Mä yritin eilen olla tosi ahkera ja siivota tätä hyrskyn myrskyn olevaa kotia. Aika hyvin sain homman aloitettua, kunnes jumehduin kaapien siivoamiseen, niistä löytyneiden tavaroiden ihmettelemiseen ja lopulta huomasin kellon olevan jo niin paljon, että siivous jäisi väistämättä seuraavalle päivälle. No, tänään siis olisi tarkoitus jatkaa, mutta katotaa minkä kaapin sisältöön tänään jumehdun :D Mitä luultavimmin vaatekaapin. Mun kesälomalla haalitut ostokset eivät oikein tunnu mahtuvan sinne mitenkään. Jotain olisi siis tehtävä. Joko vanhoja lisää kiertoon tai joku muu säilytyssysteemi. Oivoi. Mutta että pääsisin vihdoin noita vaatteita sinne tunkemaan lisää, niin pitäähän mun purkaa niitä tännekin.

Ennen loman alkua tein melko ison tilauksen Hennesin aleista ja sain paketin loman ensimmäisellä viikolla. Harmillisesti suurin osa meni taas palautukseen, mutta kyllähän sieltä jäi kaikkea kivaa käteenkin. Aloitetaan purku siis Hennesin paketista.



Ihan omasta tyylistäni poikkeava valkoinen nahkaliivi sai mut jotenkin käännytettyä puolelleen ja äitikin sai yllytettyä ostamaan. Jotenkin en vaan kokenut tuota yhtään omakseni, mutta samalla jokin siinä kiehtoi kovin. Nyt kun vielä osaisi yhdistää tuon asuihinkin. Maximekon kanssa näytti kyllä todella kivalta, mutta jotenkin silti pahoin pelkään tuon jäävän kaapinperukoille. Vinkkejä siis voisin mielelläni ottaa vastaan, että mihin yhdistää :)

Sellainen siis ensimmäinen purkuosa. Mitäs olette mieltä ostoksistani? Jatketaan toisella osalla sit toisella kertaa. Nyt mä lähden oikeasti takaisin siivoamaan. :)

Niin se sit lähti käyntiin viimeinen lomaviikko. Pikkuinen masennus alkoi hiipiä mieleen sen vuoksi, vaikka yritänkin olla mahdollisiman positiivinen. Eniten tässä harmittaa se, että Niksu jää lomalle kun mä joudun takaisin työmaalle. Yhteiset tekemiset jää tosi olemattomiin, siis ne kunnon lomamatkat yms. Josko sit ens vuonna paremmin. Mun loma on kyllä ollut todella ihana, mutta kyllä tää neljä viikkoa menee vaan niin vauhdikkaasti. Hirmuisesti haluaisi tehdä kaikenlaista, mutta jotenkin sitä vaan lopulta huomaa, että se, tuo ja tääkin asia nyt vaan jäi tekemättä. Huomisen ajattelin kyllä hyvittää pitkästä aikaa kunnon siivoukselle. Tekee oikein mieli päästä noiden kaappien kimppuun ja laitella tavarat järjestykseen. Noi kaikki uudet ostoksetkin pitäisi jotenkin saada tuonne kaappeihin mahtumaan. Siinä vasta pulma onkin. Vaateita on tullut hamstrattua oikein urakalla. En muista milloin olisin näin paljoa edes ostellut, mutta alennusmyynneistä tekee kyllä hyviä löytöjä välillä. No mutta joo, niistä sit omassa postauksessaan. Taas olisi aika liikuntojen ja tiedättekö, vihdoinkin tässä on taas jotain näytettävää. Ei pelkkää viivaa tai yksitoikkoista lenkkeilyä. Olenkin itseäni taputellut olalle, ihan vaan pikkasen, että taas on päässyt liikunnan pariin. Siitä se kesämahakin on lähtenyt sulamaan, pikku hiljaa tosin. Tässä taas listaus.


Ma: - (shoppailua 2h)
Ti: Ratsastus 1h, kävelylenkki 40min
Ke: Aamulenkki 30min, kävelylenkki 50min
To: Aamulenkki 30min, pyöräily 35km 2h 20min, ratsastus 1h
Pe: Ratsastus 1h (päänsärky)
La: Aamulenkki 30min
Su: Aamulenkki 30min, sulkapalloa 1h 30min (paha migreeni)


Ehdottomasti paras suoritus viime viikolta on tuo 35 kilometrin pyörälenkki. Lähdettiin Anne ystävän kanssa pyöräillen tallille vaikka matka ei ollutkaan mikään ihan lyhin. Hyvässä seurassa se kuitenkin hujahti nopeasti, vaikka loppuvaiheessa alkoikin kovasti hyydyttämään. Siinä vaiheessa tiesi piknikin tulevan tarpeeseen, enkä muista milloin ruoka olisi maistunut niin hyvältä. Seuraavana päivänä tiesi kyllä pyöräilleensä, kun takamus oli vähän hellänä. Uudelleen pitää kyllä lähteä moiselle retkelle, mukavaa liikuntaakin kun on.


Toinen suoritus, josta olen todella ylpeä, on tuo eilinen sulkapallonpeluu Niksun kanssa. Voi miten hiki virtasi ja liikuntaa tuli ihan huomaamatta. Sulkapallon perässä tuli juostua oikein vauhdikkaasti ja peli kulki todella hyvin. Sovittiinkin, että pitää ehdottomasti pelata pian uudelleen. Puoltoista tuntia kuuman auringon alla teki kyllä tehtävänsä. Niin ja se, että käsi oli koko ajan ylhäällä. Migreenin pentele löysi tiensä taas mua häiritsemään. Loppu ilta eilen menikin sitten kylmäsäkki pään viilentäjänä ja oksu oli ihan viittä vaille tulossa. Kyllä oli taas niin rankka kohtaus, että on vielä tänäänkin tuntunut. Silmät ihan turvoksissa ja valoherkät, pää ihan onton oloinen ja jotenkin tosi hapero muisti. Väsyttääkin kovin, vaikka monen monta tuntiahan mä silti sain nukuttuakin. Niksu taisi olla hieman huolissaan mun olotilasta, kun passuutti niin kultaisesti. Vähän väliä vie kylmäsäkkiä takaisin pakkaseen, toi vettä ja suttoi mua jugurtin syömisessä. Kyllä toisen apu on kultaakin kalliimpaa moisessa tilanteessa. Mutta varmasti on myös avuton olo, kun toisen oloa ei voi mitenkään oikein helpottaa. No, tästäkin taas kerran selvittiin. Onneksi mun ei ole lomalla tarvinnut hirmuisesti kärsiä migreeneistä, mitä nyt välillä jomottanut päätä, kuten perjantaina hampilääkärin jälkeen. Sitä en kyllä yhtään ihmettele, kun ruokailukin oli mitä oli. Mutta että näin kuitenkin viime viikko.

Nyt mä taidan siirtyä tuonne sängyn puolelle lepuuttamaan tätä honteloa nuppia, jotta olisin huomenna täysissä ruumiinvoimissa siivousurakan alkaessa. Niin se sitten viimeinen lomaviikko vaan lähti käyntiin :/

Uskotteko, että hammaslääkäri otti koville? Mä olen vetänyt melkein kolmen tunnin päikkärit sen jälkeen, sillä päänsärynkin sain kaveriksi. Puudutus hävisi vasta viiden tunnin jälkeen ja sen jälkeen itse kipu vasta paljastui. Ei kylläkään operoidusta hampaasta vaan puudute kohdasta. Voi jumpe! Siinä se kipu vasta inha onkin. Ihan kuin piikki olisi jäänyt vielä sinne ikeniin kiinni. Suuta ei saa kunnolla sen takia auki, mutta eiköhän tämäkin tästä. Jos olen selvinnyt aiemmistakin kerroista niin selviänhän mä tästäkin.

Mä olen ollut lomalla tosi paljon meikeittä tai jos olen meikannut, niin naamataulu on ollut melkoisen luonnollinen ja sävyt vain ruskeita. Pari päivää sitten kaipasin todella paljon kunnon meikkaussessiota ja jotain extreemejä värejä, joten linnoittauduin vessaan reiluksi tunniksi. Lopputulos oli ainakin äidin mielestä villi. Luomista tuli mieleen joku lisko. Mites teistä? Onko liian raju?


Onpas kamalat kuvat, mutta mä kun en edelleenkään ole saanut niitä kuvattavana olevan lahjoja. Mutta muutama sananen meikistä. Kaikki käytetyt luomivärit olivat Sleekin paleteista. Silmän sisäkulmassa valkoista, pinkkiä koko luomella ja mustalla ulkonurkka. Häivyttelin pinkin ja mustan rajaa luomivaossa nudella sävyllä, jottei rajat olisi liian selkeät. Kulmaluulla myös vaaleaa luomiväriä Sleekin paletista. Huulilla Hennesin huulikiiltoa vuodelta nakki ja korva ja poskilla varjostuksena Hennesin aurinkopuuteri, poskipunana Sleekin Rose Gold ja korostuksena Yves Rocherin hohtokuulta. Ja niin, pohjana Maybellinen Fit Me sävyssä 120.

Itse kyllä viihdyin moisessa meikissä, mutta kaipa tällainen jakaa kovin mielipiteitä. Paha vai tosi paha? ;D

Ja hei, mahtavaa perjantaita! Meillä alkaa ihan kohta parin leffan leffamaraton :)

Yök, mikä olo mulla on nyt. Puoli päätä ihan puutuneena, kieli tuntuu niin tyhmältä ja puhuminen ihan sössötystä. Mutta pikku hiljaa puudutuksen haihtuessa, tunnen kipua puudute kohdassa. Mun hammaslääkäri ei ollut mikään hellin otteissaan. Mies hammaslääkäri otti ilmeisesti tehtäväkseen poistaa mun hammaslääkäripelon. "Nyt tunnustelen ja mietit koko ajan mitä sun suussa tehdään. Ei tää mikään oikeasti satu, vaan se on sun mielikuvitusta." Helppohan toisen on siinä mölistä ummet ja lammet, kun pelko on ollut vuosia. Itse poraaminen ja paikan laittaminen ei tietenkään enää puudutuksen jälkeen tuntunut miltään, mutta se puudutteen laitto. Iyh! Ikinä, koskaan aiemmin mulla ei ole laitettu noin pitkään puudutetta yhteen ja samaan kohtaan, eikä kukaan koskaan ole ollut myöskään noin kovakourainen. Vertakin kuulemma mun suusta tuli, mutta eipä ne koskaan valaisseet mua siitä yhtään enempää. Soitin Annellekin vielä, niin sain kuulemma sen kettumaisimman hammaslääkärin meidän pitäjästä. Very nice sanoisinko. Ei sillä, nyt on hampaassa väliaikainen hoitopaikka ja seuraavaksi pitäisi varata aina kunnon hoitoon. Nyt tästä ei voi enää luistaa. Ja tiedättekö, mä varasin samalla ajan ihan vain tarkastukseen, että sais tän koko kaluston kuntoon. Hullu minä, mutta en mä kestä hammaskipuakaan.


Toivottavasti tää puudute nyt vaan loppuis nopeesti, että pääsen syömään. Ihan hirmuinen nälkä, kun sängystä suoraan siirryin hampilääkärin penkkiin. Nopeasti sain ajan. Soitosta tais mennä 30min omaan vuoroon. Eikä mulla kestänyt siellä kuin 20 minuuttia, joten nopeastihan se oli ohi. Kiva kokemus se ei todellakaan ollut, mutta onpahan takanapäin. Vaikka kauhulla jo odottelen niitä uusia kertoja jo :O

Nyt mä taidan kyllä lähteä ratsastamaan ja työntää hammaslääkäri ajatukset jonnekin suolle. Huh hei vaan vielä kerran.

Nyt täällä vasta väsynyt kirjoittaja on. Ei mua siis kylläkään väsytä, mutta auta armiasta miten väsynyt olen fyysisesti. Tänään onkin sitten tullut touhuttua. Aamusta tuli heitettyä lähes 35km pyörälenkki, ratsastusta tunti ja lopulta vielä koirien kanssa uimaan. Mä oon niin rätti puhki poikki. Jalat ei jaksa kantaa ja huomenna niillä pitäisi taas kyetä nousemaan hevosen selkään. Ou nou sanon vaan. Mä en välttämättä pääse tuolta sängystäkään ylös. Mut olen kyllä itsestäni huisin ylpeä, että moinen lenkki tuli heitettyä. Ja olihan meillä matkalla piknikki. Anne ystävän kanssa siis ollaan tänään hulluna kirottu raskaita ylämäkiä ja nautittu alamäestä saatavasta viimasta. Kivaa oli, mutten kyllä ajatellut ottaa heti huomenna uudestaan :D

Rankan pyöräretken päätteeksi tosiaan haluttiin viedä vielä koirat nauttimaan vedestä ja vesipeto Tare pääsi taas valloilleen. :)





Lopussa saatiin kyllä jommoiset naurut aikaseksi, kun Tare koetti laskea mäkeä ;) Ei sinne pyllyyn siis mitään ole kiinni jäänyt :D


xD Voi höhlää! Ihana päivä oli, mutta on kyllä ihana päästä tuonne sänkyynkin loikoilemaan. Kukakohan mut nostaa aamulla ylös sängystä? :o Niksu lähtee sen verran aikasin töihin, että saatan joutua soitamaa äiteen avuksi ;) Hyväähän tuo lenkki vaan noille muhvatti reisille teki. Ja arvatkaa mitä meinasin rohjeta huomenna? Soittaa hammaslääkäriin kipuajan. Jep. Yritän rohkaista mieleni ja mennä näyttämään noita juilivia alahampaita. Katotaan nyt, mikä mieli on aamulla. Yritän ainakin :)

Nyt hyvää yötä <3

Mihin aurinko on kadonnut? Tällekin päivälle luvattiin hellelukemia, mutta synkkää on ja tuulee kovin. No, kai se vielä tulee. On tästä huonosta kelistä silti jotain hyötyä. Sain hankittua itselleni hirmuisen siivousinnon, mutta se taitaa taas levitä sellaisiin sfääreihin, että saan siivota sitten lopun lomaa :D Kohta meen ruoanlaittoon. Tänään olisi makkarakeittoa ja jälkkäriksi mustikkapiirakkaa. Hyvin alkaa siis tää kesämasun sulattaminen :D Pääsin mä sentäs eilen jo lenkille, hyvä minä! Nyt onkin sit jalat olleet ihan juntturassa.

Kaikki teistä varmaan jo tietääkin, mitä heinäkuun musta aarrelaatikko Livbox on tilaajilleen tuonut. Pakkohan mun on kuitenkin se tänne omaankin blogiin postailla. Nytpä sit vihdoin selvisi sellainen juttu meidän postista, miksi en ole saanut boxia koskaan kotiovelle asti, vaikka siis kotona olisin ollut. Kuulemma rivitaloihin ei postipaten tarvitse tulle koputtelemaan oveille, vaan paketti on noudettava itse postista. Ei siis sillä, että mua jotenkin haittaisi postissa käynti, mutta kiva siis tietää, ettei turhaan odottele postin tuloa. Mutta nyt laatikon sisältöön.


Heinäkuun värinä oli ihana kirkas keltainen. Hymy nousi korviin jo pelkästä väristä, mutta itse sisältö sai hihkumaan kahta kovemmin. Tämä paketti on ehdottomasti olut painavin ja täyteen ahdetuin. Olin iohan intopiukeena nostellessani tuotteita paketista. Harmillisesti minä jäin kuitenkin ilman heinäkuun tuoteseloste pahvia, joten nyt multa jäi uupumaan heinäkuun paketin tarina. Tuoteselosteet kuitenkin onneksi löytyy myös netistä. Tällä kertaa boxi ymmärtääkseni oli kaikille samanlainen.

Päällimmäisenä paketista paistoi Glitterin hiuslehtinen, jonka siis olin itse saanut jo aiemmin Outlet-messuilta. Lehtinen on kuitenkin todella kiva, joten laitoin toisen jakoon eteenpäin, siitä kun saa hyviä ideoita. Paketista myös paljastui Glitterin hiusvalkki sekä upeat timanttipinnit. Valkkihan mulla on jo ennestään, joten voi olla, että toisen pistän jakoon, mutta nuo timangipinnit on niiiin ihanat. Ihan varmasti pääsevät käyttöön. Katotaan vaan, että saanko iitä pysymään päässäni. Onkohan siihen joku erikoisempi kiinnitystapa, kun tuollaisia hengettömiä ovat?

Seuraavana vanha tuttu Herbinan kuivashampoo. Mitäpä siitä sen ihmeempiä jorisemaan. Hyvä tuote.

Schwarzkopf Bonacure Fibre Force - tehohoito oli mulle paketin kummastuttavin tuote ensalkuun, kun puuttui se tuoteseloste. Tajusin kyllä sen olevan hiuksille, mutta käyttötarkoitus oli vähän hakusessa. Olisiko se siis hoitoaine, joku geeli tai mikä tahansa muu hiuksiin jätettävä voide. Onneksi Livboxin nettisivu pelasti ja kertoi, että sen pitää vaikuttaa 5-10min ja sitten huuhdellaan huolellisesti pois. Tää niin pääsee seuraavalla saunakerralla kokeiluun.

Carmex huulirasva kirsikantuoksuisena. Ooooh! Huulijutut on aina niin ihania ja KIRSIKKA! Oo nam! Chupa Chups tikkareissakin kirsikka on mun lemppari. Tää tulee niin muuttamaan mun käsilaukkuun.

Viimoisena sitten toinen iso puteli, Sunsilkin Pro Heat lämpösuoja- ja kiiltosuihke. Kelpaa! Mä olen todella huono laittamaan hiuksiani, eikä multa taida edes löytyä lämpösuojaa muistaakseni, joten ehdottomasti tämä tulee tarpeeseen. Nyt vaan pitäisi tän hiuslaiskimuksen tehdäkin näille hiuksille välillä muutakin kuin letti :D


Mitä te tykkäsitte heinäkuun Livboxista? Tää oli mun mielestä ehkä yksi parhaimmista. Isot tuotteet ja muutakin kuin kosmetiikkaa, siis nuo hiusjutut. Tykkäsin siis paljon, mutta mitä mieltä te olitte? :)

Niin sitä sit ollaan menty lomassa jo yli puolen välin, mutta hyvällä fiiliksellä ollaan... ainakin vielä. :) Voi miten mulla onkaan ollut ihanaa ja tää lähes totaalinen netittömyys on tehnyt mulle hyvää. Mitä nyt välillä sähköposteja käynyt kurkkimassa ja täälläkin piipahdellut ihan vaan pikaisesti, mutta muuten oikeastaan netti on ollut pannassa. Tätä pitäisi varmasti tehdä joskus muulloinkin, sillä nyt mulla on sellainen postausinto päällä, että oksat pois. Ongelmaksi tulikin, että mistä sitä oikein aloittaisikaan? :D Liikaa juttua ja mut tuntien yritän tunkea kaiken tuutista ulos yhdellä kertaa. :D Mut jos otettais tää paluu vähän rauhallisemmin ja kertoisin vaan pääpiirteittäin, että mitä sitä onkaan tässä tullut tehtyä.


Ensimmäinen lomaviikko meni tosiaan ihan täällä kotosalla, mutta meille tuli rakkaat serkkutyttöni (joista toinen on siis myös kummilapseni) itä-Suomesta viettämään omaa lomaansa meille. Viikko meni siis tyttöjen kanssa touhutessa. Mentiin tukka putkella paikasta toiseen ja aika hurahti ihan kiitävällä vauhdilla. Enpä muista, milloin mulla olisi viimeksi ollut noin touhuntäyteistä :D Lintsillä ja Korkeasaaressa tuli käveltyä jalat ja kengät hajalle :D Rannalla sai yhtenä päivänä hengähtää, mutta ratsastuskerroilla sai taas talsia omat jalat rakoille tyttöjä talutellessa. Mutta siis niin mahtava viikko tyttöjen kanssa ja ensi kesälle sovittu samanlainen viikko. Minttu, vanhempi tytöistä, olisi tullut vielä täksikin viikoksi meille, mutta takaisin menoa ei saatu järkättyä sopivasti. Mä lähdin sitten sunnuntaina viemään yksin tyttöjä takaisin kotiinsa, kun Niksu oli reissun päällä.



Palasin sitten viime sunnuntaina sukuloimasta viikon jälkeen itä-Suomesta ja sain ihan järkyttävän kaipuun sinne takaisin jo seuraavana aamuna. Ikävä jäi kaikkia rakkaita sukulaisia, eikä tuo viikko riitä mitenkään kaikkien näkemiseen. Aika on ihan pyllystä, mut jätän sen purnaamisen jo heti alkuunsa. Kun toisesta ikävästä selvittiin, niin toinen saatiin. Ikävöin siis Niksua ihan hirmuisesti, hän kun oli poikien kanssa Norjassa autotapahtumassa. Me emme nähneet yli viikkoon ja ikävä oli ihan suunnaton. Jälleennäkeminen oli ehkä maailman ihanin. Sukuloidessa sitten tuli otettuakin ihan hirmuisen iisisti. Liikunnat oli ihan huippuluokkaansa! Kävelin sängystä ruokapöytään ja takaisin sänkyyn ja tämä joku sata kertaa päivässä. No ei nyt ihan, mutta siltä tuntuu :D Ja jokaisella kylässä käydessä oli niin herkulliset pöydänantimet, että johan siinä lihoi pelkästä katsomisesta. Miten sitä voi jättää maistamatta, kun toiselle tulee muuten paha mieli? Yritin kyllä ja heti sai kuulla, että onko tarjottavissa jotain vikaa :D Viikossa on tullut painoa lisää ihan järkyttävästi ja sain siitä kiitokseksi ihan jäätävän kokoisen kesämasun. Jep. Liikunnat on siis viime viikolta ihan miinuksen puolella ja syönnit ihan katossaan, joten eipä tuo ihme, että jotain muutosta on kehossakin tapahtunut. Turhaa siis laittaa pelkkää viiva taulukkoa, mutta näin siis pääsi käymään.

Ma - Su: -------

Nyt onkin sitten seuraavana tekolistalla tän kesämahan hävittäminen. Mutta miten se onkin niin vaikeaa taas aloittaa sitä liikkumista? Aamulenkille kun pitäisi lähteä, kutsuu peti niin houkuttelevasti, etten ole jaksanut nousta ajoissa ylöskään. En muista milloin olisin nukkunut näin paljon! Joka yö varmaan kymmenisen tuntia. Ihme ettei mulla ole ollut järkyttäviä päänsärkyjäkään, mutta siis onneksi ei! Mutta nyt siis kaivattais ehdottomasti sellaisia tsemppipuheita, että pääsen takaisin raiteille ja tän kesämahan sulatteluun. Oikein oksettaa katsoa itseään. Peiliäkin olen karttanut ihan kiitettävästi.



Ja rahaa on palanut. Jos ei johonkin touhuamiseen, niin sitten shoppailuun. Sain tänään kuvattua melko pitkälti kaikki ostokseni, mutta niiden julkaisussa meneekin sitten toinen tovi. Onneksi olen tehnyt hyviä löytöjä alennuksista, etten ole kuluttanut omaisuuttani uusiin kalliisiin vaatteisiin. Ja pitihän sitä täytettä taas vaatehuoneeseen saada, kun vanhoja vaatteita sain lahjoitettua Mintulle. Lisääkin sitä saisi tyhjentää kyllä vielä, että nuo kaikki uudet mahtuisi sinne kunnolla. Hups! Vai pitäisikö saada vaan tilavampi vaatehuone, sekin kyllä auttaisi asiaan. Ja ainiin, se makkariremontti tosiaan valmistui ja olen niiiiiiin rakastunut tuohon meidän makkariin. Takaisin kotiin palauttuani olen vähän väliä käynyt ihailemassa sitä ja nykyisin siellä tulee vietettyä aikaa enemmänkin. Se taitaakin olla nyt meidän viihtyisin huone kaikin tavoin. Ihan muutamaa pikkusilausta vaille valmis esittelyyn teillekin. Jonkun pitäisi vaan järjestellä tavarat paikoilleen ;)


Mutta kyllä tää lomailu vaan on ihanaa. Lomaa pitäisi olla oikeasti enemmänkin, sillä musta on tuntunut oikeasti pitkästä aikaa siltä, että mä olisin onnellinen. Sillein niinkun tosi tosi onnellinen. En muista, milloin mulla olisi ollut tällaista tunnetta viimeksi. Vanhat lapsuuden maisemat sai hymyn nousemaan korviin, vaikka samalla tuli kovin haikeakin fiilis. Mummoa tuli ihan hirmuinen ikävä ja haudalla käydessä pääsi itkukin. Ikävä on edelleen ihan suunnaton. Vaikka haikeita fiiliksiä tuli koettua, niin samalla tajusin sen, kuinka onnekas olenkaan saadessani syntyä tällaiseen sukuun. Harmittaa vaan se, että meillä on niin iso suku, ettei kaikkien kanssa vaan tule pidettyä niin paljon yhteyksiä. Mitä viimeksi äidin kanssa yritettiin käydä kaikki sukulaiset läpi, niin muistaakseni lähemmäs sataa päästiin. Pitäisikin tehdä laskennat uusiksi, sillä lisäähän näitä rakkaita on sen jälkeen päässyt syntymään. Mutta ne kaikki ihanat lapsuuden paikat. Lempi uimapaikat, leikkimökit, maisemat ja ihmiset. Se onnellisuus minkä löysin, on ollut niin ihanaa. Ei näitä asioita jaksa miettiä silloin, kun on töistään väsynyt ja muuten vain äreä. Olen kyllä ihan sitä mieltä, että ihmisen pitäisi saada lomailla enemmänkin. Tämä tekee sielulle hyvää :)



No jopas meni syvälliseksi. Mutta tämmöistä siis täällä viimeiset pari viikkoa. Nyt yritän oikeasti palailla tänne blogimaailmaan vähän tiiviimmin takaisin, sillä pitäähän mun nyt saada tietää, että mitä teillekin kuuluu. Parissa viikossa kun on varmasti ehtinyt tapahtua vaikka mitä! Pakko päästä siis lukemaan teidänkin ihanuuksien kuulumisia ja teillä joilla ei ole blogia, olisi kiva kuulla, että mitä teillekin kuuluu? Miten kesä on teillä sujunut? :) Mutta siis täällä taas ollaan ja koetetaan palailla maan pinnalle! :)

Ah, maha täynnä mustikkamaitoa ja ei kiire mihinkään. Voisiko lomalla olla yhtään löysemmin? Ei varmaan :D Tulin vain pikaisesti päivittämään viime viikon olemattomat liikunnat ja jatkan tekemättömyyttä. Tää tuntuu mukavalta :)

Ma: aamukävely 20min
Ti: aamukävely (juoksuspurtteja) 20min, kävelyä Korkeasaaressa 4,5h, iltakävely 30min
Ke: tallilla talutusta 1h
To: - (shopoailua 2h)
Pe: aamulenkki (osa juosten) 45min
La: ruohonleikkuu 2h, tallilla talutusta 2h
Su: -

Ihana viikko oli tyttöjen kanssa meillä ja nyt olen täällä sukulaisissa. Palataan siis paremmalla ajalla :)

Ihka ensin, anteeksi, anteeksi, anteeksi ihanaise tästä hiljaisuudesta. Mä olen vaan niin lomalla, niin täysteholla menossa koko ajan, etten ole käynyt koneella muuta tekemässä kuin sähköpostit tarkastamassa. Tällaista tieskarilomaakin tullut pidettyä. Ehkä ihan hyvä. Mä kun tuppaa olemaan koneella yli kahdeksan tuntia päivässä, joten tää koneettomuus on ollut oikeasti tosi vapauttavaa. Samalla kyllä kaivannut ihan hirmuisesti tänne blogimaailmaan ja mä olenkin ihan ulalla, mitä teille kaikille kuuluu. Anteeksi myös siitä! Mä lupaan palata ruotuun mahdollisimman pian, mutta en kyllä ainakaan vielä ensi viikolla. Mä meinaan lähden huomenna matkalle. No matka ja matka, itä-Suomeen sukuloimaan. Vien nämä serkkutyttökullat takaisin kotiin ja jään samalla itse sukuloimaan ja viettämään lomaa sinne. Niksu kun on kuitenkin töissä. Tällä hetkellä hän on kylläkin poikaporukalla Norjassa jossain autotapahtumassa, joten täällä ollaan vietetty tyttöaikaa kaksi päivää.

Mutta tosiaan, lupaan palata ruotuun mahdollisimman pian, mutta hetki vielä menee. Älköötte ihanaiset karatko mihkään, mä olen tulossa takaisin. Mä vaan oikeasti lomailen. Ja tulen tosiaan lukemaan teidänkin blogeja viiveellä, joten kommenttitulvaa tiedossa varmasti teillekin sit joskus :) <3 Loppuun vielä muutamia kuvia kuluneelta viikolta. Pakko sanoa, että on ollut ihan hirveän kivaa!!! :)












Mitäs teille kuuluu? <3

Nyt olis sitten ensimmäinen virallinen lomapäivä takana päin pikku hiljaa. Nyt on pakko sanoa, että viikonloppu tuntui pitkältä ajalta, kun taas tämä päivä on vierähtänyt ohi ihan hujauksessa. Viikonloppuna kerettiin tehdä niin paljon asioita, että ihan päätä huimaa kun juttuja miettii. Makkari on nyt sitten saatu valmiiksi ja lupaan kautta kiven ja kannon ottaa kuvia lopputuoksesta mahollisimman pian, että näette. Nyt on vaan aika mennyt touhuillessa, etten ole päässyt nappaamaan kuvia. Ja loppusiivouskin pitää tehdä vielä. Pistää siis kaikki loputkin tavarat paikalleen. Sen kimpussa meni kokonaan perjantai ilta ja lauantai siihen asti, kunnes tuli aika lähteä Kouvolan Veturiin hakemaan näitä mun rakkaita serkkutyttöjä tänne meille. Pikavisiitillä tuli tuhottua tiliäkin muutamalla vaattella ja korulla, mutta parempaa kuvaa niistäkin myöhemmin. Anteeksi tästä kuvattomuudesta  :) Ja mitä, eilinen päivä vierähti Lintsillä. Voi apua oikeasti! Mun jalat ovat edelleen ihan tohjona siitä kävelystä ja seisomisesta. Harmillisesti meillä meni pisin aika laitteisiin jonottaessa, mutta minkäs teet. Kengätkin ottivat päivästä osumaa ja siitäkin mun on pakko ottaa kuva teille. On meinaa sen näköiset, että huh! Tänään sitten päivä onkin mennyt vain ollessa. Tai kitkettiin tyttöjen kanssa takapihalta rikkaruohoja, käytiin kaupassa ja kirpparilla sekä uimassa. Kauhian kylmä tuuli oli, mutta kävin silti reippaasti pulahtamassa.

Tällai on siis loma alkanut ja erittäin kivaa on ollut. Mutta vielä ne viime viikon liikunnat... Edelleenkään ei mitään ihmeempää sanottavaa niistä.

Ma: Kävely 30min
Ti: Kävely 30min
Ke: Ratsastus 40min, kävely 30min
To: Kävely 30min
Pe: - (shoppailua 3h, tapetointia 3h)
La: Aamulenkki (juoksuspurtteja) 20min (remontointia 6h)
Su: Aamulenkki (juoksuspurtteja) 20min, Lintsillä kävelyä/seisomista n. 9h

Eipä näissä nyt edelleenkään ole kehumista, mutta listataan nyt edelleen, kun ollaan kerran sellainen aloitettu. Nyt viikonlopusta lähtien olen Taren kanssa aamulenkillä ottanut juoksuspurtteja ja yhden ylämäen olen juossut niin kovaa, kuin olen jaloistani päässyt. On tullut hyvä fiilis aina aamulenkin jälkeen. Näin siis täällä. Koetan tulla postailemaan taas mahdollisimman nopeasti, mutta nyt en takaa, että heti huomenissa palaisin. Kai lomalla saa ottaa iisimmin? ;) Ihanaa alkanutta viikkoa myös teille <3

Voi että, kun on mahtava fiilis. Olen tällä hetkellä todella onnellinen vaikkakin myös väsynyt. Tämä päivä on ollut kerrassaan touhun täyteinen, eikä mulla enää oikein silmätkään pysy auki. Hurjan iloiseksi tekee mut myös se, että makkari on ihan kohta valmis! Huomenna saadaan se ihan varmasti kuntoon ja jippii, sitten sekin homma on saatu hoidettua. Nyt en pysty muuhun. Mä lähden tällä hymynaamalla nukkumaan keittiöön, kyllä, keittiöön. Huomenna koetan heräillä ajoissa hommiin ja aloitan loman toden teolla.


Pikkasen sneak peek kuvaa teillekin, mitä siellä on nyt tehty. Mä en malta odottaa, että pääsen näyttämään teille lopputuloksen. Sit kyllä pistätte mielipiteenne jakoon :)

Mutta ihanaa alkanutta viikonloppua kaikilla ja lomalaisille ihanaa lomaa <3

En oikein osaa sanoin kuvailla tätä fiilistä, mikä mulla nyt on. Yksi herätys enää edessä, YKSII! Siis niin, yksi! Sehän menee oikeasti ihan heittämällä. Tää on ihan uskomatonta. Eihän tästä ole kauaakaan,  kun lomalistat tulivat jakoon ja omat toivomukset piti laittaa ruksilla. Tai jos totta puhutaan, niin hetki sittenhän oli vielä lunta maassa. Okei, en taas paasaa ajan vauhdista, mutta se kun tuntuu olevan yksi mun suosikki aiheista. Mutta huhheijaa. LOMA! Se on niinkun just kohta nyt. Mä oon niin happy face ollut jo koko tämänkin päivän. Mutta miten tätä lomaa olen sit ajatellut viettää?

Harmillisesti tänä vuonna meillä on tosiaan Niksun kanssa lomat ihan eri aikaan. Hän saa jäädä lomalle, kun minä joudun palaamaan sorvin ääreen. Voin kuvitella sen kettuuntumisen määrän jo nyt, kun Niksu kettuilee mulle työpäivääni edeltävänä sunnuntaina. No, mä olen toivon mukaan siinä vaiheessa hyvin levännyt ja ehkä jaksan mennä hyvillä mielin töihin. Joten, mulla on koko neljä viikkoa niin sanotusti omaa aikaa. Pitää siis keksi kaikenlaista tekemistä ja hyvinhän tässä onkin tekemistä ainakin ensimmäisille viikoille.


Heti huomenna töiden jälkeen me treffataan Niksun kanssa rautakaupassa ja mennään ostamaan viimeiset makuuhuone tarvikkeet. Hitsin pimpulat, meille tuli pikkuisen hoppu sen valmiiksi saamisen kanssa. Mun ihanat serkkutytöt toinen heistä on siis myös minun kummityttöni ovat tulossa jo lauantaina. Alunperin oli tarkoitus, että he tulisivat vasta maanantaina junalla, mutta sovittiinkin treffit Kouvolaan, josta käyn heidät hakemassa. Oma vikamme, kun ollaan jätetty makkarin remppa viime tinkaan, mutta josko tämä auttaisi meitä saamaan sen viimeisellä kokonaan valmiiksi. Kuvia on tulossa siis mahdollisimman pian.

Tosiaan, tytöt tulevat meille lauantaina ja sitten onkin tiedossa viikon verran kaikkea kivaa puuhaa heidän kanssaan. Tiedossa on ainakin uimista, kyläilyä, Lintsi, Korkeasaari ja kaikkea mitä vaan keksitään. Hyvä tekosyy itsellekin päästä käymään kaikissa kivoissa paikoissa. Mä en suostu vanhenemaan siitä, ettei esim, Lintsille voisi mennä. Mutta niin, eka viikko suunniteltu.


Seuraavalla viikolla mut löytääkin sitten sukuloimasta Itä-Suomesta. Mä lähden viemään tytöt kotiin ja jään samalla sukuloimaan sinne päin. Pitää käydä moikkailemassa harvemmin nähtyjä sukulaisia ja nauttimaan lapsuuden rakkaista maisemista. Pitää päästä käymään myös mummin ja ukin haudalla. Siitäkin on niin kauan aikaa. En vielä osaa sanoa, että kuinka kauan siellä aion olla, mutta en mä nyt ihan hirmuista kiirettä sieltä takaisinkaan pidä. Toinen viikko voisi olla siis suunniteltu.


Sitten onkin suunnitelmat ihan auki. Ainoastaan on sovittu, että äidin kanssa pidetään Helsinki-päivä. Sellainen traditio, joka aloitettiin viime vuonna. Meillä oli niin ihana päivä, että sellainen pitää kyllä pitää ehdottomasti joka vuosi. Silloin on siis tiedossa kaupoissa pörräämistä ja Helsingin tutkailua. Ja mitä lomaan tietysti kuuluu, niin olemista, möllöttämistä, nauttimista ja rentoutumista. Näillä eväillä mä ajattelin mun loman viettää. Tästä on siis ainakin hyvä lähteä ja katsotaan mitä kaikkea muuta sitten lomalle keksii. Olen myös muhitellut päässäni sellaista, että jos lähtisin Tukholman tai Tallinnan risteilylle. Jos vaan jonkun kaverin saisi mukaan, koska mä kun en ole koskaan käynyt, etten ihan totaalisesti eksy, niin lähtisin todella mielelläni. Näitä onneksi kerkeää miettimään, mutta ainakin kovasti haluaisin toteuttaa.


Mitä kaikkea muuta kivaa lomalla voisikaan tehdä? Olisiko teillä jotain ultimaattisen hienoja juttuja, mitä kannattaisi tehdä?

Nyt mä lähden valmistautumaan untenmaille, sillä mulla on kohta LOMA!! :)

Mulla on ollut koko päivän ihan hirmuisen hyvä fiilis. Työpäivät ovat menneet ihan hujauksessa ohi, mukavaa tekemistä töiden jälkeen ja joka ilta loma senkun lähenee. Kuitenkin tänään tulin todella, todella surulliseksi. En tiedä miten hyvin olen täällä blogissani antanut ilmi eläinrakkauteni, mutta mä oikeasti voisin tuoda kotiin mukanani kaikki kotia kaipaavat suloiset palleroiset. Ainoat mitkä eivät muhun "iske", ovat käärmeet, hämppyrit ja muut niljakaiset ja öttiäiset. Silti en halua, että yhtäkään eläintä rääkätään, varsinkaan näitä inhimillisempiä.

Mä menin tänään suoraan töistä talleilemaan, kun pollen kesälaidun on työmatkan varrella, mutta samalla koin kamalaa syyllisyyttä. Tare ei ole päässyt moneen tuntiin ulos ja sillä oli varmasti hirmuinen hätä. Äitikin kun on isäpuoleni kanssa lomamatkalla, joten ulkoiluttajaa en tähän hätään saanut. Mulle tulee hirmuinen pistos sydämeen ja kamala huoli toisesta, kun en päässytkään normaaliin aikaan saapumaan kotiin. Tiesin tämän menon jo aamusta, joten tein normaalia pidemmän aamulenkin. Okei, tulin vain tunnin normaalia myöhemmin kotiin ja se aika olisi voinut mennä vaikka ruuhkassa seistessä, mutta kun eläimen on hankkinut, tulee siitä myös pitää hyvää huolta!



Ilma oli todella paahtava, kun lähdin pollen kanssa ratsastukselle. Itse vuorauduin vielä paarmalauman vuoksi paksuun vaatekerrokseen ja hiki tuli pelkästä ajatuksesta. Valitsin siis ehdottomasti maastolenkiksi varjoisamman reitin, ettei pollekaan joutuisi kärvistelemään paahteessa ja menimme normaalia lyhyemmän reitinkin. Teimme todella rauhallisen lenkin ja silti polle valui hikeä noroina. Samoin minä sen vaatekerroksen alla. Ei muuta kuin pollen pesu ja takaisin laitumelle hölläilemään. Syötin vielä pari herkkua, että saatoin hyvillä mielin jättää ihanan kaverini laiduntamaan. Sitten kiirehtimään kotiin.

Mieleeni juolahti, että Niksulta puuttuu maitokahvit, se kun lillittää mammia kuin me muut vettä :D, oli pakko tehdä pikapysähdys vielä kauppaan. Parkkasin auton toisen auton viereen ja olin kiirehtimässä kauppaan sisälle, kun näky pysähdytti mut. Auto oli porottavan auringon alla ikkunat ihan pikkasen raollaan ja pienet nappisilmät tuijottivat pelkääjän penkiltä minua. Hetken aikaa ne suloiset nappisilmät näyttivät iloisilta, kunnes kieli lopsahti suusta melkein irti ja läähätys oli kova. Nappisilmäinen karvakasa ei myöskään näyttänyt kovin hyvinvoivalta. Pienen pieni pitkäkarvainen chihuahua koetti löytää autosta viileämpää kohtaa ja rojahti takaisin makaamaan. Mulla kiehahti. Kuka ensinnäkin jättää koiran autoon kuumalla kelillä? Saati sitten vielä suoraan paahtavan auringon alle, keula sinne aurinkoon päin. Toivon kovin, että auto olisi sillä värin kerennyt kaasutella pois kaupan pihalta, kun minä saapuisin maidon haku reissulta, mutta toivossahan on toki hyvä elää. Mun kaupassa käynti kesti ehkä kaksi minuuttia ja auto edelleen ruudussaan, pieni koira entistä enemmän tuskaisemman näköinen. Mun oli pakko jäädä odottamaan kuljettajaa. Tiesin, että oma koira olisi sentäs viileässä kodissa turvassa ja jos sillä olisi kova hätä, niin se tekisi tarpeet sisälle. Mutta tuo toinen nappisimmu oli niin säälittävä.


Odotin tovin ja toisenkin ja kävin juttelemaan hauvalle. Se heilutteli hiljakseen häntää ja kun tein pusuääntä, se selvästi ilostui. Mulla alkoi päässä vain kiehua koko ajan kovempaa. Koko kauppaako tän koiran omistaja oli ostamassa vai mikä sillä kestää. Kassoilla kun oli melko lyhyet jonotkin. Viimeisellä autolle käveli vanha mies kassiensa kanssa ja avasi takaluukun. Ilmeisesti olivat lähdössä mökkeilemään kyllä, hoidin Ulla Taalasmaan virkaa, kun tavaraa oli turkasen paljon. Mä en kuitenkaan voinut enää pitää suutani kiinni. Tokaisin vaan miehelle, että eikai hän tosiaan jättänyt koiraa kuumaan autoon odottamaan, kun hän itse käy kaupassa? Jotain mies sössötti takaisin ja lopulta ärähti, että voin pitää nokkani poissa muiden asioista. Anteeksi nyt vaan, mutta kuuma auto ei ole koiran tai minkään muunkaan lemmikkieläimen paikka. Mä saatan sanoa melko kärkkäästikin takaisin, jos kovin suutahdan ja saatoin tälläkin kertaa avata sanaista arkkuani pikkasen. Mä en vaan voi sietää tuollaista epävastuutonta käytöstä! Ei olisi ensimmäinen koira, joka kuolee lämpöhalvaukseen tai ylipäänsä joutuu kovasti kärsimään. Olisi parkkeerannut auton edes sinne varjopaikalle, eikä suoraan aurinkoon. Olisi tehnyt ostokset ennen koiran autossa oloa tai sitten edes todella pikaisesti. Tai sitten jättänyt hihnanpäästä kiinni jonnekin muualle varjoon. Jos siis on ihan pakko koiran kanssa käydä kaupassa.

Näin olen tehnyt joskus itsekin, jättänyt hihnassa jonnekkin varjoon. On minullakin ollut tilanteita, jossa Tare ollut mukana, kun piipahdan kaupassa. Nimenomaan piipahdan. Tare on siitä vielä hassu, että se nukkuu näillä kuumillakin keleillä peiton alla, vaikka meillä sisälläkin on kuuma. Se siis tykkää lämmöstä, mutta on asia erikseen itse hakeutua lämpöön kuin pakosta jätettynä. Nettilehtien sivuistoillakin on ihan hirmuisesti ollut uutisia lämpöhalvauksista, niiden estämisestä ja eläimen viilentämisestä. Taisi olla Iltalehden sivuilla samana päivänä jopa kolme uutista näihin liittyen mm. tämä. Miksi silti löytyy näitä edesvastuuttomia ihmisiä? Saanen vain ihmetellä. Eikö meidän jokaisen tulisi pitää mahdollisimman hyvää huolta noista meidän rakkaista karvakamuista eikä jättää niitä kärsimään esim. kuumaan autoon?

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun puutun tällaiseen asiaan, eikä muuten ole varmasti viimeinenkään. Mä aion sanoa kyllä ihmisille, että tietäväthän he kuumuuden vaarat ja mitä siitä voi seurata. Olen jättänyt autojen tuulilasiinkin lapun, jos olen ollut kiireessä, enkä ole voinut jäädä odottamaan kuljettajaa. Toivoisin edes sen lappusen hieman pistävän miettimään. Sanokaa vaan, että mä olen ihan hullu ja sekaisin, mutta mä en vaan voi sietää tällaista.

Voi aika! Nyt ollaan jo heinäkuun toisessa päivässä ja mitä luultavimmin ensi viikolla saadaan availla intopiukeina uutta Livboxia ja nauttia lomasta ;) Kyllä tää ajan vauhti on vaan niin järjetöntä. Nyt mä vielä innoissani odottelen lomaakin, mutta pian alan ahdistumaan sen loppumisesta. Niin se aina menee. Pitää nyt oikein ottaa asiakseni nauttia siitä täysin rinnoin.

Mutta siis niin, nyt olisi aika kesäkuun Livbox tuotteiden arvostelun. Tuotteet ovat päässe enemmän ja vähemmän käyttööni, mutta jokaisesta mulla on kuitenkin jotain sanottavaa. Eli ei kun kimppuun.


Mun kesäkuun boxista ilmeistyi rasvoja oikein urakalla, varmaan monen muunkin. Olin iloinen, mutta tällä hetkellä kesäihoni ei oikeastaan laisinkaan vaadi lisärasvausta, kun omasta takaakin riittää ihan roimasti. Kaikkia rasvoja tuli testattua ja kiva kun tuota ukkoakin voi käyttää koekaniinina. ;) Se suuttuu mulle varmasti tästä paljastuksesta, mutta pakko mun on teille paljastaa. Niksu saa monesti toimia myös mun meikkausapulaisena. Sillä on ollut jo monet kerrat täydet tällingit päällä xD Ihmisten ilmoille häntä ei kyllä niiden kanssa saisi. Älkää olko tietävinännekään tästä ;D Rasvat ovat siis jääneet aikalailla tuonne vessan hyllykölle notkumaan ja odottamaan parempia päiviä, mutta tietysti mä niistä pikatestaukset vähintään olen tehnyt.

Sebamed After Sun Soothing balm oli boxin isoin yllätys, kirjaimellisesti. Se täytti Livboxista lähes puolet ja  on varmasti isoin puteli saaduista tuotteista tähän mennessä. Mä olen tosi huono käyttämään vartalorasvoja, vaikka mun iho oikeasti karisee välillä kuivuuttaan. Auringonoton jälkeen rasvaus on vielä vähemmän käytössä, entä rasvaus pesun jälkeen. Onneksi auringossa tulee useasti niin kovin hikoiltua, että rasvauskin tulee pesun jälkeen hoidettua. Sebamed oli mielestäni hieman hankala levittää. Se pysyi iholla pitkään ja sitä sai hinkata ihoon aika kauan, että alkoi imeytymään. Mutta lopulta kun olit rasvauksen hoitanut, rasva imeytyi  kuitenkin todella hyvin. Mun iho ainakin imaisi sen itseensä todella hyvin ja niin kyllä Niksunkin selkä. Rasva on ihan tuoksuton mikä tekee siitä entistä miellyttävämmän. Tykkäsin tuotteesta kyllä, mutta kunhan osaisin käyttääkin sitä.

Cliniderm Active Defence kasvorasva on ollut boxin vähiten kiinnostava tuote ja sen huomaa myös käyttökerroista. Niitä kun on tasan yksi. Tuotteessa on tosiaan SK 15, mutta jo tuossa arkisin käyttämässäni CC-voiteessa on muistaakseni 20. En oikeastaan koe tälle Clinidermin tuotteelle olevan elintärkeää käyttöä, joten siksi se on jäänyt käyttämättä. Ihan vaan kasvorasvana se on kuitenkin miellyttävä. Ei ole kovin paksu, imeytyy hyvin ja on tuoksuton. Jos siis en ajattele tämän rasvan nimitarkoitusta, menee se peruskasvorasvana ihan mallikkaasti. Mutta kuten sanoin, toistaiseksi en niitä ihan hirmuisesti käytä.

Olay Total Effects päivävoide oli mulla käytössä muutaman päivän, kunnes hokasin jättää rasvat hetkeksi unholaan. Mulle tuli totaalinen brake down naaman kanssa ja finnejä pukkasi tuhanpäin. Rasvojen pois jättö kuitenkin auttoi asiaan lähes heti. Olayn rasva on näistä kolmesta paksuinta ja vahvimmin tuoksuva. Tuoksu ei ole paha, mutta ei kovin hyväkään. Levittyy ja imeytyy kyllä silti ihan hyvin, mutta jokin tässä tuotteessa jäi kaivelemaan. Ehkä se tuoksu on mulle kuitenkin liikaa. Olayn tuotteet, joihin Livboxin kautta on saanut tutustua, ovat olleet kaikki kovin hajustettuja. Eivät onneksi kaikki pahoja, mutta voimakkaita ainakin tähän nenuun. Paremmalle käytölle tämäkin tuote päässee syssymmällä, ellei joku vaikka äiti tämän kovasti halua ;)


Tämä kynsilakkahamsteri oli todella onnellinen uudesta lakasta ja vielä niin kauniissa sävyssä. Edellinen lakka kun oli niin paljon syksyisempi, niin tällä kertaa lakka pääsikin heti kokeiluun. Tällä hetkellä kynsissä onkin enää jämät jäljellä. Dependin kynsilakkoja olen ihastellut monen monta kertaa ja ollut aikeissa tuhannen kertaa ostaakin, mutta jotenkin olen aina jättänyt silti nappaamatta mukaani. Hintahan näillä on todella alhainen ja putelikokokin on mielestäni hyvä. Monet isommat lakkapurkit kerkeävät varmasti mullakin kuivamaan, ennen kuin puolivälikään on saavutettu. Onneksi niitä ohentäjiakin on olemassa. En nyt saa sanottua teille tämän lakan sävynumeroa, sillä kynsilakkapakki on jossain teillä tietämättömillä makkariremontin vuoksi. Dependin lakassa on melko ohut sivellin, mutta silti ihan mukava työkentelyyn. Harmillisesti vain tämä lakka raidoittui ihan hirmuisen paljon ja oli jotenkin tahmea levittää. Kahdella kerroksella sai tarpeeksi peittävän lopputuloksen ja yllättävän tasaisen levitysvaiheessa tulleesta raidoituksesta huolimatta. Hintaansa nähden oikein kelpo lakka ja jos eteen tulee joku ihana sävy, niin varmasti ostan tätä merkkiä lisää.



Clarins Natural Lip Perfector sävyssä 01, oli ehdottomasti tämän boxin ihanin tuote. Siis kaikista ihanin. Tuoksu on huumaava, kovin makea, sävy ihana ja ei tahmaa ollenkaan. Huulilla pysyy kuitenkin yllättävän hyvin. Ihana karvainen pehmopää on miellytävä käyttää ja kiilto leviää sillä oikein nätisti huulille. Harmittaa jo valmiiksi tän tuotteen loppuminen. Täysikokoisen hinta kun on vähän isompi summa entä noiden halpishuulikiiltojen ja niitä multa löytyy omasta takaa vähän liikaakin.




Viimeisenä boxin yksi mielenkiintoisimmista ja epäsopivimmista tuotteista. Cliniquen BB-voide oli ehdottomasti kokeilun arvoinen tuote, mutta se ei saanut vakuutettua mua puolelleen. Käytin eräs sunnuntai pienen ikuisuuden häivytellessäni tuota aivan liian tummaa tuotetta kasvoilleni ja silti se näkyi liian vahvasti omaa hipiääni tummempana. Olisinhan voinut sitä jollain muulla tuotteella vaalentaa, mutta halusin pitää vain tätä tuotetta kasvoillani edes sen yhden päivän. Toisaalta toivoin jo etukäteen, etten tulisi liikaa ihastumaan tähän tuotteeseen, kun tämäkin on paljon kalliimpaa, että tällä hetkellä kovasti tykkäämäni CC-voide. Olisi ollut kivempi silti kokeilla tätä enemmän omaan sävyyn sopivana, mutta kyllä tälläkin sai selville sen, ettei meistä taida tulla kavereita. Cliniquen BB-voide oli mielestäni kovin tahmeaa, vaikeasti levittyvä ja todella paksun tuntuinen. Voide tuntui kasvoille levitettynäkin kovin lähmäiseltä eikä puuteroitu pintakaan tarpeeksi auttanut. Kasvoille tuli jotenkin todella tukkoinen olo. Peittävyys tässä oli ihan miellyttävä, ei liikaa, muttei liian vähääkään. Silti sen paksu tunne kasvoilla oli inhaa. Kuitenkin haluaisin testata tuotetta ehdottomasti uudelleen, josko vaikka kesän aikana saisi itsensä päivetettyä vähän tummemmaksi ja tällöin tuotekin olisi sopivamman sävyinen. Yhden kerran jälkeen on kuitenkin vaikea sanoa todellinen mielipiteensä. Ehkä sinä sunnuntaina oli vain huono naamapäiväkin. Tiedä häntä.

Tällaisia fiiliksiä aiheutti kesäkuun boxi. Mitäs siellä tykättiin tuotteista? Oletteko mistään samaa mieltä kuin minä vai olenko ainut vastarannankiiski? Ja jos teillä on tuotteista kokemusta muuten kuin Livboxista, niin kuulen kyllä mielellään muitakin mielipiteitä. Kyllähän te tiedätte. Mä voisin keskustella kosmetiikasta vaikka millä mitalla, vaikken mä niistä mitää oikeasti tiedäkään :D