Kuten lupailin jokunen aika sitten, nyt ajattelin kertoa teille kirjasuosituksia. Olen ollut tosiaan BookBeatin tyytyväinen käyttäjä kohta jo vuoden ajan ja palvelusta on löytynyt monen monta hyvää kirjaa. Osa vielä kesken ja listalla vielä monen monta luettavaa ja aina löytyy vaan lisää kiinnostavia yksilöitä. BookBeatissa on hyvää se, että voit tallentaa itsellesi ne kirjat, jotka todella kiinnostaa. Ei tarvitse joka kerta etsiä uudelleen mitähän sinne luettavaksi halusikaan. Kirjojen selailu on helppoa ja luettavaa löytyy mielestäni todella hyvin. Muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, olen löytänyt kaikki kirjat palvelusta, joita olen halunnut lukea. Ja toki enemmänkin siis, joista en ole aiemmin edes kuullut.



Henriikka Rönkkönen - Mielikuvituspoikaystävä

Voi elämä miten olen saanut nauraa räkättää tämän kirjan parissa! Teksti on paikoittain melko ronskia, mutta on osunut todella hyvin ainakin omaan nauruhermoon. Kirjan on kirjoittanut vuonna 1984 syntynyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka kirjoittaa suosittua sinkkublogia. Varmaan osa kirjan tarinoista on saanut ammennusta omasta elämästä. Ainakin hyvin voisin kuvitella. Varsinkin - "pieru aktin aikana" :D Joo, jätän ehkä tämän tähän, kertomatta enempää. Mutta suosittelen ehdottomasti lukemaan. Yksi ystäväni kävikin tämän jo ostamassa ja taisi lukea melkein kertaistumalta. Lopulta tuli viestiä: "nauroin kuollakseni". Eli upposi sinnekin :)


Maaret Kallio - Lujasti lempeä

Mua kiinnostaa ihan hirveästi lukea kaikkia mielen työkirjoja. Näistä saa kovasti ajattelemista ja mahdollisesti apuja omaan ajatusmaailmaan. Maaret Kallio on tullut minulle tutuksi Ensitreffit alttarilla-ohjelmasta ja sitä myötä kiinnostuin myös hänen kirjoistaan. Hän ei päästä lukijaansa helpolla vaan haastaa pohtimaan armollisuutta kuin vaativuuttakin. Todella mielenkiintoinen elämänajatteluopas.


Kimmo Takanen - Tunne lukkosi

Tunne lukkosi mun pitäisi oikeasti lukea nyt alusta uudelleen. Jäi vähän kesken luku ja tämä vaikuttaa todella mielenkiintoiselta. Tiedostamalla omat tunnelukkosi ja auta vapauttamaan itsesi niistä. Vaaditko esimerkiksi itseltäsi liikoja? Kyllä, kirjassa on vinkkejä siihen miten päästä näistäkin mahdollisesti eroon. Suosittelen todella.


Jutta Gustafsberg - Jutan Voimakirja

Samoilla linjoilla jatketaan. Jutta on varmaan monellekin teistä tuttu ja itse olen moniakin hänen TV-ohjelmiaan seurannut. Henkistä ja fyysistä vahvuutta, Jutta on aikamoinen voimanainen, joten kyllä kiinnostaa lukea hänen voimakirjaa.



Marie Kondo - Kon Mari

Siivouksen elämänmullistava taika, tuo pinkki kirja onkin näkynyt blogissa jo aiemmin. Suosittelen sitä edelleen vahvasti ja Konmaritus onkin meillä täällä kotona käynnissä (ollut tosin jo liian pitkään, mutta kun aika on rajallista). Suosittelen todellakin lukemaan, miten karsia tavarat minimiin ja saada kaapeista ja kodista toimiva.
Iloa säkenöivä järjestys jatkaa mahtavaa ykkösosaa ja siivousguru antaa tässä kuvitetussa kirjassaan lisää vinkkejä kodin järjestyksen ylläpitoon. Mä olen muutenkin aina ollut sellainen kaapien ja tavaroiden järjestelijä, niin nämä kirjat ovat todellakin uponneet omaan maailmaani todella hyvin.


Kaisa Jaakkola - Reipas, rakas raskaus

No, raskaana kun taas ollaan, niin kyllähän mua kiinnostaa raskausajan jutut. Reipas, rakas raskaus on monipuolinen hyvinvointikirja raskautta suunnitteleville ja jo raskaana oleville. Ravinto, liikunta ja lepo, kirjassa annetaan käytännöllisiä elämäntapavinkkeja, joista on helppo pitää kiinni. Suosittelen todella tutustumaan tähän. Kirjassa käydään läpi myös ensimmäisiin kuukausiin synnytyksen jälkeen.


Ja muistuttelisin tässä vaiheessa, että kun käytte rekisteröitymässä  www.bookbeat.fi/blogitiimi saatte 1 kuukauden ilmaista kokeiluaikaa BookBeatiin. Kuukaudessa saa jo melko paljon irti ja näin kesän kynnyksellä, kohta rannalla loikoilemassa, mikä sen parempaa viihdettä kuin kuunnella voimaannuttavia kirjoja.


Oletteko te lukeneet ehkä jotain näistä kirjoista?
Ja jos teillä on jotain suosituksia, niin ehdottomasti kommenttiboxiin vinkit :)

Huh, miten hektistä aikaa täällä vietetään! Töihin on palattu, Oliver on mummin hoidossa päivät ja kotityötkin odottaa tekijää. Kyllä tuntuu tämän äidin aika olevan kortilla. Töiden jälkeen pitäisi tosiaan tehdä kotityöt, mutta samalla sitä haluaa viettää tietysti aikaa lapsensa kanssa, kun on jo päivän ollut erossa. Oma aika on todellakin nyt kortilla. Tällä hetkellä kuulen jopa omia ajatuksiani työmatkoilla sekä illalla ennen nukkumaan menoa :D Ja ne hetket tosiaan olenkin pyhittänyt aikalailla omiin juttuihin. Olen vahvasti sitä mieltä, että mitä paremmin voiva äiti, sitä paremmin voiva perhe. Oma aika on siis oikeasti tärkeää ja sillä ajalla pitää ehdottomasti tehdä sitä, mikä voimaannuttaa. Olenkin ollut todella iloinen, kun pääsin tekemään yhteistyötä BookBeatin kanssa.


Mikä BookBeat sitten on? Moni teistä varmasti tietääkin mistä on kyse ja itsekin näen telkkarista heidän mainoksiaan useasti. Tai käytännössä lähes aina kun telkkarin avaan. Ja se on muuten harvoin :D BookBeat on e- ja äänikirjojen tilauspalvelu. Samankaltainen kuin vaikka Spotify tai Netflix. BookBeatilla saat 16,90€ kuukausimaksulla tuhansia kirjoja luettavaksi sekä kuunneltavaksi niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. BookBeatissa ei ole sitovia määräaikaisuuksia vaan palvelun voi lopettaa milloin itse tykkää. Minä olen ihan kohta käyttänyt palvelua vuoden verran ja voin kertoa, että kauan kadoksissa ollut lukutoukka on päässyt paremmin henkiin BookBeatin avulla.


Monesti sitä ei oikeastaan edes ymmärrä, miten tärkeää se oma aika päivästä on. Mutta ne hetket, kun on oikeasti ottanut itselleen ja rauhoittunut, jaksaa loppupäivän tuhannen paljon paremmin. Olenkin tehnyt niin, että otan hyvän asennon Oliverin päiväunien ajaksi ja joko luen taikka kuuntelen BookBeatista kirjoja. Luku- sekä kuuntelulistallani on helppoja ja hauskoja sekä itsensäkehittämis kirjoja. Sopivassa balanssissa molempia. Olen tallentanut jo 38 kirjaa listalleni, jotka todella haluan lukea tai kuunnella. Ja tää kuuntelumahdollisuus on ihan huippu! Kuinka kätevää on yhdistää samalla lepo ja hyvän kirjan kuuntelu? No onhan se! Saan samalla energiaa levosta, mutta niin myös kuulemastani. Ja tää jos mikä on mullistanut mun päiviä. Kuten sanoin, hyvinvoiva äiti todella tietää paremminvoivaa perhettä ♥ Se on nyt todistettu omalla kohdallani.



BookBeat sovellus on tosiaan puhelimessani. Kuuntelen kirjoja monesti Oliverin unien aikana, ruokaa laittaessa sekä työmatkoilla. Menee muuten nekin paljon rattoisammin. Iltaisin sängyssä yleensä mieluummin luen, koska mä nukahdan alta aikayksikön, jos alan kuuntelemaan. Testattu sekin :D Havahduin aamuyöstä, kun kuulokkeet painoivat päässä ja kirja oli edennyt pitkälle yli puolen välin. Ja mikä parasta, puhelimesta lukeminen ei häiritse pientä ihmistä vieressäni. En tarvitse erillistä valoa kirjanlukuun eikä tarvitse kääntää sivuja. Toimii todella!


Ja jotta mä en yksin nyt pääse teille vain hehkuttamaan tätä ihanaa palvelua, niin minulla on ilo kertoa, että saatte kuukauden ilmaisen kokeilujakson! Käytte vain rekisteröitymässä www.bookbeat.fi/blogitiimi ja kuukauden ilmainen käyttö voi alkaa. Suosittelen, varsinkin näin äiti-ihmisenä :D

Ajattelin kertoa teille vielä kirjasuosituksia seuraavassa postauksessa, jotta pääsette todella kuukauden aikana ainakin niitä kurkkimaan, jollei joku muu mieleinen osu silmiin. Minä meinaan nyt todellakin otan kuulokkeet korville ja lähden hetkeksi taas kuuntelemaan kirjaa. Kohtahan tuo minun pieni mieheni tuolta meinaan taas heräilee. Onneksi hän toimii melkein kuin kello, niin osaan ajoittaa oman aikani käytön ;)

Mä olen teille jo muistaakseni Siis oikeasti, musta tuntuu etten muista enää mitään. Oma pääkin jäisi varmaan matkan varrelle, jos ei roikkuisi tuossa mukana. kertonut, että mulla alkaa kunnon urakka, kun mammalomalle jään. No jos en ole kertonut, niin kerrataas vielä. Mulla olisi tosiaan vakaana aikomuksena ehtiä käydä ennen poitsun syntymää koko kämppä läpi ja heittää mäkeen kaiken maailman turhat romut. Ja tietysti nyt kun tuo remontti on tuossa vielä menossa, niin tämä projekti voisi olla helpompi toteuttaakin. Kaikkia huonekaluja pitää siirrellä, niin samalla sitten uudelleen järjestelyssä voisi käydä kaikki tavaratkin läpi. Ja mä todella haluaisin ehtiä tekemään tämän ennen pojan tuloa. Sitten voi olla meinaan aika haastavaa tehdä mitään. Toivon kyllä todella, että poika olisi rauhallinen ja helppo lapsi, mutta toiveessahan on hyvä elää :D

Mä olen aina rakastanut järjestellä kaappeja ja jokaisella tavaralla pitää olla oma paikkansa. Muistan tämän jo lapsuudestani asti, että tykkäsin järjestellä koulupöytääni ja aina tavarat olivat omilla paikoillaan. Pakko myöntää, että joskus imurointi tai pölyjen pyyhkiminen saattaa jäädä ja unohtua muutamaksi päiväksi eikä se saa mua raivon partaalle. Se, jos tavarat ovat väärässä paikassa saa mut oikeasti ärsyyntymään. Olen mä onneksi tässä vuosien varrella hieman oppinut hillitsemään tuota tunetta, sillä me ollaan tässä asiassa vähän eri maata Niksun kanssa :D Minä olen se, joka aina käy siirtelemässä tavarat paikoilleen toisen niitä siirrellessä :D On pakko ollut oppia hillitsemään itseäni tässä siis ;) Onneksi me ollaan löydetty melko hyvin se yhteinen kultainen keskitie tässä hommassa. Mä olen silti vakaasti päättänyt, että aion vielä koulia Niksusta yhtä hyvän järjestelijän ;)


Mutta mistä nyt tällainen hinku tähän koko kodin järjestelmiseen oikein tuli? Tunne on kytenyt mulla kyllä pidemmän aikaa jo takaraivossa, mutta viimeisen niitin arkkuun naulasi kuitenkin Marie Kondon KonMari-kirja. Kävin ihanaisella kolleegallani Annilla kylässä ja näin hänellä tämän kirjan pöydällä. Mun oli pakko saada se lainaksi ja kirja lopulta istutti mun päähän tämän koko kodin siivouksen. Että nyt se olis sitten tehtävä. Kirjassa on hyvin paljon kyllä sellaista tietoa, mitä olen itsekin jo tässä vuosien aikana ymmärtänyt, mutta kyllä sain silti imettyä sieltä vielä vaan lisää informaatiota ja sitä inspiraatiota koko hommaan ja sen jatkuvuuteen. Yritin luetuttaa kirjaa Niksullakin, mutta se kyllä tyrmättiin ennen ensimmäisiä lauseitakaan. No, minä sain kyllä imettyä itseeni infoa meidän molempien edestä.

Jos siis pidät siivoamisesta, tämä kirja antaa sinulle oivalluksia. Jos taas siivous ja varsinkin tavarapaljous on ongelmasi, voisin todellakin suositella tätä kirjaa luettavaksi. Itse olen monia KonMarin suosittelemia tapoja noudattanut jo vuosia ihan omasta takaa, joten oli ihan kiva huomata, etten nyt ihan hullu tässä siivousasiassa ole :D Me ollaan Niksun kanssa molemmat todella hyviä haalimaan kaikkea tavaraa, vaikka ei todellakaan tarvittaisi, joten tästä kirjasta oli itselleni suuri apu vielä sen oivaltamiseksi. Hommaa tulee siis olemaan paljon, kun pääseen kunnon suursiivouksen vihdoin aloittamaan. Eniten mua vaan huolettaa, että ehdinkö tehdä kaiken ennen pojan syntymää :D Joo, ei yhtään vimetingassa hommia tehdä.


Nyt on tosiaan siivousinspiraatio korkeimmillaan ja pesänrakennusvietti ihan tapissa. Vielä kun saisi tän väsymyksen peitottua, että sais jotain hommiakin tehtyä, niin asiat alkais rullaa. Onneksi Niksu hoitaa meillä nuo remonttiosuudet, että mä pääsen sitten siihen sisustushommaan :)

Mutta onkos teistä kuinka moni lukenut KonMaria? Mitä te tykkäsitte?

Perjantai, onneksi tulit taas. Viikonloput tulee tällä hetkellä todellakin tarpeeseen. Vaikka mulla onkin energiaa ihan kivasti, niin työt verottaa energiasta aivan liian suuren lovin. Niin suuren lovin, etten oikein töiden jälkeen jaksa tehdä juuri mitään. Sen takia viikonloput tulee todellakin tarpeeseen, jos sitä oikeasti saisi jotain aikaiseksikin. Mulla on meinaan ihan jäätävä pesänrakennusvietti päällä. Haluaisin saada kodin valmiiksi tällä punaisella sekunnilla, mutta taitaahan se viedä tovin jos toisenkin valmiiksi tulemisessaan. Ja se energia... Mutta jotain uutta olen saanut ujutettua iltoihini. Siinä missä ennen saatoin nuokkua puhelin käden jatkona useammankin tunnin, olen tehnyt vaihdoksen. Joka tuutista on saanut kuulla ja lukea, miten somehengailu ja puhelimen näyttö vaikuttavat yöuniin huonolla tavalla. Olenkin siis valinnut kaverikseni iltaisin kirjan, jos uni ei ehdi silmään ennen sitä. Kuten nyt tuntuu tapahtuvan. Olen jo puoliksi unen rajamailla, joten jos tekstistä löytyy kirjoitusvirheitä, niin olen vain ihan töttöröö :D

Mä en ole koskaan ollut mikään lukutoukka. Olin kyllä kirjakerhossa nuorempana ja heppakirjat jaksoivat innostaa jonkun verran. Koulussa kuitenkin kun oli pakollisia kirjoja mitä piti lukea, ne oli niin puun jauhamista, etten mitenkään jaksanut innostua. Mulla meni koulun loputtua monta vuotta, ennen kuin tartuin kirjoihin uudestaan. Jotta jaksan lukea, kirjan on oikeasti vietävä mennessään. Niin, etten edes huomaa sivujen vaihtoja kun se lennättää mukanaan. Onneksi moisia kirjoja on tullut vastaan ja olen saanut kaivettua edes pienoisen lukijan itsestäni. Kesän alussa päätin, että mun on luettava edes yksi kirja loman aikana. Otin tosiaan iltoihini täyden uuden rutiinin ja avasin kirjan kännykän näytön sijaan. Voisin sanoa valinnan olleen ihan huippu. Unet ovat olleet paljon rauhallisempia.

Onneksi Sirja-ystäväni pelasti mut pulasta ja antoi juuri oikeaan aikaan kolme kirjaa lainaksi. Kirjaan on paljon helpompi tarttua, kun joku on suositellut sitä. Nämä kirjat tulivat vielä aihepiiriltään sopivaan aikaan. Tai siis... no en haluaisi pilata liikaa kertomalla juonista liian paljoa. Kirjat kertovat lasten teosta, vauva-arjesta ja lopulta tarhaelämästä. Kolmas kirja on itsellänikin vielä vaiheessa, mutta silti voin puhua jo senkin puolesta.


Eve Hietamies oli mulle täysin tuntematon kirjailija ja yllätyinkin hänen tyylistään kirjoittaa. Tai jos totta puhutaan, en mä kovinkaan motaa kirjailijaa tiedä nimeltä :D Even erikoinen tapa tempaisi mut kuitenkin mukaan. Puolinainen on tarina itsessään, mutta Yösyöttö ja Tarhapäivä kertovat samasta päähenkilöstä. Puolinainen kertoo pariskunnasta, jolla on haave lapsesta, joskin heillä on mennyt useampi yritys pieleen. Harvemmin sitä on tullut itkettyä kirjan parissa, mutta tämä osui kyllä mulla ainakin niihin kyynelkanaviin ihan täysin. Toki iso osa varmasti johtui myös näistä raskaushormoneisa ja Niksu ei ainakaan ymmärtänyt, miksi mun piti lukea iltaisin niin surettavaa kirjaa. Totta, mutta kirja sai ainakin ajattelemaan. Elämä ei ole todellakaan reilua.


Yösyöttä ja Tarhapäivä kirjat ovat miehen näkökulmasta kirjoitettuna. Erittäin raikas tuulahdus ja Yösyöttö osui tarinaltaan täysin meidän tulevaan. Millaista elämä voi olla pienen kanssa. Toki kirjassa oli vähän kaikkea muutakin, mutta jälleen, en halua paljastaa liikaa. ;) En todellakaan olisi kuullut näistä kirjoista mitään ilman ystävääni, joten ajattelin nyt jakaa teillekin uudet tuttavuuteni.

Koska olen nyt saanut itsestäni taas kaivettua pienen lukijan, niin olisiko teillä suositella jotain kirjoja? Jotain melko helppoja näin alkuun :D Mua ei meinaan saa lukemaan mitään Tuntematonta Sotilasta (Koulussa piti lukea ja mä luin vain sen luvun, josta mun piti pitää esitelmä. Ei mitään hajua mitä muuta siinä tapahtui. Nukahdin joka kerta, kun avasin kirjan :D) tai Sinuhe Egyptiläinen. Pelkkä kirjan paksuus on saanut mut juoksemaan karkuun. Mutta jos teillä on jotain vinkkejä, niin otan mielelläni vastaan :)

Nyt se Nukkumatti kuitenkin heitti mun silmille niin kamalat unihiekat, että pakko läheä Taren kanssa iltapisulle ja nukkumaan pitkät unet.
Ihanaa alkanutta viikonloppua <3

Oih, miten ihanaa onkaan joka ilta huomata yhä aiemmin, kuinka pimeä laskeutuu maahan. Meidän koti syttyy valoista ja tonttimme sukeltaa armottomaan tummuuteen. Pienet valot kajastaa naapureiden pihoilta. Ei katuvaloja, vain hetkittäin pieniä valonpilkahduksia autojen ajovaloista. Sohvannurkka tuntuu huutavan makoilijaa vilttien alle. Kylmäkin yllätti. Kynttilöitä vain tulille, hempeää valoa, lämpöäkin.


Kirjakaupan hyllyltä mukaan tarttunut kirjakin kaipaisi lukijaa. Miten ihana onkaan nostaa jalat sohvalle, kuunnella takkatulen tirinää ja syventyä tarinan uumeniin. Maailma katoaa ympäriltä ja ei voi muuta kuin nauttia. Teekuppi toisessa kädessä, kirja toisessa. Tietysti telkkariakin voisi välillä vilkaista. Emmerdalet nyt vähintään. Eikä kiire mihinkään. Aikaa vain nauttia.


Taren kanssa tietysti pitää lähteä iltalenkille. Puetaan päälle kerros jos toinen, kummallenkin. Herkästi palelevia kun ollaan. Mutta eihän se haittaa, mukavaahan se vain. Taskulampun valaistessa polkuamme, kipitämme reippain askelin mutkan kautta kotiin. Lämmikettä lisää, teetä siis. Ja kirjan kanssa voi mukavasti köllähtää vielä sänkyyn, mutta vain hetkeksi, koska uni tulee pian ja ihana, levollisen pitkä päivä on takana. Miten ihanaa. Aikaisin pimenneet illat.


Kun se homma olisikin niin. Kirja odottaa edelleen lukijaansa.Takkatuli on ollut ihan vain lämmityksen kannalta. Ei siitä ole ehtinyt nauttimaan. Kynttilöitä poltettu parina iltana, silloin onneksi hetken nautinto. Armoton pimeys laskeutuu jo ennen kuutta, mikä tekee päivästä niin paljon lyhyemmän tuntuisen. Pimennyt piha ja lenkkipolut, pelottaa edes mennä ulos. Taskulamppu on ainut valo. Hommia olisi vaikka muille jakaa. En todella ole ehtinyt tehdä mitään, vaikka paljon olenkin tehnyt. Musta tuntuu, että joku on varastanut mun aikaa. Sen on pakko olla tuo aiemmin pimentyvä maailma. Toisaalta nautin, toisaalta en. Monimutkainen juttu :D Nytkin kello on jo aivan liikaa, pakko lähteä nukkumaan.

Onko muilla ollut haasteita aiemmin pimenneiden iltojen kanssa?

En aio taas mussuttaa tästä ajan kulumisesta, mutta mainitsen vaan sen, että tämäkin postaus piti tehdä jo viime viikolla, heti Niksun synttäreiden jälkeen. Tyylikkäästi tää jäi luonnoksiin odottelemaan, niin kuin moni muukin postaus. Jotenkin tulee aina postattua jotain muuta ja osa sit odottelee päivän valoa hieman pidempään. Nyt kuitenkin sitten Niksun synttärilahja metsästyksellä itselle haalitut tuotteet esille. Ihan vaan vahingossa ostelin itsellekin, oikeesti! Ei ollut tarkoitus ostaa mitään, mutta kun ostoslistalla jumittaneet tuotteet tuli vastaan, niin pakkohan ne oli samalla ottaa mukaan.

Yksi tuote jää nyt toiseen postaukseen tältä haalinta reissulta, sillä se ansaitsee sen. Mutta voin paljastaa, että kosmetiikastahan siinä on kyse. Tosiaan, painelin tuttuun tapaani etsimään Niksulle synttärilahjaa Jumbon Stockmann Beautysta ja taas siellä oli se ihana myyjätär paikalla. No se on nyt todistettu, että hän muistaa mut. Hän meinaan alkaa olla jo perillä mun tuoksumieltymyksistä ja muutenkin kosmetiikan käytöstä. Taaskin juteltiin pitkät tovit. Viimeksi häneltä saadusta näytepussukasta oli yksi tuote ihan ylitse muiden, joten tämän jouduin tällä kertaa ostamaan ihan täydessä koossa, mutta siitä siis omassa postauksessa sit. Ja siinä sit kassalla maksaessa kiittelin häntä taas niin ihanasta palvelusta ja siinä samassa hän katosi kassalta hyllyjen väliin. Ei kauaakaan, kun hän tulee takaisin käsissään suloinen, iso pinkki toilettilaukku. Mua alkoi jo hävettämään. Eikai hän anna sitä minulle? Hän kiitti siitä, että saan hänelle aina hyvän mielen aikaan, kun saavun ostoksille.


Mä menin ihan lukkoon. Miten sitä enää edes kehtaa ottaa vastaan mitään, kun on saanut jo niin monta kertaa? En osannut enää muuta kuin kiitellä joku miljoona kertaa ja myyjätär vaan hymyili. Hän esitteli mulle laukun sisällön ja miten mitäkin tuotetta tulisi käyttää. Tällä kertaa näytteistä paljastui Lancômen tuotteita. Merkki on tuttu nimenä, mutta en muista koskaan kyseisen merkin tuotteita kokeilleeni. Tai sitten vaan laho pääni tekee mulle tepposet. Tai ainut tuttu oli tuo hajuvesi, sillä sehän tuli joulukuun Livboxissa, mutta noin muuten. Eniten ihastusta aiheutti täysikokoinen putsari sekä uusi ripsari näyte. Hypnose Star ripsiväriä on todella moni kehunut, joten kiva päästä testaamaan sitäkin. Mulle meikatessa ripset ja silmät ylipäänsä on se tärkein kohta. Myyjä sanoi, että tuo putsari sopii hyvin vaikka mökille mukaan, sillä se riittää kasvojen puhdistukseen yksinään. Testailuja odotellessa. Lisäksi tuli vielä kasvorasva sekä seerumi. Ihana päästä tutustumaan uusiin tuotteisiin, vaikka mulla niitä onkin aina vino pino muutenkin odottamassa.


Jumbon Iittala myymälä oli vissiin menossa remonttiin tai jotain, kun kaikki tuotteet oli myynnissä -30%. Meinasin seota totaalisesti ja kantaa kassalle laittoman suuren määrän tuotteita, mutta onneksi käsissä oli painona jo aiemmat ostokset, joten vain ne yhdet himotuimmista pääsivät kotiin asti. Noita Jars - purkkeja on tullut ihailtua jo kauan ja nyt vihdoin sain ostettua. Olisin mieluusti molemmat ottanut tuossa harmahtavassa sävyssä, mutta tuossa isommassa koossa ei sitä sävyä ollut. Ei ilmeisesti ole tehty ollenkaan. No, sopii nuokin tosi kivasti yhteen. Nyt on sit sokeri ja suola helpommin saatavilla. Olen pitänyt niitä aina kaapissa piilossa, kun ei ole ollut mitään nättejä purkkeja missä säilyttää. No mutta nyt on :) Arvatkaa vaan, tekisikö mieli ostaa noita enemmänkin. :D Nää saa nyt kyllä luvan riittää.

Mutta tässä osa lähiaikoina tehdyistä haalinnoista. Hennesin tuotteetkin odottelee julkaisua. Ehkä tässä lähiaikoina saisin julkaistua :D

Mä en ole pitkään aikaan kerennyt käydä kirppareilla. Tai varmasti olisin, mutta jotenkin saamattomuuttani niissä käyminen on nyt vähän jäänyt. Kuitenkin keskiviikkona pitkästä aikaa kävin penkomassa, vaikkakin harmillisesti vaatetarjonta ei tällä kertaa oikein kolahtanut. Matkaani kuitenkin tarttui lehtiä minulle ja Niksulle, sekä pari kirjaa, jotka saivat mielenkiintoni heräämään.


Monissa blogeissa on hehkutettu Sophie Kinsellan Himoshoppailija kirjoja, mutta mä en ole koskaan lukenut niitä. Nyt kirpparilla tuli vastaan samalta kirjailijalta Muistatko minut?-kirja ja päätin ostaa kokeiltavaksi, eihän se kallis ollut. Ja toinen mikä sai minut hymähtelemään oli 211 asiaa, jotka joka mimmin pitäisi tietää. Ja kirjan avattuani, sieltä ponkaisi esiin heti asia jota en tiennyt, joten pitihän se ostaa :D

Näistä tiedoista saa luvan sit olla jotain hyötyäkin ;D

Lyijykynä-testi. Mä en todellakaan edes tiennyt mikä se on, mutta Niksu kertoi tismalleen samat tiedot, mitä kirjakin kertoo. Mä olen siis ihan kuutamolla, jos mieskin tietää mua paremmin asiat, jotka joka Mimmin pitäisi tietää. Pitää siis pitää opiskeluiltamia tämän kirjan parissa.

Kirjan takakansi sai kyllä mielenkiinnon nousemaan. Pitää siis joku sateinen päivä ottaa kirja käteen ja nauttia :) Mä en olekaan koskaan aikaisemmin hömppäkirjallisuutta lukenutkaan, joten innolla odotan, että vetäiseekö nämä mukaansa. Oletteko te lukeneet kumpaakaan?

Tänään olisi tiedossa pitkä päivä. Töiden jälkeen olisi koulutusta tiedossa, joten kotiin pääsekin vasta ihan iltasella. Mua jo vähän kyllä pelottaa, että miten tulen jaksamaan, sillä päätä jomottaa koko ajan enemmän. Pitäkää peukkuja, ettei tää taas pilaa mun päivää. Mutta onneksi kuitenkin on perjantai :)

Mukavaa viikonlopun alkua ♥