Mun kasvojen hoitamisessa on tapahtunut hurjaa edistymistä, mitä sitä miettii ajassa taaksepäin. Teini-ikäisenä pesin kasvoni aina saippualla. Meillä kotona oli useimmiten Palmoliven saippuaa ja ajattelin sen olevan oikein sopivaa kasvoille. Ei tainnut olla ei. Joskus ihan vaan pelkällä vedelläkin huljuttelin menemään. Mä en oikeastaan edes muista, että mulla olisi koskaan ollut sen kummempia kasvojenhoitotuotteita. Jotain aknerasvoja ja tuotteita, mutta ei sen enempää. Clearasil taisi olla silloin eniten käytetty. Mutta en koskaan sen kummemmin pitänyt huolta kasvojeni ihosta, kun ne näyttivät muuten olevan pommin jäljiltä. Eipä sillä, että vieläkään täysin noista finnipommituksista olisin päässyt eroon, vaikka aikuinen iältäni tiettävästi olenkin, mutta naamataulu on asiasta erimieltä. Samoin selkä aika ajoin. Voin kertoa, että se syö ihmistä näin vuosien jälkeenkin, vaikka kai sitä luulisi siihen jotenkin jo tottuneen. Ja tavallaan varmasti olenkin. En ole häpeillyt ilman meikkiä olemista, mutta samalla olen toivonut, ettei kukaan tulisi liian lähelle ja näkisi todellista tilannetta. Toisaalta olen jo tyytynyt tähän kohtalooni ja koettanut vaan löytää jonkin ihmetuotteen joka avittaisi naamaria edes pikkasen parempaan kuntoon.

Clarinsin putsarit odottivatkin kokeiluun pääsyä melko pitkän ajan, mutta näin jälkikäteen ajateltuna taisin ottaa ne testiin juuri täydellisellä ajoituksella. Talvisin mun iho alkaa muistuttamaan auttamattomasti näppyläistä hiekkapaperia, joten hieman hellempi puhdistus taisi tulla tarpeeseen. Olen melkoisen varma siitä, että ihotyyppini on pintakuiva sekaiho, mutta tämän voisi toki joku fiksumpi minulla tarkentaa. Melikään kun ei mulle sanonut asiasta mitään. Tavisin kuivuus on ehdottomasti pahinta, niinkuin varmaan jokaisella meillä tästä pakkasilmastossa asuvalla, joten kasvoja on täytynyt hoitaa ihan eri tavoin. Rasvausta rasvauksen perään ehdottomasti, joka tuntuu välillä jotenkin todella hassulta, kun näitä finnejä katselee. Mutta nyt siis mielipidettä näistä viimeksi käytetyistä tuotteista.

 Ensinnäkin, mä en koskaan ole ollut maitomaisten puhdistajien suursuosikki, kun musta tuntuu, ettei ne puhdista yhtään mitään, siis ei edes lähes puhdasta ihoakaan. Se tunne sitä levittäessä on jotenkin niin tyhmä. Ihan kuin rasvalla yrittäisi pestä. Käytinkin tätä suurimmaksi osaksi vasta pesun kakkosvaiheessa. Tai tarkemminkin ykkösvaihe oli vain puhdistusliinoilla hinkkailua. Tuoksu tässä on todella mieto, toi mieleeni jonkin voiteen, mutta ei mitekään hirmuisen mieleenpainuva. Yllättävää kyllä, lopulta opin tästä jopa tykkäämäänkin. Kasvot myös. Ne eivät olleet enää niin rutikuivat ja pesun jälkeen ei tullut kiristävää tunnetta laisinkaan. Putsausteholtaan ei vaan silti vaikuttanut mua. Talvi-iholleni tämä oli kyllä loistava valinta ja taidan kyllä ensi talvena valita myös jonkun hellemmän puhdistuksen.

Musta on tullut kasvovesirakastaja. Olen mä niistä ennenkin kovin pitänyt, mutta viimeaikoina jotenkin paljon enemmän. Tässä Clarinsin kasvovedessä oli vaan yksi huono puoli. Se tuoksui nenääni inhalle. Ei siis pahalle, mutta vähän kuin happamalle sitruunalle. Tai toki mun hajuaistissa voi olla pahasti vikaakin. Muuten oikein kelpo tuote. Toi raikkaan olon kasvoille käytön jälkeen kosteustasapaino parani entisestään, vaikka maitoputsari ei pahasti kuivattanutkaan. Putelissa oli kyllä yksi iso miinuspuoli. Korkki oli kierrettävä ja onnistuin sen joka aamu heittämään vaikka mihin, usein millien päähän vessanpöntöstä :D Tämä ei ollut suurin miinus vaan putelin annostelija. Sain jotenkin lurautettu vettä sieltä aina ihan hirmuiset määrät ja vanulappu ei kyennyt imemään kaikkea sitä ja sitten osa lirutteli lattialle. Opettelin käyttämään tuotetta paljon varovaisemmin ja loppuvaiheessa voisin sanoa olleeni oikea pro :D

Yleisarvosanaksi sanoisin näiden olleen oikein mukavat. Ei parhaimmat, mutta talviajalle oikein passelit. Kesäksi en näitä kyllä välttämättä ottaisi omaan käyttöön, ihoni kun rasvottuu entistä herkemmin. Tapahtuiko sitten kasvoissa mitään kummempaa muutosta? Ei oikeastaan, kunnes otin tammikuun Livboxista tulleen Dermalogican kuorintajauheen tehokäyttöön loppuajaksi Clarinsin rinnalle. Havahduin eräänä aamuna naamaria tutkiessa, että umpifinnit mitkä lie oikealta nimeltä ovatkaan, olivat vähentyneet ihan huomaamattomiin. Ne finnit, joita et saa mitenkään puristelemallakaan pois, mutta eivät ole myöskään miliumeja. Tajusin vasta jokin aikaa sitten, että se oli tuo mikrokuorinta, joka suurimman muutoksen sai aikaan ja nyt varmasti osaatte arvata, mikä keikkuu mun ostoslistalla melko korkealla. Sitä on saatava! Jos joku teistä sai sen Livboxin mukana, ettekä tykkää siitä, niin mielelläni ostaisin pois nurkista lojumasta! :) Mun on saatava sitä, että voin todistaa sen tehokkuuden :D

Tämän valaistumisen jälkeen mun jokapäiväiseen käyttöön on tulleet kuorinnat. Huomasin niiden tekevän todella suurta vaikutusta finneihin. Onko yllätys? Ei oikeastaan kun maalaisjärjellä miettii. Finnit eivät pääse niin pahasti tukkiutumaan, kun kasvoja kuorii. Tämän mulle on joku kosmetologi ennenkin sanonut, mutta jotenkin tyylikkäästi olen onnistunut sen sivuuttamaan. Eli kuorinta pesun jälkeen heti on jäänyt vakituiseksi mun rutiineihin.


Nyt sitten siirryin itselleni joululahjaksi ostamiin Cliniquen tuotteisiin. Katsotaan millaista jälkeä näillä saadaan aikaseksi. Näitä on moni kehunut, mutta moni on myös haukkunut. Mielenkiinnolla odottelen, tekeekö nää mulle mitään... Palataan siis tyhjentyneiden purkkien jälkeen näihin :)