Mä en tiedä mikä ihme joulukirous mulle on langennut jo joskus vuonna nakki ja muussi. Ei mikään järkkypaha, mutta ärsyttävä paha kuitenkin. Mä olen ollut lähes joka ikinen jouluaatto kipeänä ja tänä vuonna melkein ehdin jo tuuletella, että josko nyt selvisin ilman lentsuja sun muita vaivoja. Onneksi en tuuletellut. Migreenihän se aattoaamuna iski ja piti mut sängyssä melkein kahteen asti. Buranaa upposi huiviin muutamassa tunnissa vähän turhankin suuri määrä, mutta kivusta nyt vain halusin päästä eroon. Koko illan päätä jöyrysi, mutta pääsinpähän kuitenkin liikkeelle. Eli edelleen, joulukipeys pitää mussa pintansa. Onneksi Niksu teki meillä mun lepäillessä ja oksennusta pidätellessä kinkun valmiiksi ja paketoi viimeisetkin lahjat.


Aattoaamuna meillä on ollut tapana ottaa kinkku ulos uunista, se kun on siellä yön yli saanut valmistua. Tänä vuonna me tehtiinkin homma toisin. Kello soitti ennen viittä ja kinkku iskettiin silloin uuniin, että se olisi päivällä sitten valmiina syötäväksi. Silloin jo huomasin, että pääkipu oli yllättävän kova. Uskoin unen kuitenkin auttavan, mutta väärässähän mä olin. Edellisenä iltana olin pakertanut pipareiden ja torttujen parissa ja luulen siinä sitten jumiuttaneen niskani ja sen seurauksena sitten olot. Kinkku oli yhden aikaan valmis ja Niksu huuteli mua jo sängynpohjalta maistelemaan. Kahdelta viimein uskaltauduin. Kylmäsäkki päässä oli hieman olotilaa helpottanut. Kinkku oli hurjan hyvää ja sitten tajusinkin, että mulla oli jo kiire laittautumaan ja auttamaan Niksua. Niksu toimi meillä tänä vuonna pukkina ja mun oli tarkoitus toimia Petteri Punakuonona eli kuskina näin meidän kesken. Nopeasti vain meikki naamaan ja Niksulle pukinvermeet niskaan. Toista vähän jännitti ja sitten hurruteltiinkin tunnin verran huonossa, joskin ihanan lumisessa säässä veljeni luokse. Harmi vaan, etten mä itse nähnyt pukkia tositoimissa, olisihan lapset kuitenkin hokanneet pukin todellisen henkilöllisyyden siinä vaiheessa. Mä vain tyydyin jännittämään autossa.


Sen jälkeen hurruteltiin toinen tunti takaisin päin ja äidin luokse, jonne sisko lapsineen oli mennyt. Kuulemma niin Skeit, sisko kuin äitikin oli joutunut pariin kertaan katsomaan, että onhan siellä pukinvermeiden alla juuri se henkilö, kenen pitäisikin :D Oli siis vissiin onnistuttu tekemään hyvä pukki. Lapset sekä aikuiset kyllä jälkikäteen sanoi, että oli niin hauska pukki tänä vuonna, kun kaiveli säkkejäkin väärästä päästä :D Vitsit että mua harmittaa. No, mä sentäs sain kuulla muiden ilosta.


Sitten me kiiruhdettiin kotiin syömään ja availemaan lahjat. Niksu oli toivonut jo pitkän aikaa autotalliin kunnollista säilytystelinettä työkaluilleen. Hän oli bongannut hienon työkaluvaunun Clas Ohlsonilta ja minähän sitten reippaana kävin sen ostamassa toiselle joululahjaksi. En kuitenkaan voinut pakettia tuoda kotiin, sillä hän olisi heti sen koosta jo arvannut saavansa sen. Piilotin tuon järkälemäisen paketin äidin tykö ja pakko sanoa, että Niksu oli vähän harmissaan kun paketeista ei paljastunut eniten toivottua juttua. Loput ruoat jääkappiin ja sitten lähdettiin käymään hautuumaalla.


Käytiin viemässä muistohaudalle kynttilät molempien mummoille sekä mun enolle. Ikävä nostaa aina kovasti päätään näin jouluna ja toivottelinkin itku silmäkulmassa hyvää joulua pilven reunalle. Sitten äidin luokse jatkamaan lahjojen avaamista. Olihan pukki jättänyt lahjoja meille sinnekin ;) Hetkinen äidin luona, pikku lautaselliset joulupuuroa ja pysähdyttiin vielä Sirja ystäväni luokse hetkeksi. Sitten unille, olihan mun olo edelleen vähän kurja.


Joulupäivänä herättiinkin pirteänä uuteen päivään ja mä vielä pistin kotia kuntoon vieraita varten. Meillä kun on ollut tapana viettää kakkosaatto joulupäivänä meillä. Tai no vasta toista vuotta putkeen, eihän me tässä omakotitalossa olla oltu kauempaa. En mitenkään malttanut odottaa, että kaikki rakkaat saapuisivat. Ensin tuli äiti, isäpuoleni, sisko sekä hänen lapset. Hetken aikaa leikittiin pihalla kunnes saatiin kurja soitto. Skeit ilmoitti, että heidän autonsa törttöilee, eikä ole varmaa pääsevätkö he tulemaan meille yökuntiin. Mä kerkesin jo harmistua kovasti, mutta onneksi kohta tuli ilmoitus, että ovat päässeet matkaan. Sitten kakkosaatto saattoi alkaa. Ensin syötiin oltiin vissiin nälkäisiä kun kuvaa en muistanut ja sitten avattiin lahjat. Voi miten reippaasti nuo mun muruset jaksoivat odottaa, että jokainen avaa paketin omalla vuorollaan. Näin kaikki näki mitä jokainen sai. Mahtavia lahjoja, vaikka tänä vuonna sovittiin, ettei kamalia osteta.



Lapset saivat toimia lahjojen jakajina. Niin hienosti jokainen heistä jo lukee, jopa mun neljä vee kummityttö. Huolestuttaa miten nopeasti nämä kasvavat! Kun paketit oli jaettu, oli ihana availu edessä päin. Lahjat näette kyllä sitten toisessa postauksessa.

Tälle viikolle olen suunnitellut, että hissuksiin aloitan taas liikunnat. En lähde heti rykäisemään kunnon treenejä, vaan kohtuu rauhallisesti tämä viikko ja ensi viikosta eteenpäin sitten aloitetaan Kayla-treeni alusta, äärimmäisen kovalla tsempillä. Mutta niin, tällä viikolla paluu takaisin liikunnan pariin ja se sulattelu alkakoon. En tahdo tehdä sitä samaan virhettä kuin aina aiemmin, että menen ja rykäisen kovan treenin pitkän ajan jälkeen ja sitten olenkin ihan turkasen kipeä. Mieluummin taas totutetaan kehoa reenin pariin.


MA: -
TI: -
KE: -
TO: -
PE: pulkkamäki 2h
LA: -
SU: -



Nyt onkin jo viikko numero yksi. Jotenkin hassua ajatella, sillä vielä eletään vuotta 2014. Joskin muutama hassu päivä enää. Vuosi 2015 on jo ihan nurkan takana ja uusi vuosi ja uudet kujeet odottavat. Mä olen tehnyt hirmuista tsemppaustyötä pääni sisällä, että hoikempi runko kesällä 2015 olisi  varmasti saavutettavissa. Tästä se siis lähtee, täys rutistus.

Arkeen on siis taas palattu. Miten teillä meni joulu?

Enää kaksi yötä jouluun on ja meillä rakennettiin joulukuusi eilen ja tänään se sai koristeet yllensä. Suurin osa lahjoistakin jo kuusen juurelle pääsi, silti paketointia on vielä jäljellä. Oih, tää fiilis. Meillä on aina kuusessa ollut paljon eri värejä ja tänäkin vuonna on punainen, kultainen, hopea ja valkoinen. Hih :D



p.s. Ei jutella vieläkään niistä liikunnoista..liikkumattomuutta edelleen.

En tiedä mikä siinä oikein on, mutta näin joulun alla punaiset huulet on pop. Ehkä se on se, että punainen on jouluväri. Ja mun tekisi mieli hypätä glitterpurkkiin ja kimmeltää kuin jouluntähti. Harmi vaan, mulla ei ole sellaista glitteriä ja pähkäilinkin eilen kovasti, mistä sitä kimalletta taikoisin. Mutta sitten muistin, olinhan voittanut kesällä Mizz Annien meikkauskilpaulussa upean Lumenen glitterlinerin. Jes, suunnitelmani oli enää toteutusta vaille valmis.




Esimmäinen glitterkokeilu jäi kuitenkin melko neutraaliksi. En siis ollut vielä testannut, miten tuo glitterliner toimii, joten päätin pistää sitä vain kohtuullisen määrän silmille. Ihan kivasti se toimi, joten seuraavalla kokeilulla saatan vetää glitteröverit :D Haittaakse? Tuo liner lähti kyllä illalla jännästi rullautumaan pois iholta ja sen melkein pystyi vetämään yhtenä naruna irti iholta. Vähän liimantapainen koostumut, mutta aivan ihanasti säkenöivä! Harmi vaan sitä ei saa tallennettua kameralle.


Ja sitten ne punaiset huulet sekä punaiset posket ja kokonaisuus oli musta ihanan jouluinen.





Teinpäs vielä hiuksillekin jotain uutta, niskalettinutturan.


Mitäs te sanotte mun ensimmäisestä joululookista tälle vuodelle?

Mä olin eilen ihan zippi. Siis ihan totaalisen tööt. Töistä kun pääsin kotiin, piti hommia vielä jatkaa, sillä nyt on kiire aika. Se on tää joulusesonki. Vihdoin kun sain hommat loppuun ja syötyä, köllähdin sohvalle ja siihen jäin. Pilkin koko loppu illan. Skeitin kanssa vielä rupateltiin puhelimessa jouluruoista ja sitten olin valmista kauraa nukkumaan. En yksinkertaisesti enää jaksanut tulla koneelle näpyttelemään. Olin kuitenkin näpytellyt koko päivän jo. Tänään ollaankin sitten hoidettu jouluruoka ja lahja ostoksia. Huomisen ajattelin pyhittää siivoukselle, sekin kun on tässä jäänyt. Niksu meinasi lähteä vielä ostoksille. Meillä alkaa sitten olla joulu pulkassa :)

Onneksi me saatiin jouluksi tehtyä jo jotain uudistusta kodille. Tai johan tää maalaus tehtiin kesälomalla, mutta nyt vihdoin on saatu tv-taso ja hyllytkin seinälle. Vielähän tämä on silti kesken, mutta jes, keltainen sävy on nyt peitossa! Ja hei, osa listoistakin on katossa, edellisessä kodissa nekin kun odotti paikoilleen pääsyä kaksi vuotta :D Tässä vielä kuvia siitä vanhasta olkkarista... Onneksi tämä on takana päin.




Mustat huonekalut saivat siis väistyä. Sohva on kyllä vielä sama vanha, mutta sekin pitäisi joskus uusia. Mutta sit joskus.

Tällaista meillä on tällä hetkellä, väri heiman muuttunut.


Vielä eteisen sininen näkyy... sekin pitäisi pian saada peittoon.





Mitäs sanotte muutoksesta?

Aina kun tulee tilaisuus päästä MAC pisteelle Helsingin Stockmannilla, menen sinne ihan satavarmasti. Näin kävi silloinkin, kun sain toimia upean Mizz Annien meikkimallina hänen koulussaan. Jäätiin vielä meikkailujen jälkeen hetkeksi aikaa pyörimään Helsinkiin. Käytiin syömässä, olihan meillä kauhia nälkä ja sitten sinne Stockmannin MAC pisteelle. On muuten ihan eniten ihanaa mennä kosmetiikkaostoksille sellaisen henkilön kanssa, joka ymmärtää sen ihastelun, hypistelyn ja totaalisen kosmetiikkahulluuden. En pystynyt muuta taaskaan kuin päästelemään pieniä iih-oih-iii-ääniä. Annie vain katsoi ymmärtävästi ja nyökkäili fiilikseni tietäen. Mulla oikeastaan oli jo tiedossa mitä mä haluan. Tääkin on ihan vain Annien syytä ansiota ;) Annie oli itse ostanut hetkeä aiemmin ihanan MACin Keepsakes Plum Eye Bag-setin ja tehnyt setistä tulevalla luomiväripaletilla meikin edelliselle mallilleen ja näin sen. Siinä se sitten oli, rakastuminen ensisilmäyksellä. Mun oli saatava samainen luomiväripaletti, maksoi mitä maksoi. Eli siksi me sinne MACille sitten mentiinkin.


Jo itse pakkaus sai sydämen tykyttämään ja suun ammolleen ihastuksesta. Kuvassa sitä ei näy, ainakaan kunnolla, mutta tuo muotokuvan ympärillä oleva valkoinen osa on kimalteleva. Se selkeästi enteili sisälmystä, joka myös kimalteli niin, että tällä harakalla oli itsehillintä tipotiessään.


Niin kaunis kimalteleva musta meikkipussukka. Miten ihmeessä tuota edes raaskii käyttää. Mun on ehkä pistettävä se johonkin paraatipaikalle vain näytille. Setin sisälmyskin oli ihana.


Settiin kuuluu siis tuo ihana kahden luomivärin paletti. Extra Dimension Eye shadow x 2 sävyissä Triple impact sekä Round Midnight. Ripsiväri Black Extreme ja silmäkynä Permaplum. Setissä ehdottomasti kiinnosti eniten nuo luomivärit ja sen takia tämän setin ostinkin. Kynä ja ripsiväri oli sitten vain kiva lisä.

Oli tyttö tämä onnesta soikeana, kun Forsman tee pyysi minua tutustumaan heidän tiloihinsa Vantaalle ja samalla pääsisin kuulemaan teekoulutusta. Oi, syvennystä teen saloihin. Todellakin kiinnosti! Ensinnäkin, olin äärimmäisen hämmästynyt, miten minulta, teen hurjalta suurkuluttajalta oli voinut mennä ohi moinen talo ihanine sisuksineen. Kivasti työmatkan varrella, joten arvatkaa vaan mistä käyn jatkossa täydentämässä teevarastojani ;) Oli synkkä ja sateinen päivä, kun suunnistin Forsmanin isoon taloon Kehä III varrelle. Helposti löydettävissä ja todellakin käymisen arvoinen paikka. Mua vähän alkuun jännitti, olihan tämä ensimmäinen tutustuminen blogini kautta missään paikassa. Astuin kamerani kanssa sisään ja ihastuin. TEETAIVAS!


Kävin esittäytymässä tiskillä ja kyselin lupaa kuvailuun. Tietysti kuulemma oli sallittua. Sitten aloinkin suhailemaan hyllyjen välissä ja mieli olisi tehnyt heti alkaa kahmimaan ihania teemakuja laukkuuni. Forsmanin tilat olivat todella avarat, kauniit ja valoisat. Ihanan järjestelmällisesti laitettu kaikki teet riveihinsä. Jo pelkästään paikkana tutustumisen arvoinen. Innoissani siirryin kameran kanssa paikasta toiseen ja suu napsoi kaikista niistä herkuista mitä siellä oli. Siis jo teestäkin, mutta mitä namuja!


Forsmanilla on siis myynnissä teetä noissa isoissa punaisissa rasioissa, sekä niissä valmiissa pusseissa. Kuitenkin vain pelkkää irtoteetä, josta se kunnon makukin lähtee. Tämän siis opin teekoulutuksessa. Mähän rakastan teetä, mutta olen silti melko tiedoton niistä. Tai siis olin. Koulutuksen jälkeen tiesin paljon kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Halu oppia lisää, joten mielelläni menisin tällaiselle teen kakkoskoulutukseen. Ja siis niin, teen lisäksi siellä oli myytävänä kaikenlaisia herkkuja sekä muita tee tarvikkeita.





Sitten olikin aika aloittaa teekoulutus. En yhtään tiennyt millainen se tulisi olemaan, joten olin kuin ahkera koululainen ja kuuntelin innolla kouluttajaa. Pakko myöntää, osa opista meni silti harakoille, ei tämä vanha-aivokapasiteetti enää ota niin suopuisasti tietoa vastaan kuin joskus ennempää. Kyllä mä silti jotain opin ;)


Äärimmäisen iso pöytä oli katettuna teekupeilla useammalle osallistujalle. Näihin teekoulutuksiin voi siis osallistua ihan kuka tahansa. (linkki vain teitä helpottaakseni, klikkaus ei hyödytä bloggaajaa) Alkuun meille oli laitettu kuppeihin valmiiksi sellaiset pienet pyöreät teerullat ja siitä se koulutus sitten lähti.


Onneksi kouluttaja kertoi näistäkin vähän tarkemmin, niin kuin kaikesta muustakin. Teen valmistus onkin iso prosessi. En yhtään tiennyt miten homma toimii ja kyllä arvostus teehen nousi tämän koulutusen myötä entisestään. Nyt sitä teetä sitten haluaa valmistaa oikealla tavalla ja nautiskella siitä ihan erilailla. Mutta nämä pallurat, ne ovat valkoista helmiteetä. Näitä ei missään nimessä saa laittaa kuumaan veteen, muistelisin, että joku 60-70 asteen välillä oli sopiva lämpö. Nämä sitten hissuksiin aukeavat ja antavat makua.


Myönnettävä on, mä olin varma, että joudun maistamaan jotain tiskiveden kaltaista. Luuloni onneksi joutivat romukoppaan samointein, sillä tämä oli todella herkullista juotavaa! Samoista palluroista sai useammankin kupposen juotavaa ja hyvää oli jokainen.


Koulutksessa pääsimme maistelemaan todella monia eri teelajikkeita ja hämmästyin monta kertaa niiden makuja. Mielenkiintoisia makuelämyksiä. Oli myös ihanaa, kun koulutksessa tarjoiltiin hieman suolaista sekä makeaa teen ohella. Tämä sopi todella hyvin kuvioon.



Kouluttaja näytti meille kuvia skreeniltä ja kertoi ison määrän tietoa teestä. Ja tämä tieto oli todella mielenkiintoista. Suosittelen todella tätä koulusta, jos olet yhtään teen ystävä. Tai ei tarvitse olla ystäväkään, sillä tämän jälkeen varmasti olet :D Koulutus kokonaisuudessaan kesti noin kaksi tuntia ja tämä aika meni ihan hujauksessa. Koulutuksen jälkeen saimme vielä tietää, että jokaisella osallistujalla oli nyt mahdollisuus ostaa tuotteita pienellä alennuksella. Ja tämä käsittääkseni kuuluu jokaiseen koulutkseen. Mun oli tällä kertaa vähän hillittävä itseäni, sillä olihan ostanut jo messuilta kaapit täyteen teepusseja. Mutta se on varmaa, että aion mennä tuonne uudelleenkin ostoksille. Heiltä löytyy ihania lahjasettejäkin valmiina, joten jos joulupukinkontista puuttuu vielä jotain, niin kipin kapin tuonne vaan ostoksille ;)


Kiitos vielä Forsmanille, kun kutsuitte minut teekoulutkseen. Oli mahtava ja mielenkiintoinen kokemus! :) Mielelläni tule uudelleen ;D


Ostin siis kolme pussia teetä sekä yhden irtoteelle tarkoitetun pikkusihdin. Se nyt unohtui kuvista. Hih, mä taidan tästä lähteäkin teen laittoon. :)