensi keväänä pärräkauden avajaisissa, että meidän ajokki on ainakin kunnolla huollettu ja turvallista ajoa vaan koko kesä :) Toisaalta, jos mulla olis hevonen, niin kyllä mäki roudaisin kaikkia sen tarvikkeita kotiin ja niitä olis paikat pullollaa, eli ei voi syyttää vaan toista :D Mutta mites teillä? Tuoko teidänkin miehenne juttuja korjattavaksi kotiin, melkein jopa tiskikoneeseen :D, vai pysyykö tavarat kaukana kotoota? Vai onko jopa teillä itsellänne tapana tuoda "rojuja" kotiin?

Ihanaa kun on perjantai!