Voi ihanaa, tänään ensimmäistä kertaa reiluun viikkoon, tuntuu ettei mun päätä enää niinkään särje, pikkuista jomotusta vain enää. Josko taas elämä voittaisi. Ihanasti aurinkokin paistaa ja hyvältä näyttää tuleva päivä. Tasan viikon päästä tiistaina on virallisesti tämän tytön 25-vuotis päivät, mutta tänään pääsen nauttimaan yhdestä lahjastani. Ystäväni oli varannut meille yksityisen ratsastustunnin ja me menemme sinne tänään kahdeksasta yhdeksään. Tämä on kyllä erittäin mieluinen ja ihana lahja! Ihana päästä välillä oikein tunnille eikä aina pelkkää puskaratsastusta. Näinköhän sitä enää edes osaa mitään, kun koko kesä on mennyt ratsastamatta ja viimeisestä tunnista on aikaa vuosia. Isolla jännityksellä siis odotan illan tuntia :) Vähän aika sitten laittoi myös tämä keväällä laitumille lähteneen hepan omistaja, että lokakuun lopulla polle on palaamassa takaisin, että olenhan minäkin :) Ihanaa päästä taas kunnolla tallielämään.

Tänään kuulinkin pomolta, että eräs työntekijä on sanoutunut irti päivänkään varoitusajalla ja rohkeasti sitten ehdotin itseäni kyseiseen hommaan. Homma tulisi olemaan paljon vaativampaa kuin mitä nyt teen, sisältää kaiken maailman selvityksiä ja puhelimeen puhumista, mutta työaika olisi mitä parhain. Nythän olen tosiaan tehnyt vuoroviikoin ilta sekä aamuvuoroja, mutta kyseisessä hommassa olisi joko 7-15 tai 8-16 työaika. Olisin kyllä niin paljon mieluummin töissä tuollaisiin aikoihin, entä näissä nykyisissä 6-14 ja 14-22 (okei, on tää aamu ihan kiva :D). Mutta hommaan lähden kuitenkin vain sillä ehdolla, että saan palkankorotuksen. Jos joudun ottamaan paljon enemmän vastuuta ja hommaa niin eikös tuo ole ihan normaalia saada suurempaa palkkaakin.. Nyt sit jäädään vaan odottamaan, mitä tuleman pitää.

Mukavaa tiistai päivää siis kaikille :)