Ei tullut voittoa meikkauskisassa, mutta enpä yhtään ihmettele. Siis niin upeita ja paljon monimutkaisempia meikkejä olivat edistyneempien kategoriaan osallistujat tehneet. Mutta tiedättekö mikä lämmitti mieltä ehkä vielä enemmän kuin voitto? Mun meikki sentäs valittiin viiden lempparin joukkoon :) Se on jo mun mielestä iso saavutus :) Varsinkin niiden muiden osallistujien töiden rinnalla. Ne oli oikeasti niiiiiin taidokkaita ja upeita. On suoranainen ihme, että pääsen edes lemppareiden joukkoon. Eli mikäli teitä kiinnostaa, niin Kosmetiikkaobsessio-blogista löytyy voittajat videota :) 

Mutta mitäs tähän aamuun? Semmoista pienimuotoista jomotusta edelleen havaittavissa. Ei nyt mitään ihan järkyttävää, että kyllä tämän nyt vielä jaksaa. Edelleen jotenkin jaksan kuvitella, että tämä johtuu nyt vain tästä kuurista eikä muusta. Katsotaan sit taas todellisuuteen, kun tää on ohi.  Suoranaisesti mulla on ihan hirmuinen harmitus päällä. Viikonloppu meni ihan harakoille ja vaikka kovasti olenkin levännyt ja nukkunut on mulla silti jotenkin rasittunut olo. Kai se sairastaminen vaan vie oman osuutensa. Eilinen oli kyllä ihan kiva päivä. Lennettiin tuulispäänä moottoripyörällä paikasta toiseen kaikenlisäksi melkoisella minuuttiaikataululla. Moneen paikkaan piti keretä tietysti samana päivänä, mutta voi apua miten mä nautin. Siis siitä moottoripyörän kyydistä. Olenko mä jotenkin poikkeuksellinen tyttö, kun tykkään noista moottoriajokeista niin paljon? Autot, moottoripyörät, mopot, mönkijät yms. kiinnostaa mua tietyllä tasolla aika paljon. Mä kyllä osittain syytän tästä Niksua, se kun höpöttää mulle näistä asioista niin paljon, että tiedän oikeasti ihan liikaa. Nokka-akselit, männät ja venttiilit yms. on tuttuja juttuja vaikka osan asioista suodatan ihan tietoisesti. Ei mua nyt silti ihan niin paljoa kiinnosta :D Voin silti väittää, että tiedän näistä asioista ehkä pikkasen liian paljon ;D

Tästä päästäänkin sitten siihen, kun Niksu on ehdotellut mulle nyt oikeasti jo vuosia, että ostaisin itselleni skootterin tai lähtisin ajamaan moottoripyöräkortin. Testasinkin viime kesänä (juu, suljetulla tiellä) meidän moottoripyörällä ajoa ja melkein satasta sillä kokeilenkin ajaa. Siis voi apua! Kyydissä on kyllä niin kiva olla, mutta sit kun sitä pitää itse ajaa ja koettaa saada se painava ja tehokas pyörä pysymään vielä hallinnassa ja pystyssä! Kyllä se oli melko helppoa se itse ajaminen, kytkin kädessä on kyllä vielä vähän hakusessa, mutta Niksu kyllä kehui ajon jälkeen suoritustani. Musta vaan koko ajan tuntui, että mä kaadan koko mopedin. Kuitenkin mua jäi ihan kamalasti kutkuttamaan ajatus omasta moottoripyörästä, mutta kaipaisin siihen vähintään yhden renkaan lisää, etten vaan kaataisi vekotinta. Olen nyt haudutellut mielessäni tätä asiaa ja tulin tulokseen, että mä haluan mönkijän! Kyllä, luitte oikein.

Voin kertoa, että Niksu ainakin innostui ajatuksesta, kun kerroin sille. Hän menikin heti netistä tutkimaan tarjontaa ja kyllähän sieltä löytyy ihan varteenotettavia vaihtoehtoja. Mutta mä haluan sellaisen mönkijän, joka on suunnattu tieliikennekäyttöön. Kesällä olisi kiva huristella pienemmät matkat sillä ja ei tarttis autoakaan niin paljon rasittaa. Okei, olen mä suunnitellut sille ihan oikeaakin käyttöä. Haluaisin saada tuohon eteen auran, jotta talvella sujuisi lumityöt oikein hujauksessa. Olisihan se joo hyötyliikuntaa, mutta jos piha on iso, niin kyllä apu välillä kelpaisi. Varsinkin omakotitalossa tällainen olisi mun mielestä ihan kätsä. Siis jos on iso piha tietty. Mutta siis semmoinen olis himotuslistalla tällä hetkellä. Sanokaa etten ole ainut tyttö, joka kovasti on näistä innostunut ;D

Pitäiskö sanoa sit jotainnoista viime viikon liikunnoistakin, kun olen niin tyylikkäästi taas saanut tuhat asiaa yhteen postaukseen? Ei mitään kummalista oikeastaan. Tai oli kyllä yksi onnistumisen fiilis liikunta, tuo hölkkälenkki. Lähdettiin äidin ja Niksun kanssa vaan iltalenkille ja jotenkin se vauhti alkoi jo heti alusta asti hölkällä. Sit vaan jatkettiin ja jatkettiin. Okei, kyllä siinä välillä tuli pysähdyksiä. Ensinnäkin Tare pysähtelee tarpeilleen varsinkin alkuun ja lopussa oli sit pakko otta hetken kävelyitä kun mun pohkeet ja penikat meinasivat sanoa sopimuksensa irti. Varmasti asiaan vaikutti se, että ensimmäistä kertaa juoksin kunnolla uusilla kengillä ja se, että pitkästä aikaa juostiin pitempää matkaa. Olin varma, etten seuraavana päivänä kävelisi, mutta ihan hyvin ne jalat kuitenkin voi. Seuraava päivä otettiin kuitenkin pikkasen kevyemmällä linjalla. Voittofiilis kuitenkin tuli siitä, että putkeen juoksemis matka on pidentynyt :)


Ma: Salitreeni 1h 5min
Ti: Salitreeni 1h 5min, hölkkälenkki 45min
Ke: kävely 30min
To: Salitreeni 1h 15min
Pe: - (kova päänsärky)
La: aamulenkki 40min (kova päänsärky)
Su: aamulenkki 30min


Sellattiis sit viime viikko. Salitreenit oli taas ihan jees. Sain kommenttia, että mikäli haluaa kiinteyttää, niin olisi parempi tehdä pienillä painoilla pitkiä sarjoja. Olen tällaista tosiaan itsekin kuullut, mutta ihmettelen suuresti, miksi mun kuntosaliohjaaja sitten teki mulle hiukka erilaisen treeniohjelman ja nimenomaan suositteli isoilla painoilla tekemistä..? Mä olen tässä pähkäillyt muutenkin, että koetan kesän mennä enemmän aerobisella liikunnalla. En halua hukata ihania kesäpäiviä sisällä huhkimiseen, lenkkeilymaastot houkuttelee paaaljon enemmän. Ajattelin myös, että taitaisi muutenkin olla korkea aika jo hieman päivittää mun salitreeniä. Olenhan mä jo aika pitkän aikaa tehnyt samalla kaksi päiväisellä setillä. Uskoisin päivityksen tulevan tarpeeseen jo tylsistymisenkin kannalta. Asia erikseen vaan, että milloin mahdollisesti voisi ohjaajan saada tekemään uuden ohjelman.

Niin se taas lähti uusi viikko käyntiin ja kesäloma lähenee joka viikko. Joko nyt saa alkaa laskea?  Enää seitsemän viikkoa :D:D:D Jee! :)