Mä en vaan voi käsittää, miten noi sunnuntai maanantai väliset yöt menee aina vähän väliä heräillessä, stressatessa ja useimmiten vielä painajaisten kera. Heräsin sunnuntaina jo puoli kahdeksan aikaan ja ajattelin olevani kovin fiksu noustessani välittömästi ylös, että illalla tulee uni sitten oikein mukavasti. Ensimmäinen virhe tapahtui puolen päivän aikaan. Köllähdin sohvalle lepuuttelemaan selkääni, jonka onnistuin rasittamaan lauantain siivoilujen lomassa, joten ei kauaakaan kun uni tuli. Aurinko paistoi mukavasti suoraan sohvalle ja lämmitti mustia vaatteitani todella ihanasti. Ei tarvinnut vilttiäkään lämmittäjäksi. En mä onneksi kauaa torkkunut, mutta varmasti vaikutti yön uniin. Iltapäivällä sitten vaihdettiin vihdoin ja viimein mun autoon kesärenkaat. Pari tuntia meni ulkoillessa, että hurahti. Tarekin nautiskeli ulkoilusta. Se etsi vain ne aurinkoisemmat paikat ja kökötteli paikoillaan. Ajattelin, että tämmöinen pidempi ulkoilu toisi paremmat yöunet.

Toinen virhe taisi olla se, että lähdettiin liian myöhään iltalenkille. En päässytkään niin helposti enää sen jälkeen lepomielentilaan vaan jotenkin se ulkoilu piristi. Lenkillä olin kyllä yhtä rivakka kuin etana kiitotiellä, kenties uuvahtanut päivän ulkoilusta. Olisin voinut helposti valvoa tuon jälkeen vaikka muutamankin tunnin. Lopulta kun sänkyyn pötkähdin, tulikin uni todella helposti, mutta ensimmäinen herääminen tiesi sitä, että loppu yö tulisi heräiltyä vähän väliä. No, nyt on huonosti nukuttu yö takana, mutta niin on kohta jo työpäiväkin. Eli kai tästä selvittiin, vaikka päätä kyllä vähän jomottelee. Vielä kun jaksais salitreenin tehdä, niin saa pötkähtää hyvillä mielin unille.

Viime viikko näyttää taas ihan hyvältä liikuntojen suhteen. Perjantaina salitreeni tuntui välillä ikuisuuden kestävältä, mutta treenin jälkeen napaan saatu ruoka kyllä auttoi asiaan. Sen jälkeen kun oli vielä tallitemmellystä tiedossa, oli väsymys taattu. Pääsin Niksun kyydissä tallille, kun hän korjasi tallinomistajan pojan mopon kuntoon, mutta kyydin kotiin sai hoitaa omat jalat. En muista milloin olisin ollut niin kuollut kuin perjantai iltana, ehkä nyt? :D Tallihommien jälkeen vaan alkoi olla jo melkoisen hämärää ja mun mielikuvitus lähti sellaiseen nousukiitoon, että pakko oli juosta lähes koko matka. Kuvittelin perääni talviunilta heränneet karhut, joten juoksua okei hölkkää oli melko helppo pitää yllä. Välillä tuntui, että happi loppuu tyystin ja taju karkaan läheiselle pellolle, mutta yllättävän hyvin jaksoin jatkaa. Mutta pointtina tässä pitkästi sepustamassani perjantaissa oli vaan se, että se oli viikon rankin päivä :D Ei sen kummempaa.


Ma: Kävely 40min
Ti: Kävely 30min
Ke: Salitreeni 1h 10min
To: Salitreeni 1h 20min
Pe: Salitreeni 1h 10min, tallityöt 45min, ratsastus 1h, kävely/hölkkälenkki 4km 25min
La: - (siivousta 6h)
Su: kävely 30min


Siivous on muuten yllättävän rankkaa, varsinkin jos projekti venyy ihan yli äyräiden. Hypin paikasta toiseen nanosekunneissa. Makkarin taso täynnä roipetta, hei mutta keittiön pöydällä on murusia. Oo, pesukone valmis, pyykit narulle ja uutta kehiin. Ainiin, tiskikoneenkin voisi laittaa päälle. Hei, pölyjä on tuollakin nurkassa, sohvanalusenkin vois imuroida. Eteisessä oli muuten kauheesti hiekkaa, lattiatkin vois pestä ja lakanatkin vois vaihtaa. Onneksi osasin organisoida kaiken päässäni kuitenkin niin järkevästi, että lähes kaiken sain tehtyä. Lattioiden luuttuaminen oli kyllä ehdottomasti rankin homma. Tai voiko sitä sanoa luuttuamiseksi, kun polvillani könysin rätin kanssa kaikkia pienimpiäkin jälkiä hinkaten? Mopin osto taitaa olla edessäpäin. Mä en vaan tykkää niistä ihme lankamopeista. Millä te hinkkaatte lattiat puhtaiksi? Jonkin hyvän apurin mä haluisin, eli vinkit jakoon hetimiten!

Joko höpöttelin taas kaikkea ja tarpeeksi? Asiasta ja asian vierestä? Oli miten oli, niin nyt välipalaa nassuun. Mukavaa maanantaita teillekin ♥