Meillä vähän venähti tänä vuonna grillikauden avaus. Tai meillä on oikeastaan aika hyvä syykin sille. Meidän grilli on sen verran vanha, ettei oikein tee mieli tehdä siinä ruokaa. Se alkaa näyttää siltä, että on todellakin parhaat päivänsä jo nähnyt. Mutta onneksi pääsin ottamaan osaa Sagan kampanjaan ja sain huikeita vinkkejä ja näin ollen saimme otettua meidän kämäsen grillin vielä käyttöön.

Grillauskelit eivät nyt oikein ole olleet meidän puolellamme, mutta viime sunnuntaina aurinko onneksi näyttäytyi pilvien ja sademäärän takaa ja mehän pistettiin heti valmistelut käyntiin. Me pähkäiltiin tovi, että mitä herkkuja meillä tekisi oikein mieli ja hampparit vei lopulta voiton ihan mennen tullen. Samalla pistettiin kyllä perunanyytit paistumaan, että saan seuraavaksi päiväksi töihinkin evästä. Niksu on meidän oma grillimestari, minä teen yleensä vain valmistelu työt.



Sagalla on valikoimassa vahvaa foliota, leivinpaperia arkkeina ja pitkänä pötkönä sekä ihania eväspusseja, jotka mulla ovatkin olleet nyt jokapäiväisessä käytössä. Folioon tein perunanyytit. Pilkoin perunat sopivankokoisiksi ja heitin päälle pesto-basilika tuorejuustoa. Oi nam, sanon vaan :D Perunanyytit meni grilliin hyvissä ajoin, koska ne tarvitsevat pisimmän paistoajan. Sitten tein muut valmistelut kuntoon.


Nyyttien laittaminen grilliin ei tuottanut ongelmaa, koska ruoka oli hyvässä suojassa folion sisällä. Kaikki muu tuottikin sitten vähän pohdittavaa, kun ei siihen rämägrilliin olisi mielellään mitään halunnut laittaa. Onneksi Sagalla oli tähän ihan mielettömän huikea vinkki! Tein tämän ohjeistuksen mukaan meille grillausalustan, ja näin kaikki ruoat säästyivät meidän grillin lialta ja grilli uudelta lialta. Meidän grillimaisteri oli tosin alkuun hieman skeptinen, että toimiiko tuollainen folio-leivinpaperi alusta muka oikeasti. Sitähän sitten lähdettiin innolla testaamaan.


Alustat oli todella näppärä tehdä ja teinkin niitä kaksin kappalein. Kaikki varusteet tarjottimelle ja eikun grillaamaan.



Nyytit suhisivat grillissä jo hyvää vauhtia ja Niksu alkoi paistamaan hampparin osia. Ensimmäisenä testattiin grillialustalla hampurilaissämpylät. Ja kyllä ne vaan kuulkaas siinä erittäin hyvin paistui. Sai oikein rusketustakin pintaan. Ainakin näiden kanssa toimi ihan superisti.


Sitten vuorossa oli tuoreet anankset ja pekonit. Siinä me molemmat toljotettiin paistumista. Kyllä vaan, grillausalusta toimii moitteetta ja on oli jopa parempi tapa tehdä pekonit ja ananakset. Pihvejä maisteri halusi testata tuossa vain yhden, skeptinen kun silti oli. Pihvi kuulemma hänen mielestään kaipaa todellista grillikosketusta. En alkanut väittelemään, mulla kun tuohon hommaan ei ole minkäälaista tatsia. Kyllä se paksu naudanjauhelihapihvikin siinä kypsentyi, mutta kuulemma siitä jää sellainen tietty juttu puuttumaan. En tiedä mikä se on, mutta mulle se kelpasi moitteetta ;)


Isännän ja emännän ruoat on meillä monesti kovin erinäköiset. Minun on hillitympi, enemmän kasvispainotteinen, siinä missä tuo armas grillimestarini pistää triplalihalla ja kasviksia hillitysti :D Mutta miten hyviä nämä olivatkaan! Kahdella eri majoneesilla, cheddar-juustolla, tuoreella ananaksella ja kunnon naudan jauhelihapihvillä täytetty hampurilainen oli niin mehukas ja suussa sulava, että kuvia katsellessa himo palasi :D Kyllä maar kotitekoiset burgerit voittaa kaikki pikaravintoloiden vastaavat.


Minulle riitti ihan vain yksi hamppari ja olin aivan totaalisen täynnä. Niksulle upposi vielä toinen ja hän käyttikin hampurilaisten syömiseen Sagan eväspussia. Näin hän säästyi syödessä turhilta sotkuilta ja hamppari pysyi hyvin kasassa. Minun pieni ja sievä versio oli helppo syödä sinällään :D


Tietysti grilliruoan päälle kuuluu syödä jotain ihanaa kesäherkkujälkkäriä ja laitoinkin sulamaan edellisvuoden mansikat ja mustikat. Hetki lasketeltiin hamppareita ennen jälkiruoan valmistusta. Surautin vaniljavaahtoa marjojen kanssa tarjottavaksi. Kärsiikö kukaan muu teistä sähkövatkaimella tulevasta sotkusta? Mä en käsitä, miten ne kaikki roiskeet voikin lentää niin pitkälle astiasta. Sagalla oli tähänkin ihan supervinkki. Miten mä en tällaistakaan ollut aiemmin tajunnut. Pala leivinpaperia, vatkulat siitä läpi ja eikun surruttamaan. Eipä tullut sotkua, ei sitten yhtään. Säästyi vatkaimen pohjakin roiskeilta. Ihan huikea vinkki ja tämä jää meillä kyllä vakio käyttöön. Samoiten tuo grillialusta, oli meinaan niin kätevä kaveri. Sagan sivuilta löytyy vaikka kuinka monta hyvää vinkkiä tuotteiden käyttöön, joten kannattaa käydä hakemassa parhaat vinkit itselle talteen.



Kiitos siis Sagalle näistä vinkeistä, ehkä me pärjätään tällä rämägrillillä vielä tämä kesä. Josko sitä sit ensi vuonna jo panostaisi uuteen ;)

Vaikka tänään onkin virallisesti kevään viimeinen päivä, on kelit hellineet meitä jo useampaan kertaan oikein kunnon helteillä. Tai mun mielestä ainakin yli 20 tuntuu jo todella lämpimältä. Muutaman kerran käyty jo yli 25 asteessa ja se jos mikä on tuntunut kuumalta.  Tai siis sen verran kuumalta, että hiki on tullut ihan vain paikoillaan ollessa. Ja mikä on tärkeää kun hikoillaan? No nesteytys tietenkin. Mä olen monena kesänä havahtunut siihen, että mulla jomottaa päätä ja sitten sitä pähkäillään, että mistä se johtuu. Nestevajaus on ollut useasti syynä. Toisinaan olen juonut vettä aivan liiaksi, jolloin kaikki suolot ovat kadonneet kehosta ja sen takia sitten heikottaa. Eli nämä ovat asiat, joista minun ainakin tarvitsee pitää kovasti huolta.


Joten mikäs sen parempi apuri pihamaalla kuin vesi valmiina juotavaksi ja jotain pientä suolaista suuhun laitettavaksi. Meilläkin kun käy ajamaan vaikka nurmikkoa, uppoaa siihen helposti useampikin tunti. Mä vielä saatan laittaa musiikit korville, jolloin ajelussa ei edes huomaa ajan kulua. Kunnes sitten vähän heikottaa. Mitenkään ei kuitenkaan malttaisi lopettaa hyvää tahtia ja mennä sisälle juomaan. Kannattaa siis laittaa itselleen syötävää ja juotavaa lähistölle, että voi käydä napsimassa vähän suupalaa ennen heikotuksen tuloa.


Me ollaankin nyt innoissamme maisteltu Nutisalin kahta uutuuspähkinää, rinnalla toki ollut meidän lemppari chili. Ilman chilipähkinoitä ei tule mitään, vaikka uudet Dry Roasted Cashew Sourcream & Onion sekä Pepper & Salt ovatkin olleet kovia kilpailijoita.  Nämä uutukaiset ovat paahdettu ilman öljyjä, mikä antaa pähkinöille rapean ja herkullisen maun. Pähkinän ihanaa omaa makua ei siis peitetä öljyllä. vaan se saa maistua ohuen maustehunnun alta. Ihan täydellinen kombinaatio siis. Pepper & Salt on toisaalta kovin tavallisten suolapähkinöiden makuinen, joskin pienellä tumauksella varustettuna pippurin ansiosta. Kiva pieni twisti, joka tuo pähkinään ihan uudenlaista eloa. Sourcream & Onion onkin tuttu sipsimaku ja erehdyttävästi muistuttaakin ystäväämme sipsipussia. Itse kuitenkin mieluummin tartun nykyisin pähkinöihin kuin sipsiin, joten kiva saada tuo vanha lempimaku myös uusiin suosikkinaposteltaviin.


Pähkinöitä puputellessa alkaa tosiaan juominenkin maistua, joten ei tarvitse huolehtia, että kohta sitä taas kärsitään heikosta olosta. Me varsinkin kun touhutaan välillä ilosta ja välillä pakosta noita pihajuttuja, niin tällaiset helpot naposteltavat on oikeasti hyvä vaihtoehto. Ja parhautta on vielä se, että pähkinät ovat uudelleen suljettavissa pusseissa, ettei tarvitse pelätä kaiken maailman kakkakärpästen uiskentelua niissä. Pähkinät pussissa suojassa ja maku säilyy. Ei siis tarvitse kerralla puputtaa koko pussia suuhunsa, vaikka mieli ehkä tekisi :D



Muistakaahan siis armaat ihanaiset veden juonti ja suolojen ylläpito näillä kuumilla keleillä ♥ Mä käyn nappaamassa nyt kaapista pari pähkinää, kun alkoi tehdä mieli :D

Kuten teille jo aikaisemmin kirjoittelin, niin pääsin osalliseksi Indiedaysin ja Vaasanin Sano se leivällä-kampanjaan. Viime kerralla minä valmistin rakkaimmilleni kiitosleivät, ihan vain siitä syystä kun ovat olemassa. Tällä kertaa mä sainkin olla se, joka pääsi vain nauttimaan ja ihastelemaan toisen luomuksia. Mun rakas Minna-ystävä meinaan teki meille rankan treenin jälkeen superherkulliset välipalaleivät. Ei oltu vähään aikaan päästy rupattelamaan kunnolla, joten mikäs sen parempi hetki parantaa maailmaa, kuin rakas ystävä ja herkulliset Tumma Täysjyvä Taika-leivät.


Hetket ystävien kanssa on kultaakin kalliimpia. Niitä arvostaa yhä enemmän, mitä vanhemmaksi tulee. Sano se leivällä-kampanja on todella osuva tähänkin teemaan. Murheiden purkaminen ystävän kanssa helpottaa oloa puolin ja toisin ihan sekunneissa. Itketään ja nauretaan peräjälkeen. Eikä ole aiheilla väliä. Välillä höpötellään mitä ihmettä sitä kesällä pukisi päälle, kun toisessa hetkessä saatetaan miettiä elämääkin suurempia murheita. Minna halusi tehdä meille herkkulliset Taika-leivät, ihan vaan ystävyyden takia. Ystävät ovat todella yksi elämän suoloista.


Me Minnan kanssa jaetaan tällä hetkellä vahvasti samanlainen innostus urheiluun ja terveellisempiin elämäntapoihin. Ollaan treenattu melko paljon yhdessä ja purnataan toisillemme, kun tekee kovasti mieli makeaa. Vaasan Tumma Täysjyvä Taika-leipä onkin erittäin hyvä sisällöltään. Se on leivottu täysjyvävehnästä sekä -rukiista ja sen uumeniin uppotuu paljon herkullisia siemeniä. Tumma Täysjyvä on kuitupitoinen, laktoositon ja runsaskuituinen. Pitää siis hyvin nälän poissa.


Minä odottelin vesi kielellä, kun Minna meille rankoille treenaajille väsäsi kerrosleipiä. Energiavaje oli saatava pian täytettyä ja maha oikein murisi jo. Mun nenä hullaantui ihan hirmuisesti jo pelkän paahdetun leivän tuoksusta.


Minna oli niin ihana, että toi minulle vielä kimpun neilikoitakin. Kyllä mua nyt sitten vaan hemmoteltiin kovasti.



Mulla meinasi kamerakin tipahtaa välillä käsistä, kun teki mieli kaapata ruokaa suuhun. Vesi kielellä odottelin herkkuja valmistuvaksi. Minna laittoi kostukkeeksi ihan pikkuisen majoneesia, voita ei näissä käytetty nyt ollenkaan. Väliin paisteettiin munaa, olihan proteiinia saatava treenin jälkeen. Kerrosleipiin sukelsi myös kinkun ja juuston kaveriksi suolakurkut, salaatti ja paprika. Kaikkia mun lempitäytteitä. Minna tietää, etten tomaatista välitä kamalasti, mutta kyllä mä sitä silti syön ;)



Mitkä herkut niistä lopulta kohosi! Vihreä tee porisi pannussa ja jutustelun lomassa alettiin herkuttelemaan. Minna oli vielä niin ihana, että teki mulle yhden ylimääräisen leivän, että sain vielä töihinkin seuraavaksi päiväksi evääksi. Kyllä ystävä on sitten ajattelevainen ♥


Tumma Täysjyvä on herkullista niin paahdettuna kuin kuin sinällään. Olen jo oikeastaan aika koukuttunut näihin kaikkiin Taika-leipiin. Meillä näitä on tosiaan maisteltu jo melkein kaikissa mauissa. Omaan suuhun mieluisimmiksi on lopulta nousseet nämä Tummat täysjyvät sekä se edellinen postaamani Herkku Kaura.




Kiitos siis vielä Minna ihanaiselle superherkullisten leipien teosta ja kiitos myös sinulle, että olet ihana ystävä ♥ Kiitos myös Vaasalle superhyvistä leivistä!


p.s. Muistattehan että teillä jollakulla on mahdollisuus napata Vaasan herkullinen eväskori Instagram lukijakilpailussa! @Vaasan_leipomot arpoo Instagram-tilillään kaksi (2) voittajaa joka viikon perjantai ja palkintona tosiaan Vaasanin eväskori. Tarkemmat ohjeet löytyy täältä.

Mä höpötin eilen Snapchatissani (janetfantazya), kuinka mulla on idea ihan totaalisen loppu ruoanlaiton suhteen. Meillä pyörii samat ruoat viikosta ja kuukaudesta toiseen. Alkaa kovasti kyllästyttämään. Jotain uutta pitäisi koettaa keksiä. Helppoja, vaivattomia ja nopeita ruokia. Mielellään tietysti myös maukkaita ja terveellisiäkin. Melkoinen vaatimus, eikö. Mutta tästä ruoka apatiastani tuli mieleen, että olen ihan kokonaan unohtanut kertoa teille uuden suosikki suolaisenpiirakan reseptin. Miten olenkaan saattanut unohtaa. Ehkä senkin takia, etten ole yhtään tyytyväinen kuviin. Tämä talven pimeys kun on vähän haastavaa kuvailujen suhteen. No, eipä ne mun kuvat yleensäkään mitään huippuluokkaa ole, joten annetaan palaa.


Meidän lähin kauppa on tällä hetkellä Lidl ja sieltä kyllä löytyy kaikki tarvittava tähän piirakkaan. Ja pääsee vielä melko halvallakin. Yllä siis kaikki tarvittava piirakkaan. Tietysti pohjankin voisi vääntää itse, mutta mä menen yleensä helpoimman kautta, joten valmispohja toimii kyllä ihan yhtä lailla.





pohja (oma tekemä tai valmis suolainen piirakkapohja)
1-2 pss pinaattia
2-3 sipulia
1 pkt fetajuustoa
3 munaa
2dl ruokakermaa
mustapippuria

Ensimmäiseksi pannulle pilkotut sipulit. Niiden pehmennettyä laita pinaatit joukkoon ja anna niiden mennä kasaan. Sitten seos on valmista. Tämän jälkeen levitä ne pohjan päälle ja siihen murustelet fetajuustot. Muna-kermaseoksen joukkoon mausteet ja kaada koko komeus vuokaan muiden ainesten päälle. Uunissa 200 astetta ja noin 45min.







Piirakka toimii super hyvin niin lämpimänä  kuin kylmänäkin. Ja on niin maukas. Suolaa ei kannata lisäillä, sillä fetassa on sitä ihan riittämiin.



Tätä pitäisikin taas tehdä.

Ja hei, mulle saa todellakin laittaa ruokavinkkejä. Olen niin ruoka-apatian pauloissa, ettei tästä nyt meinaa tulla yhtikäs mitään.

Voi möh vaan. Viidettä kipupäivää mennään. Nyt on ehkä oikeasti ensimmäinen hetki, kun kipu tuntuu paljon siedettävämmältä. Voisinko jopa sanoa, että niin siedettävältä, etten ole ihan sata varma että särkeekö koko ajan. Menisiköhän tämä vihdoin jo ohitse? On kyllä ottanut niin koville, että todellakin huokaisen helpotuksesta tämän kaikotessa. Voisin väittää kärsineeni näin pahasta migreenistä viimeksi vuosia sitten. Tää on tauti, mitä en toivoisi kenellekään. Vie koko toimintakyvyn ihmisestä. En ole voinut tehdä oikeastaan mitään muuta kuin makoilla. Kylmäsäkki päässä tai niskoissa. Ainut asia mikä auttaa. Mä kun olen joutunut puputtamaan särkylääkkeitä lapsesta asti kuin karkkia, niin ne eivät oikein tehoa meikäläiseen enää. Ei edes lääkäriltä haettu kipupiikki. Mulla ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin kärsiä sen aikaa mitä se kestää. Kurjaa.

Oli migreeni tahi ei, niin sovituista jutuista yritän parhaani mukaan pitää kiinni. Muutama meno on ollut pakko perua kyllä, mutta tyttöjen iltaa en kyllä suostunut karsimaan tekemisistäni. Syödähän nyt kuitenkin on aina jossain vaiheessa kuitenki pakko harrastaa, joten mikä sen mukavampaa, kun saada seuraa kipeänäkin. Äiti ja Minna tuli piristämään mua, joten pitihän sitä tarjota jotain hyvää syötävää.


Illalla ei enää ole hyvä syödä niin kamalan raskaasti, joten tarjolla oli sitten vähän kevyempiä sapuskoja. Salaattia, lämminsavukalaa, feta-pinaattipiirakkaa (kiinnostaisiko teitä resepti?), pähkinöitä* sekä vähän makeaakin.


Hyvä ruoka, parempi mieli. Hyvä seura, tuplasti huikee fiilis. Saatoin jopa hetkeksi unohtaa kipuni, vaikka kyllä illan päätyttyä en voinut muuta kuin lähteä Buranan tehon toivossa nukkumaan. Eipä se auttanut, tietenkään. Seura kuitenkin tekee ihmeitä ja naurettiin kyllä mahat kipeäksi.



Sain Cloettalta uutuuspähkinöitä ihmeteltäväksi ja maisteltavaksi, joten mikäpä sen parempi hetki kuin ihanien naisten kanssa maistelu. Kivoja pieniä naposteltavia jutustelun lomassa.


Suolaista chiliä, sourcream & onionia sekä vähän makeampaa hunajaista pähkinää. Jokaiselle löytyi oma suosikki ja herkut upposivatkin kaikille todella hyvin. Onneksi vielä jäi vähän seuraavaankin kertaan ;) Nämä ihan uutukaiset Nutisal pähkinät olivat oikein makoisa uusi tuttavuus.


Herkuttelun jälkeen käytiin vielä kävelemässä Taren kanssa pihalla ja laskettamassa mahaa. Mulle teki myös raikas ilma hyvää pään kannalta. Teki siis todella hyvää naisten seura ja illalla hyvillä mielin nukkumaan.


Nyt ihanaa lauantai iltaa. Mä lähden vielä tuonne sohvalle köllimään ja yritän karkoittaa viimeisenkin kivun päästäni :)

Meillä syödään melko paljon kanaruokia. Kanaruoat on kovin hyviä, varsinkin aasialaistyyliset. Harmi vaan, mä olen jämähtänyt yksiin ja samoihin resepteihin. En jaksa sen kummemmin miettiä arkisin, mitä ruokaa laittaa. Elämä on muutenkin sen verran hektistä ja kiireistä. Pidän siitä, että ruoka valmistuu nopeasti ja se on vaivaton tehdä.


Sainkin testiin uusia Santa Marian tuotteita ja lähdin innolla varioimaan helppoa reseptiä. Kuten sanoin, ruoan pitäisi valmistua nopeasti ja vaivatta. Mausta missään vaiheessa kuitenkaan tinkimättä. Muutenhan se olisi ihan sama vedellä vaikka märkiä rättejä, jos maulla ei olisi väliä.


Santa Marian mausteet ovat meillä muutenkin eniten käytettyjä, joten oli todella kiva päästä testaamaan näitä uusia Asian Spices mausteita. Omaan helppoon ja nopeaan reseptiin valitsin Paneng Red Curry mausteen, joka on hitusen tulinen.


Tulisuutta tasoittamaan mun suosikkia kookosmaitoa ja uutena makuelämyksenä myös riisinuudelit. Mikäli joskus on aikaa enemmänkin ruoanlaittoon, valitsen ehdottomasti tuoreen kasvikset, mutta kiirepäivinä useasti pannulle kaadan pakastekasvikset. Eipä nekään huono vaihtoehto ole, vaikkakin tuoreista irtoaa paljon herkullisempi maku. Näistä siis lähdin tekemään meille nopeaa ruokaa.

• riisinuudelia
• 450g maustamatonta broileria
• 500g kasviksia
• maun mukaan Paneng Red Currya
• maun mukaan soijaa
• kookosmaito

Ensimmäisenä paista kanat pienessä määrässä öljyä. Mausta tässä vaiheessa kanaa hieman. Niiden ollessa valmiita, lisää kohmeiset kasvikset. Lopuksi laita sekaan kookosmaito.


Mausta siis makusi mukaan, miten tujusta tai suolaisesta ruoasta pidät. Paneng antoin todella hyvin makua, mutta minun kieleni vaati vähän soijaa mukaan. Mielestäni mausteet tulivat näin ollen vielä paremmin esille. Ja erittäin herkullinen tuo paneng red curry olikin! Sopivan tuitsakka ja kookos tasapainoitti sitä hyvin.


Riisinuudeli oli itselleni myös mukava uusi tuttavuus. Tämän jälkeen meillä on varmasti ennemin sitä kuin vehnänuudelia tarjolla. Nuudeli oli todella vaivaton ja nopea valmistaa. Meillä monesti syödään jasminriisillä tämäntyyliset kastikkeet, mutta tämä lunasti nopeutensa sekä makunsa takia ehdottomasti vakipaikan meidän kaapissa. Miksiköhän en ole testannut aiemmin?



Ei siis muuta kuin annokset kehiin ja ääntä kohti. On muuten herkullista!