Eilen kun palattiin lapsuuskuvien myötä menneeseen, niin kyllä kesälomalla tuli palattua lapsuuteen ihan konkreettisesti. Miten sitä ei enää mahdukaan samalla tavalla siitä suosikkileikkimökin ovesta sisälle kuin ennen, pää kolisisi kattoon kuin milläkin hongankolistajalla, eikä ne pikkuiset teekupitkaan istuneet käteen enää samalla tavalla. Mutta ihanat muistot tuo pikkuiseksi jäänyt mökki kuitenkin toi.

Ja tuo leikkimökin kuistilla parkissa oleva traktori oli huippu! Tädin ihana piha toimitti todella hyvin valtatien virkaa ja matkaa kauppaan siinä tehtiin tunti jos toinenkin. Lapsena pihalla vielä mahtui ajelemaan, mutta nykyisin täti on laittanut pihan niin ihanaksi. Kyllä siinä kelpasi lapsuuttaan muistellakin.




Tädin koti on myös sisältä todella ihana, mutta harmi kun kamera jäi samantien unholaan, kun herkulliseen kahvipöytään istuttiin. Pitää muistaa ensi kerralla vieraillessa nappailla kuvia vähän useammaltakin sukulaiselta, sillä jokainen heistä omaa niin hyvän sisustusmaun. Huokaillen ihastelin jokaisella vieraillessa, miten ihanaa ja seesteistä onkaan. Kamala sisustusinto puskee täällä taas :D Ja noi tikkaat, mun on pakko saada. Tädin mies on itse tehnyt nuo kuvassa näkyvät. Mietinkin, että jos hän tekisi moiset meillekin, mutta mä varmaan maalaisin ne valkoisiksi.

Mitäs mieltä olette tädin pihasta? Kelpaisiko istuskella? :)