Tässä raskauden aikana olen kyllä saanut olla niin onnellinen ja kiitollinen ihmisistä, joita matkan varrelleni on tullut. Sukua ja läheisiä nyt ei varmaan tarvitse mainitakaan sen ihmeemmin, hehän ovat ihan parhaimmistoa tietysti. Lähinnä ihmiset, joihin olen tutustunut näin blogin kautta. Ehdottomasti yksi parhaita asioita, mitä bloggaaminen on tuonut tielleni. Uusia ihania ihmisiä, joista olen ollut ihan mielettömän onnekas. Ja tästä aasinsiltana tietysti päivän aiheeseen. Vaippakakku numero kakkoseen. Mulla loksahti leuka auki, kun sain kuulla, että mulle oli väsätty sellainen ihan tietämättäni.


Ihanainen Hanna, Kynsipöllö kosmetiikkapuussa-blogin takaa, perheensä kanssa meinasi saada mun kyynelkanavat virtaamaan keskellä I Love Me-messuja. Hanna oli äitinsä ja siskonsa kanssa tehnyt mulle vaippakakun ja menin ihan ymmälleni tästä tiedosta. Miksi ihmeessä he nyt mulle olivat sellaisen tehneet. Hannan äiti oli kuulemma innoissan alkanut sellaista puuhaamaan heti kun kuuli meidän raskaudesta ♥ En kestä ♥ Maanantaina kävin sitten Hannaa ja hänen äitiänsä moikkaamassa ja sain samalla tämän ihanan kakun haettua kotiin :)


Vaippakakku kätki sisäänsä taas kaikkea ihanaa. Tässä vaiheessa voisin muuten mainita, että Hannan äiti tekee näitä myös tilauksesta ja hinta riippuu siitä, millaisen sisällön haluaa. Eli jos on tarvetta vaippakakulle, niin Hannan blogista löytyy sähköpostiosoite, mihin voi tilausta vaikka laittaa menemään :) Mä olin niin onnellinen vaippakakun sisältä löytymistä tuotteista, että varmasti moni muukin tuleva äiti olisi ♥


Vaippoja, nehän tässä tietysti on pääosassa ja niitähän tuleva pienokainen tulee tarvitsemaan. Ja paljon, mitä olen kuullut juttuja :D Omakohtaista kokemusta odotellessa. Kakkuun oli ujutettu ihana paita ja pöksyt, sukat ja hansikkaat, talkkia, tutteja, pari lelua ja Hannan omatekemä heijastin vaunuihin. Olin ehtinyt ihastella tuollaista vastaavaa heijastinta Hannan repussa ja olinkin niin iloinen sellaisen saadessani. Me kun asutaan täällä pöpelikössä, ilman kävelyteitä, on heijastimet äärimmäisen tärkeitä. Mä olen kaikenlisäksi sellainen heijastinhirmu, eli tekisi mieli huutaa ikkunasta autoillessa jokaiselle. jolta heijastin puuttuu. Ei ole kerta tahi kaksi, kun olen meinannut kävelijän kumota. Se tuntuu ihan kamalalta, kun näkee vasta viime sekunneilla kävelijän. Se on oikeasti turvallisuuden kannalta todella tärkeää!


Mein poika sain aivan ihanan paidan. Hanna on pöllöfani ja mun mielestä on ihanaa, että heiltä saamassamme paidassa oli pöllö. Se muistuttaa siitä, keneltä tämä ihana lahja on saatu :)


Kiitos vielä tuhannesti Hanna, Siiri ja Sini ♥ Tämä oli mielettömän ihana ja herttainen yllätys
♥

Mutta iloisempiin asioihin. Nimittäin vauvakutsuillla saamaani vaippakakkuun. Käy kurkkimassa täältä juttu juhlista, jos jäi välistä. Nämä ihanat rakkaat olivat tosiaan tämän mahtavan juhlan lisäksi kasanneet mulle vaippakakun, jonka sisällön tutkin vasta tämän viikon alussa. Jos saa tässä vaiheessa vähän murista, niin tuo valon määrä kun alkaa taas olla olematon :( Miten niitä kuvia sit taas nappaa. Saatte varmaan kestää keltaisia kuvia taas koko talven :P




Tutkin sisältöä ihan tohkeissani ja mitä kaikkea ihanaa sieltä oikein paljastuikaan! No niitä vaippoja tietysti, parissa koossa oikein. Sisuksiin oli kätketty juttuja niin vauvalle kuin äidillekin. Taitaa se isikin päästä osingoille ;)


Poitsulle muutava vaate. Niksu oli kyllä vähän mustis tuosta äiti on mahtava bodystä ;) Naureskelin vain hänelle. Ihanat raitabody ja pöksyt sekä sukkia. Niitä meillä taitaa ollakin aivan liian vähän, joten tulee kyllä tarpeeseen. Sit kun vielä tietäisi, miten paljon mitäkin olisi hyvä olla, ettei vaan sitten tule hätä. Mä olen vähän sellainen, että mieluummin liikaa kuin liian vähän :D


Tuttipullo, tutteja ja kaikenlaisia hoitoon sopivia tuotteita. Tiedättekö mikä onni, että näitä kaikkia tuli meille. Tuttipullo ja tutteja oli entuudestaan, mutta mitään muuta nöistä tuotteista ei. Ei edes vanupuikkoja, mitä kuulemma toiset hamstraa ihan isoissakin määrin. Mun on niin tehtävä vielä listaa, että mitä kaikkea sieltä kaupasta pitää kotiuttaa ennen pojan tuloa.


Mamma sai herkkuja ja vartalolle huolenpitoa. Miten ajattelevaista ♥ Tuo Pandan suklaa himottaa tuolla kaapissa kovasti. Haluaisin säästää sitä, mutta.... ehkä pitää ostaa sitten uusi :D


Viimeisenä vielä kuohuvaa. Minäkin pääsen nostamaan maljaa alkoholittomalla pojan tultua maailmaan ;) Näitä siis tarjotaan vieraille, kun tulevat käymään :)

Mitäs te tykkäsitte vaippakakun sisällöstä?

Huomenna olisi muuten taas Indiedaysin Inspiration Day. Nyt kyllä vaikuttaa siltä, että mun energiataso ei riitä lähtemään sinne. Toivottavasti muilla on ihan mahtava päivä siellä. :)

Kolkyt on ihan nurkan takana... kaks viikkoa enää kakskymppisenä :O

Pidempään mukana kulkeneet tiedätte, että meillä tuo Niksu on melkoinen tekniikan ihmelapsi. Tämän kymmenen vuoden yhdessäolo aikana mun ei ole tarvinnut pistää tikkua ristiin missään tekniikkaan liittyvissä asioissa. Mielipidettä mahdollisesti kysytty värien osalta, mutta olen ihan mielläni tämän vastuun antanut Niksulle. Mulla ei ole ollut puutetta kameroista, tietokoneista, puhelimista puhumattakaan. Jo ensimmäisenä yhdessäolo vuotena sain synttärilahjaksi uuden puhelimen. Niksun mielestä mun oma Nokia oli niin läppä ja huono, että halusi ostaa paremman. Siitä se sitten lähti. Puhelimia on tullut tasaiseen tahtiin. Niksu on aina ollut Sonyn puolestapuhuja, sillä hän on pitänyt merkin laadusta ja edistyksellisyydestä. Tässä kymmenen vuoden aikana mulla onkin ollut kuusi eri Sonyn puhelinta. Rakkaita jokaikinen. Ja todella tyytyväinen olenkin jokaiseen ollut. Teknologia menee vaan eteenpäin niin kamalaa vauhtia ja puhelimet uudistuu koko ajan, on Niksu halunnut pitää mutkin ajan tasalla. Ja nyt kun mä vielä someta puhelimella aika paljon, olen koko ajan saanut parempia ja parempia puhelimia. Sonyista jokainen on toiminut moitteetta, mutta jotain tapahtui. Sony ei olekaan tehnyt vaadittavia uudistuksia markkinoille, joista Niksu olisi pitänyt. Eteen tulikin merkin vaihto ja mamma saa tällä kertaa toimia koekaniinina :D


Syvemmän analyysin saisi tästä aiheesta kirjoittaa mun ukkokulta, sillä mulla ei tästä nyt ole niin kovaa mielipidettä. Tosin, ymmärsin Niksun mielipiteen oikein hyvin. Sony on vähän jumahtanut paikoilleen, siinä missä muut menee jonossa ohi. Sony pitää hintoja korkealla, vaikka alempaan hintaan saa jo parempia vehkeitä. Kuulemma laadussa on ollut sanottavaa ja niin kävi tän mun viimeisen Sony Z3 compactin kanssa. Siis ei mitään kamalaa, hitsin hyvä ja rakas puhelin oli tuokin. Muutamia vikoja mainitakseni, kameran linssi on muovia ja se tässä ajan saatossa on ottanut itseensä ja näin ollen kuvat alkoivat olla sumeita, Tätä piirettä ei ole meinaan korjattu ainakaan Z5 premiumiin, mikä tällä hetkellä toimii Niksun puhelimena. Tuo 750€ puhelin ei ihan lunastanut odotuksia. Takaisin nyt tähän Z3 compatiin. Puhelimen prosessori (SnapDragon 801) otti ja kuumeni melkoisen reippaasti. Tämä sama "ongelma" pätee muihinkin prosessoreihin, mutta Sony harmillisesti ottikin siitä pahemmin itseensä. Sonyssa ilmeisesti käytettään jotain lämpöliimaa ja mulla irtosi puhelimen näyttö yhdestä kulmasta auki. Näin ollen puhelimen vesitiiveys oli poissa. Takuuseenhan se meni, mutta harmitti niin maan vietävästi. Puhelimen muutenkin muovinen olemus ei antanut tunnetta laadusta. Sony on edelleen meidän perheen lempimerkeistä, mutta puhelimien osalta se on jäänyt vähän jälkeen. Niksuhan tutkii näitä asioita sellaisella mielenkiinnolla, että mä en välillä oikein jaksa edes ymmärtää :D Näin ollen meille tosiaan muutti uusi merkki ja se on OnePlus.


Sain siis tänä vuonna synttärilahjaksi (pari viikkoa etukäteen tosin :D) OnePlus 3, joka on tällä hetkellä yksi markkinoiden tehokkaimmista puhelimista. Ainakin paperilla kuulemma. Jos jotakuta kiinnostaa tarkemmat speksit, niitä saa kysellä kommenttilootassa, laitan Niksun vastaamaan ;) Tällä hetkellä mä en ole vielä muodostanut tästä uudesta puhelimesta oikeastaan muuta mieleipidettä kuin ulkonäön. En ole vielä ehtinyt sitä ottamaan käyttöön. Mutta hitsin nätti puhelin, sanoisinko. Valkoinen etuosa ja hailakan kultainen takakuori. Käteen todella kivasti istuva, vaikka melkoinen halko tuohon compactiin verrattuna onkin. Tai OnePlus 3 on kylläkin ihan super ohut, ohuempi kuin tuo Sony, mutta muuten kooltaan isompi. OnePlussassa on 5,5" ja Sonyssa 4,6", eli melkoinen muutos itselleni.


Ensikosketus puhelimeen antoi nimenomaan tunnun laadusta. OnePlus on kehitetty yhdessä fanien kanssa tai niin ainakin heidän sivuillaan ja papereissa kerrotaan. Puhelimen saa melkoisen huokeaan hintaan 399€. Hinta on silti tietysti melko korkea, mutta hintaluokassa kohtalainen. Mutta kuten sanoin, en ole puhelinta vielä testannut eli en tiedä miten sisällöltään toimii. Odotan innolla tutustumista siihen, joten en sen enempää nyt pölise näitä vertailuja.


Mä olin todella yllättynyt siitä, miten ihanasti puhelin oli pakattu. Mä rakastan kaikkia nätisti aseteltuja juttuja ja tämä pakkaus oli kuin kirsikka kakun päällä. Pelkkä pakkaus huokui laatua, koska pelkät pahvit napsahti paikoilleen täydellisesti. Niksu ei voinut käsittää, miten mä saatoin olla innoissaini niin paljon yhdestä pahvipakkauksesta. Mut tuo on vaan niin ihana :D


Kaikki niin tip top paikoillaan. Tykkään! Nyt sitten innolla odotankin tuon puhelimen käyttöönottoa. Se on latautunut valmiiksi ja kohta pitäisi sanoa vanhalle kamulle heipat. Vähän jo näissä hormooneissa ollessa tuntuu tällainenkin uudistus kovalta :D Toivon, että mun ja OnePlus 3:n yhteiselosta tulee mukava ja toimiva.


Onko merkki teille tuttu?

Voi miten hektistä mulla on kuulkaas ollut viimeiset kaksi päivää. Eikä pelkkä hektisyys ole riittänyt, kun sain vaivoikseni vielä jonkun lentsun. Kurkku ollut niin kipeä, ettei ole sietänyt niellä ja nokkakin ollut tukossa ja vuotanut vähän väliä. Päättäis ees kumpaa tekee. En siis ole ehtinyt blogin pariin, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli. Tiistaina käytiin ensimmäisessä perhevalmennuksessa ja eilen oli vihdoin päivä, jolloin saimme virallisesti annettua Niksun kolkyt vuotis lahjan. Muistatte varmaan, että me porukalla hommattiin kuumailmapallolento. Aikataulut eivät oikein ole antaneet myöden ja viime viikolla tosiaan piti lähteä lentämään. Ilma tosin esti sen lähdön totaalisesti. Ukkonen aloitti juuri kun oltiin aloittamassa valmisteluja. Ehdittiin lennolle onneksi kesän viimeisenä päivänä, koska tänäänhän on virallisesti syksy. Mutta nyt on lahja annettu, lento suoritettu ja ihanat muistot tallennettu.

Mulla oli ihan kamala pähkäily Niksun pyöreitten lahjaksi. Meillä kun on kaikkea tavaraa eikä mitään tullut mieleen, mitä toinen voisi todellakin tarvita. Mitä Niksulla ei olisi? Tai mitä hän ei olisi kokenut? Siitähän se ajatus sitten lähti. Ei tavaraa vaan joku kokemus. Töissä vielä pähkäilin aivot sauhuten, mitä kivaa toiselle voisi keksiä ja sitten se putkahti päähän. Niksu oli puhunut monta kertaa, että haluaisi päästä kokeilemaan kuumailmapallolentoa. Siitähän se ajatus sitten lähti. Netti auki ja googleen hakusana joka tuotti tulosta heti. Kokemuskauppa.comista löytyi kuumailmapallolento ja otinkin heihin yhteyttä maaliskuun alussa. Mun perhe oli heti mukana lahjan hankkimisessa ja niin pistettiin lahjakortti tilaukseen. Voin kertoa, että saaja oli oikein otettu kun lahjakortin paketistaan löysi. Piti vaan hetken aikaa odottaa sopivaa hetkeä lennolle, kun aika piti valita tarkoin. Eilen viimein lento koitti ja saattiinkin ihan mielettömän upea keli lennollemme. Enkä todellakaan aikonut perua lentoa kurjasta olostani huolimatta. Tarpeeksi vaan vaatetta päälle ja eikun menoksi. Ja mikä mahtavinta, niin saatiin meidän hurjapää äitikin lennolle mukaan. Hän sanoi haluavansa mukaan, joten ostettiin äidillekin liput samalle lennolle meidän kanssa. Meidän lisäksi lennolla oli vielä yksi matkustaja,


Kuumailmapallolentoja lähtee useammasta paikasta ja me valittiin lähtöpaikaksi Mäntsälä, joka meitä lähinnä oli. Kokoontuminen tapahtui Mäntsälän urheilukentän luona ja tutustumisen jälkeen aloitettiinkin hommat. Oli erittäin mielenkiintoista päästä itse osallistumaan alusta loppuun kaikkeen tehtävään. Pallon täyttö. nosto ja tyhjennys, sekä tietysti itse lento. Sai kunnon perspektiivin, mitä kaikkea lentoa varten pitää tehdä. Koko homma aloitettiin sillä. että pistettiin ilmoille heliumpallo. Sillä tutkittiin lennon suuntaa ja näin ollen pystytään arvioimaan hieman tulevaa lentoa.


Sen jälkeen alkoikin se isoin homma. Ensimmäisenä valimisteltiin kori lähtöpaikalleen ja meidän opastettiin miten koriin mennään ja poistutaan. Kävimme myös läpi mitä tehdä laskeutumistilanteessa. Meidän lennolle jouduttiin tekemään vielä vähän varmempi laskeutuminen meidän raskauden takia. Raskaus ei ole este lennolle, mutta sitä ei myöskään suositella. Ja nyt itse lennon kokeneena suosittelen kyllä hoitamaan lennon ilman rakasta masuasukkia. Vaikka lento olikin erittäin turvallinen ja laskeutuminen ei meidän kohdalla ollut huono, niin varovaisuus ennen kaikkea. Meidän raskaus vaan yllätti meidän tämän lahjan oston jälkeen :) Raskauden takia katsottiin tosiaan laskeutumisen ajaksi paikat meille ja mulle valittiin korin turvallisin kohta. Opastuksen jälkeen olikin aika nostaa pallo ilmoille.


Ei ole muuten mikään ihan helppo homma sekään. Kuvia ei tullut joka kohdasta napattua, sillä minäkin olin tuolla apulaisena hyörimässä. Miehet saivat pitää pallon suuta auki, kun sitä alettiin täyttämään ja minä olin äidin kanssa pallon huipulla kiinnittämässä pallon huippua umpeen. Toinen pallolennon järkkäreistä sitten ohjasi palloa köyden avulla oikeaan suuntaan nousussa. Tässä vaiheessa kori oli maassa kyljellään ja pallo nostaisi sen takaisin pystyyn.


Ensin palloa täytettiin viileällä ilmalla, että se saadaan sopivasti täyteen. Sen jälkeen pilotti alkoi hönkiä polttimilla lämmintä ilmaa ja siinä vaiheessa pallo täyttyikin hurjaa kyytiä. Koria piti pidätellä hetken aikaa meidän muiden avulla vielä maassa, että saadaan pallo sopivasti vakaaksi meidän kyytiin nousua ajatellen.


Sitten olikin itse nousu. Se tapahtui ihan silmänräpäytyksessä eikä sitä oikein ehtinyt edes ymmärtämään. Pallo nousi todella nopeasti ilmoille ja kohta jo katsottiinkin lähtöpaikkaa korkeuksista. Pakko myöntää, että hetken aikaa siinä piti haukkoa happea kun jännitys laukesi, mutta sen jälkeen lento olikin pelkkää nauttimista ja maisemien ihailua. Ja tapani mukaan tietysti kamalasti höpöttelyä. Minä kyselin meidän pilotilta kaikenlaista ja oli mielenkiintoista kuulla kaikkea uutta.


Meidän lentosuunta oli aika pitkälti koillinen ja alimmaisena näkeekin kuvasta mikä meidän lentoreitti olo. Ilma oli kohtalaisen tyyni ja pallo liikkui noin 15km/h. Nopeus hieman vaihteli lentokorkeudesta riippuen. Parhaimmillaan me kävimme 500m korkeudessa ja alimmillaan meidän kori hipoi puitten latvoja. Jännä juttu, miten jossain vaiheessa korkeuseroa ei enää ymmärrä laisinkaan. Meillä oli mittari, mikä kertoi korkeudestamme.




Maisemat olivat mielettömän upeita. Oli upeaa nähdä todella pitkälle ja nähdä maailma ihan eri perspektiivistä. Minä kun en ole lentokoneessakaan ollut kuin ihan pienenä lapsena. Siitä kun en oikein muistakaan mitään. Ihailtiin maisemia ja nähtiin kaikkea mielenkiintoista ylhäältä käsin.



Korissa tietysti seisotaan ihan polttimien alapuolella. Välissä on kyllä suoja, mutta voin kertoa ettei lennolla kylmä päässyt missään vaiheessa tulemaan. Vähän oltiin kahden vaiheilla, että oliko se aurinko vai polttimet, mitkä meitä niin paljon kuumotti. Sekä että, koska ei tullut viileä edes polttimien ollessa kiinni.



Meidän lentoaika oli 1h 10min ja tämä on yleisölennoille se perusaika. Tunnin verran, kunhan löytyy sopiva laskeutumispaikka. Napsin kuvia koko reissun aikana yli 200 kuvaa. Oli niin ihanan näköistä ylhäältä käsin.





Yksi jännimmistä kohdista oli, kun käytiin välillä melko lähellä maanpintaa. Näytti siltä, että me tormätään metsikköön, mutta eihän siinä tietysti niin käynyt.



Eikä oltu ainoita lentäjiä, jotka saivat nauttia upeasta kelistä.






Laskeutumisvaiheesta ei tietystikään ole kuvia, sillä piti ottaa laskeutumisasento. Tämä oli kohta, joka oikeastaan mua lennolla jännitti ihan eniten. Ihan vain tuon meidän tiitisen kannalta. Vaikka lentäjä olikin erittäin varma ja turvallisen oloinen, ei koskaan pysty sanomaan satavarmaksi korin laskeutumista. Kori voi töksähtää maahan melko kovaakin ja kaatua jopa kyljelleen. Meidän pilotti olu kyllä niin hyvä, että kolme pomppaisun jälkeen oltiin turvallisesti maanpinnalla. Turhaan jännitin siis laskua.


Laskeutumisen jälkeen sitten kaikki vermeet takaisin kasaan ja pallo korineen takaisin peräkärryn kyytiin odottamaan seuraavaa lentoa. Jokainen meistä sai lennon jälkeen diplomit. Meitä oli siinä neljä uutta ilmapurjehtijaa. Ihan mielettömän hyvä fiilis oli lennon jälkeen. Harmitti hieman nousta auton kyytiin ja ajaa takaisin lähtöpaikalle. Kyllähän siellä yläilmoissa olisi mielellään ollut pidempäänkin.



Meidän lento oli Mäntsälästä Paapioon, joka käsittääkseni kuuluu Pukkilaan. Kohtalaisen suora lento meillä oli. Iloisin vaikkakin vähän haikein mielin ajettiin takaisin kotiin. Nyt oli lento koettu ja oli ihan mielettömän upeaa! Mehän sovittiin, että me mennään pienokaisen ollessa tarpeeksi vanha, uudelle lennolle. Lapsen tulee olla vähintään kuusi vuotias päästäkseen lennolle. Varmasti mennään siis joskus uudestaan. En voi meinaan muuta kuin suositella kuumailmapallolentoa. Niin upeaa ja nautinnollista. Älkää kuitenkaan menkö raskaana ihan vain turvallisuussyistä :)

Kokemuskauppa järjestää siis näitä yleisölentoja, mutta myös yksityislentoja pystyy varaamaan, mikäli on sopiva oma porukka lähdössä. Kuulemma näitä lentoja on käytetty niin kosintoihin, pyöreiden täyttäville kuin myös polttareihin. Ja kyllä vaan tällaiselle lennolle voisi lähteä milloin vain.

Tuhannesti kiitoksia vielä meidän ihanalle pilotille! Lento oli mieletön :)

Ei, vielä ei ole liian myöhäistä. Tai siis eihän? Mutta mä haluan näyttää nämä. No joululahjani tietenkin! Vaikka tänä vuonna ei mitään todella ihmeellistä periaatteessa tullutkaan, mutta silti niin mieltä lämmittäviä ja ihania, että haluan ne ehdottomasti jakaa teidänkin kanssa.
   Tänä vuonna sovittiin kaikkien kanssa, että oikeasti mitään isoa ei ostettaisi eikä muutenkaan tuhlattaisi kamalasti rahaa. Tuota, mä en ole ihan sata varma, että onnistuinko minä itse tässä sopimuksessa ihan täysin, vaikka yritys oli tosi kova. Moni teistä tietää, millaisia lahjoja meillä ollaan aina annettu ja saatu, että olisi oikeasti ehkä ihan fiksua olla kohtuuden rajoissa. Tänä vuonna minua lahjottiin kuitenkin näin ihanilla jutuilla.


Minna ystävä antoi mulle mielettömän ihanan piirakkavuoan, jonka sisuksiin on kätketty keittiöpyyhe ja servettejä. Mä pidän tosi paljon piirakoiden tekemisestä ja nyt uuden ja isomman vuoan myötä pakko testata kyllä uusia piirakkareseptejäkin.

Sirja ystäväni onnistui kyllä niin yllättämään mut lahjallaan. Victoria's Secret, tuo ihana pieni hajuvesisetti oli ihan huikea lahja. Tietysti tuota kuorintaakaan unohtamatta. Söpöt ja helposti matkaan napattavat roll on hajuvedet on jokainen ihanan tuoksuisia. Ja tuo pakkauskin on niin söpö, että se on pidettävä esillä. Kuorinta ei tosian ole vielä päässyt testiin :D

Anne ystäväni oli ilmeisesti lukenut mun ajatukset. Olin jo monta kertaa pyöritellyt kaupoissa noita aikuisten värityskirjoja, mutta jostain syystä aina jättänyt silti ottamatta. Nyt sitten sellainen ihana taskuversio tuli lahjana värikynien kanssa. Onneksi en siis ostanut itse :D Nyt vain odottelen sitä hetkeä, että pääsen keskittymään ja rauhoittumaan tuon pariin kunnolla.


Siskoni taitaa tietää kynttilähulluuteni. Meillä on varmaan tämänkin talven aikana huijaamatta palanut ainakin tuhannen kynttilää jo loppuun. Olen ostanut sadan kappaleen tuikkusettejä jo sen kahdeksan pakkausta ja kaikki muut isot tuikut ja pöytäkynttilät siihen lisäksi. Kyllä, meillä on kertaheitolla aina palamassa joku sata kynttilää :D Nyt siis lisää ihania somisteita ja tuollaista mulla ei vielä ollutkaan.

Äidiltä ja isäpuolelta tuli setti pyyhkeitä, yöpökät, nahkahanskat ja uusi lompakko. Pyyhetilanne meillä on vieläkin melko heikko, joten uusia todellakin on kiva saada. Mä rakastan kaiken maailman lölläreitä, noita Niksun viholaisia :D, joten nämäkin koirapöksyt ovat olleet jo kovalla käytöllä. Edelliset nahkahanskat repesi, uudet todellakin tuli tarpeeseen. Ja lompakko. Se oli pieni Thaimaan tuliainen ;) Samanlaiset meni meinaan siskolle ja kälyllekin. Mutta on muuten ihana lompakko! Nyt mulla on sitten ihan pulma, kun on kaksi ihanaa, kumpaa käyttää.


Veljen perheeltä, vaikkakin Skeit käly nämä olikin mulle hommannut, tuli superpehmoiset fleecelöllärit. Niin, kyllä kaikki tietää mistä mä tykkään. Mun Iittalan astiasto sai lisään jäseniä, mahtavaa! Kohta on kaikki kupit, kaikki 12. Ja kyllä Skeit tietää mun maun. Olinhan hommannut moisen jouluisen kyltin jo itse aiemmin, tämä tosin on jääkaappimagneetti :) Ihania juttuja!


Ja viimeisenä vielä Niksulta saadut lahjat. Olen motkottanut ehkä sen tuhat kertaa, kun Niksu käy aina pöllimässä mun juttuja omiin mieshommiinsa. Kuinkakohan monet mun sakset ovat kadonneet autotallin uumeniin, sinne minen ne mun pyyhkeetkin. En enää edes pysy laskuissa perässä. Kyllä se motkotus oli mennyt tällä kertaa ihan perille asti, sillä sain uudet sakset vanhojen kadonneiden tilalla (ihan varmasti siellä autotallissa ne on.. :D). Mutta sitten lahja, jota todella olin toivonut. Aktivisuusranneke. Niksu osti mulle valkoisen Polar Loop 2. Tosin se nyt puuttuu kuvasta, se kun piti heti viedä huoltoon... tai huoltoon ja huoltoon. Leikattiin sitten vähän turhan luottavaisin mielin ranneketta ja sehän meni sitten aivan liian pieneksi. Hyvä me. Nyt mulla tosin on jo ranneke kädessä, mutta kuvat olin napannut jo aika päivää sitten. Kerron jossain vaiheessa tästä vielä enemmän. Mutta joo, yhteiselo sujuu hyvin ja kyllä, nousen päivässä useammin liikkeelle kun ranneke muistuttaa liian pitkistä istumisajoista. Töissä hirmuisen hyvä juttu!

Voi että, tuli ihan haikeus näitä lahjoja taas katsellessa. Joulu on vaan niin ihanaa aikaa ♥