Hirveä huoli

tiistaina, huhtikuuta 03, 2012

Mä taidan oikeasti haljeta huolesta! Ei riitä se, että olen kantanut lähimmäistäni koko ajan sydämmesäni hänen murheineen vaan nyt tuli lisäksi vielä hirmuinen huoli miehestäni. Ihan sata varmasti hän kyllä tervehtyy, mutta voitte vaan kuvitella kuinka aamulla sain sydärin. Muutenkin huolien takia nukuin huonosti ja olin koko ajan jonkinlaisessa horroksessa, että kuulin mitä ympärilläni tapahtuu ja huomasin, ettei N nuku, ainakaan kunnolla. Ajattelin vain, että hän havahtui hereille ja kohta nukahtaa uudelleen, mutta vähän ennen viittä hän nousi ja kysyin onko kaikki hyvin. "Ei". Siinä vaiheessa ampaisin itsekin ylös sängystä ja menin kuulostelemaan mikä hätänä. Kuulemma silmiä polttaa eikä hän pysty aukaisemaan silmiään. Pikkasen sai raotettua ja näin kuinka punaiset, siis aivan punaiset silmät olivatkaan. Tässä vaiheessa mun sydän nous kurkkuun ja olin varma, että silmät on vahingoittuneet pahasti. Onneksi äiti sairaanhoitajana oli fiksu ja veikkasi sen johtuvan jostain lampusta. No eikös N korjannut eilen illalla meidän ilmanbakteeripuhdistajaa, jossa on sisällä UV-lamppu. Hän oli katsellut valoa pitemmänkin aikaa ja vielä erittäin läheltä. Ei sitten ollut osannut lukea varoitustekstejä pömpelin takakannesta. Mäkin huomasin ne vasta aamulla, kun alettiin lähemmin sitä tutkailemaan. Ei muuta ku googlettamaan mitä valo tekee silmille ja mitä pitää tehdä. Sairaalaan menoa suositeltiin vasta sitten, jos parin päivän kuluessa ei oireet helpotu. Terveyskirjastosta onneksi löytyi tietoa, joka helpotti mun oloa pikkasen. Nyt sitten kultaseni on kotona lepäilemässä ja tein aamulla evästä jääkaappiin, kahvit latasin valmiiksi ja kaiken tarvittavan vein lähistölle. Mut mä olen myös hänelle vihainen. Hän oli kuulemma valvonut jo monta tuntia, mutta odotteli vaan josko olo ja kipu menisi ohitse. Mä olen sitä mieltä, että oli hätä mikä tahansa, pitäisi herättää et voidaan heti alkaa hoitamaan. No eikös hän sitten vaan kestänyt kipunsa ja sinnitteli. Voi että ku mua suututtaa ja samoiten se, ku mä olin jo lähdössä heti kiikuttamaan sairaalaan tarkastukseen, niin eikös N pistänyt hanttiin. Olen kyllä ennenkin kuullut, että miehet on huonoja lähtee sairaalaan, mut hitto jos toi oliskin (tai onhan tuo) tosi vaarallista nii millä mä hänet lääkäriin kannan?

Nyt mä sit olen töissä vähän puolimielellä. Hommia olis ihan tuhottomasti, mut huoli toisesta on kova! Vaikka tiedän, että hän voi tällä hetkellä ihan hyvin (en ole tässä aamun tunnin aikana soittanut kun jo sen kolme kertaa...) on mun tosi vaikeeta olla töissä. Hän kuitenkin menee ihan miljoona-nolla ohitse kaiken muun, että olisin ihan valmis vaikka heti lähtemään kotiin, mutta pakkohan näitä perkuleen töitä on tehtävä. Mulla kun ei ole ketään tuuraajaakaan, et aika pitkälti tää koko työ on mun panoksesta kiinni. Kiukuttaa olla täällä. Jos N soittaa, että tarvii jotain, nii mä lähen täältä kuin mummo lumesta.

Mut eilen illalla suunnittelin tulla postaamaan pikkasen iloisempia juttuja, entä mitä eilen aamulla kirjoittelin, joten tarkoituksena oli tulla näyttämään kaks söpöä lahjaa mitä N sai siskoni perheeltä. Lapset olivat valinneet lahjat.


Hirmuinen lihansyöjäkasvi :D
kuvat: Janet

Ja suloinen pääsiäispupu pitelee tulilatvaa. Mun mielestä nää pikkuiset kukkaset oli tosi herttaisia ja lihansyöjä vähän miehekkäämpi ;)

Mut joo, mä koetan jatkaa töitä, ei mulla ole kun sellaset 3000 asiaa tarkastettavana erästä laskua varten....jippii.... Kai teillä edes on tää viikko mennyt paremmin?

You Might Also Like

12 kommenttia

  1. Voi ei.. Toivottavasti lähtee simmut pian rauhoittumaan. =( Silmäkipu on kyllä jotain niin hirveää, että ihmettelen miten jääräpäisesti mies oli jaksanut odotella.

    Täällä saatiin eilen ihan mukavia uutisia lomaa ajatellen, mutta silmätulehdus on kaverina, joka vähän rauhoittaa riehumista.

    Ihanaa viikkoa! Pidä kovaa jöötä, että mies tajuaa ottaa iisisti. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No samaa toivotaan täällä, kyllä se näky oli aika lohduton, kun normaalisti mies ei valita mistään ja näki että nyt on oikeasti kipeenä. Samaa ihmettelen minäkin, että miten on jaksanut vaan odotella. Mä olisin jo ekojen minuuttien jälkee ollu sairaalassa! Silmäkivut on kyllä hirveitä!

      Oo, pääsettekö jonnekin ihan matkalle? :) Ja silmäjuttuja teilläkin :( Voi itku! Paranemisia teitinkin simmuille ♥

      Ja koetan pitää jöötä ;D

      Poista
  2. Aika hurja tuo lihansyöjäkasvi :D ihana..
    Toivottavasti silmät kuntoutuvat pian, ovat varmaan tosi ikävän tuntuiset :S Voiskohan jostain tipoista tai huuhtelusta olla helpotusta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiks ookki hurja :D Sulatti kyllä syrämen ;)
      Samaa toivotaan, huoli on meinaan kova. Kyllä tuolla terveyskirjastossa suositeltiin huuhtelemaan suolaliuoksella ja jos olo ukolla on silmissä vielä tosi huono kun tulen, niin käyn apteekista alkuun hakemassa jotain silmätippoja tms. Muutoin raahaan hänet lääkärille.

      Poista
  3. Voi ei, toivottavasti miehesi silmät paranee nopeasti!

    VastaaPoista
  4. Auts, on varmaan kipeät silmät! Toivottavasti paranee!
    Olin viime yönä töissä vähän samankaltasessa tilanteessa kun puolen yön jälkeen T soittaa, että Pontso oli karannut metsään eikä hän saa sitä tulemaan kotiin! Tunnin verran oli sitä tuolta pitkin pimeitä metsiä etsinyt ja onneksi oli ollut Poju mukana joka oli sitten vainunnut, että missä päin Pontso on ja saatiin koira kotiin :) Pontsolla on vähän kevättä rinnassa, eikä yleensä lähde minnekkään kauas, niin kerkesin kyllä kovasti huolestua, että saadaankohan sitä enää kotiin. Kiva oli töissä yrittää olla, kun et voinut tehdä mitään asian eteen. Hetken aikaa jo mietin, että soitan pomolle että hommaa jonkun töihin ja lähden itsekin kotiin etsimään mutta onneksi en ehtinyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen soittanut jo kotiin sen sataviissataa kertaa ja kuulemma pikkasen on jo helpompi olla ♥ Onneksi :)

      Ai kamalaa! Kuinka säkään olet tosiaan pystynyt tehdä töitä! Ihan hirveetä, mut onneks haukku löyty. Kyllä nää karvakorvat vaan joskus aiheuttaa hirveitä huolia, mutta onhan nää meille niin kauhean rakkaitakin. Voin täysin kuvitella sun olotilan. Varmaan tulee pidettyä entistä tarkemmin valvovan silmän alla, ettei enää uudelleen koeta katoamistemppua. Sano Pontsolle soosoo ;)

      Poista
    2. Jep, siitä on tullu vähän villi näin kevään tullen, paljon juoksusia narttuja ja muuta ihanaa ;) Poju oli pitänyt Pontsolle saarnat kotiin tultua, oli kiusannu ja örissy sille, ihan niinkuin oikeesti olis ripittäny sitä :D

      Poista
    3. Hih :D No onneks Poju sanoi suorat sanat ;) Mut noi juoksust nartut saa meilläkin itkuja aikaan. On se niin vaikeeta olla poika :D

      Poista
  5. Hurja juttu ! Onko kaikki nyt jo hyvin ?

    Toi terveyskirjasto on kyllä hyvä ja toinen on terveysneuvonta ( http://www.0910023.fi/ ). Ihan perus puhelun hinnalla ammattilaiset vastaa kysymyksiin ja neuvoo hoidossa ja hoidon tarpeessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nyt kaikki on taas hyvin, mut kyllä on itkua väännetty. Huoli oli mieletön.

      Jep, tohon numeroon on tullut soitettua kerran jos toisenkin. Onneksi on tuollainen palvelu tehty! Ihan mielettömän hyvä, et ei aina tartte ensimmäisenä varata lääkäriaikaa vaan voi kysellä asiantuntijoilta jo etukäteen :)

      Poista