Mä rakastan auringonlaskua. Sitä miten se värjää maan lämpimän sävyiseksi ja muuttaa kaiken niin tunnelmalliseksi. Ja sen kaiken ihanuuden jälkeen saapuu yö ja rauha. Mun mielestä siinä on jotain niin maagista. Ja se mistä erityisesti pidän, auringonlaskua voi katsoa tässä meidän omalla kotipihalla. Siinä missä auringonnousu herättää meidän valaisemalla makuuhuoneen kirkkaudellaan ja siis joo, pidän myös auringonnoususta :D, siivittää auringonlasku lämmöllään meidän keittiön. Täydellistä. Se on varsinkin yksi asia, jota tässä talossamme rakastan, se miten luonnonvalo kiertää tässä. Etupiha on täydellinen paikka laskun seuraamiselle. Ison pellon perällä on metsä, johon aurinko lopulta painuu. Ja silloin kun kaunis laskua on, olen minä ainakin ihan täpinöissä ottamassa kuvia. Lomalla, kun sen pari kertaa pukeutui vähän siistimmin, oli otettava kuvatkin. Kiitos Mintulle hyvistä otoksista. Kuvattava voisi toki opetella olemaan siinä kameran edessä :D


Mun ehdottomasti lempparein vaate tälle kesälle on ollut tuo pitsiselkäinen farkkuliivi. Kun näin tämä Seppälässä, oli se rakkautta ensi silmäyksellä. Enkä muuten ole katunut kertaakaan tämän ostoa :) Mulla on nyt joku juttu pitsiin ja selkäjuttuihin. En tiedä mistä sekin tulee. Mutta mitä tyyliin tulee, niin mulla sitä nyt ei ainakaan ole. Mä pukeudun vähän miten sattuu. Yritän ottaa mallia taitavemmista pukeutujista, mutta jotenkin kummallisesti koskaan ne asukokonaisuudet ei tunnu istuvan mun päälle. Eli täältä löytyy kovin tavanomainen pukeutuja :D




Kuvissa näkyvät housut ovat ensimmäinen kesäostos. Vilassa oli -70% alennuksessa erittäin joustavat farkkutyyliset housut. Onko nuo nyt sitten jeggingsit vai mitkä? Ihan sama, hitoiksee hyvä jalassa! Vaikka ne ovatkin ihoa nuolevat pökät, ei ne tunnu päällä lainkaan pahalta. Päin vastoin jopa. Niin mukavat, ettei niitä edes huomaan. Ilmeisesti ovat Piecesin mallistoa. Tällaisia mä tahdon kyllä lisää. Mun megakintut kun ei noihin tymäköihin aitoihin farkkuihin oikein ole istuneet. Aina jostain kohtaa puristaa tai sitten eivät vain istu. Näissä ei ole ollut sitä ongelmaa  kun venyy ja paukkuu :D



Ja tottakai menossa on mukana Tare. Mulla ei varmaan ole yhtiäkään asukuvia, joihin Tare ei olisi ängennyt mukaan. Tottakai tuo meidän linssilude tahtoo olla paikalla. Ja syliin pitäisi aina päästä :D


Toivottavasti saamme vielä nauttia kesäisistä ja aurinkoisista päivistä. Jälleen meinaan sataa. Vaikka olenkin palannut jo töihin, kyllä se aurinko sielläkin pitää mielen virkeämpänä. Ja mä haluan vielä saada noita kauniita auringonlaskuja. Ja kyllä, jos on hyvä asu, se tullaan kuvaamaan siinä :D


Näihin kuviin ja tunnelmiin, ihanaa torstaita. Huomenna ensimmäinen työviikko onkin jo ohitse ja hei, mä selvisin siitä kunnialla. Kyllä sitä viikonloppua silti aina odottaa ;)

Ne pari hassua kertaa kun lomalla meikkasin, sävyinä oli tietysti perusturvallista ruskeaa. Siinä missä nämä sävyt olisivat talven kalvakalla ihollani näyttäneet melko tummilta, olivatkin nyt hieman päivettyneellä iholla jopa vaaleahkot. Hämmästyin ruskettunutta naamaani, sillä enhän mä ole ehtinyt aurinkoa ottamaan. Ilmeisesti se on salakavalasti tarttunut noissa pihahommissa ;)


En mä silti itseäni edelleen ruskeaksi voi kehua. Mun iholle aurinko tekisi niin hyvää aknen ja psoriasiksen takia, mutta joku vois kertoa sen myös tolle säälle. Meinaan taas tulee vettä. Karkasin ruohonleikkuusta sadetta turvaan. Ihan ärsyttää.




Pöh, oon mä silti aika kalvakka edelleen. Tänä kesänä en taida saada enää enempää väriä nahalleni. Olen hieman kateellinen esimerkiksi Minttu-serkulleni ja koko sisaruskatraalle. He ovat herkästi ruskettuvia ja mä taas ennemmin kategoriassa herkästi palava. Mä vaan tykkään rusketuksesta, silloin ainakin oma ihoni näyttää vähän terveemmältä.



Mitäs te sanotte perusruskeasta meikistä?

Mulla alkoi mennä hermot, kun meidän edelliset ruokapöydän tabletit alkoivat kummallisesti käpristyä. En tiedä tekikö auringon tuoma lämpö vaiko lautaset moisen ongelman, mutta en pitänyt siitä miltä ennen niin ihanat tabletit alkoivat näyttää.

Hah, tällä hetkellä musta tuntuu siltä, että töihin paluu olikin aika helppo nakki. Mähän menin sinne lepäilemään. Pääsin karkuun remonttia ja sain istua rauhassa koko päivän :D Et sellainen paluu. Helppo oli ja menen huomennakin ihan positiivisella mielellä :) Ei siis yhtään niin kamala kuin olin manannut.

Koska lomalla onneksi ehti tapahtua hieman muutakin kuin vain remonttia, niin palataas hetkeksi niihin tunnelmiin. Tai tunnelmiin, kun mun rakas serkku Minttu pääsi ripille. Mulla oli suuri ilo ja kunnia päästä tekemään rippitytölle sekä kampaus että meikki päivän juhlintaan. Arvatkaa vaan mikä ressi! Toisella on suuri juhlapäivä ja hänen tulisi olla edustavana. Mulle iski pienoinen paniikki. Ei kyllä niinkään meikistä, mutta tytön kampauksesta. Neidin päässä kun on materiaalia muille jakaa. Peppuun yltävät tuhottoman paksut hiukset ja toiveena tietysti kiharaa. Apuva! Näin muutamia kampauksia ja lopulta päädyttiin helppoon vesiputouslettiin ja kiharaan.



Hiusten kihartamisessa meni vain sellainen kevyt puolitoistatuntinen. Mintulla on äärettömän paksut hiukset ja ne piti kihartaa monessa osassa. Aika alkoi loppua kesken ja olisin toivonut parempaa kiharajälkeä. Hiuksia kiharrettiin päivällä vielä uudelleenkin. Siinä missä alettiin olla viimeisten suortuvien parissa, alkoi ensimmäiset jo suoristua. Haastavan paksu. Aivan mielettömän upea kuitenkin.

Nyt se sit oikeasti loppui. Loma siis. Nyt mieli on jo siirtynyt aika pikälti työjuttuihin, huomisiin eväisiin ja olen yrittänyt tsempata itseni takaisin arkiminääni. Voi miten vaikeaa on tehnyt. Pakko myöntää, että olen ollut melko paskalla tuulella. Vaikka työstäni pidänkin, voittaa loma työnteon silti ihan sata-nolla. Ja sen takia mieli on ollut ihan maassa. Lomalla kun on saanut olla vain, vaikka lomamme olikin siis ihan remontintäyteinen. Me siis vaan saatiin tehdä sitä remonttia vaikka keskellä yötä jos huvitti. Nyt sit pitäisi oikeasti olla skarppina arjessa ja töissä. Olen yrittänyt ajatella arjen paluuta positiivisesta, vaikka se onkin ollut ihan hirmuisen haastavaa. Toistaalta arjen paluu on oikein hyvä. Nyt pääsee taas perustreenien pariin, ruokailut taas rytmittyy kunnolla ja, no, onhan se arki nyt kuitenkin se mitä me eletään kuitenkin enemmän elämästämme. Huomiseksi onkin jo sovittu lenkkitreffit ystävän kanssa. Vähän jo pelottaa, että tulenko kuolemaan läkähtymiseen, vai onko tuo soran lappaaminen ja kärrääminen pitänyt kuntoa edes vähän yllä. Painoa on kyllä harmillisesti tullut lisää huonon syömisen vuoksi. Remontin keskelle ei ole kamalasti ehditty ruoanlaittoa miettiä. Nälkä aina yllätti ja sitten me jo syötiin sitä mitä helpolla sai. Mutta se mitä tapahtui lomalla, jää lomalle ;D


Eilinen meni vielä remonttia tehdessä ja pakkohan sitä on tässä arjen tullen jatkaa aina kun tilanne, aika ja voimat vaan sallii. Mutta tästä siis jatketaan. Arki tulee, niin kuin sillä on aina tapana. Nyt vielä viimeisen kerran lösähdän sohvalle lomalaisena. Huomenna sitten onkin toinen ääni kellossa. Katsotaan miten tulen jaksamaan. Pitäkää peukkuja pystyssä. 4:45 herätys pelottaa jo nyt kamalasti.


p.s. Olette varmaan huomanneet, että blogiin tullessa ruutuun napsahtaa lukijakysely. Olisitteko niin ihania, että vastaisitte siihen? Vastanneiden kesken vielä arvotaan palkinto, joten jo sen takia kannattaa vastailla :)

Uskotte varmaan, kun sanon etten lomalla ole kiireiltäni kamalasti ehtinyt räpeltämään kosmetiikkaa saati meikkaillut tuonne sorakasojen keskelle? Lomameikkailut on laskettavissa sormilla. Toistaalta se on varmasti tehnyt iholle ihan hyvää, että saa hengähtää välillä. Kynnet näyttää myös aika karuilta ja rähjääntynyt olo mulla on ollut muutenkin. Ja mikä tietysti, ikävähän mulla on kunnon meikkailuja ollut.

Lomalla ehti siis tulla jo uusin, heinäkuun Livbox. Eipä kauaakaan kun jo elokuun boxinkin saa, joten käydääs nyt vielä pikaisesti kesäkuun boxin sisältö läpi. Näitä onneksi ehdinkin jo jonkin verran testailla, mutta heinäkuun boxi on vielä paketissaan testaamattonana.


Kesäkuun boxissa tuli siis yhteensä kahdeksan tuotetta, joista kuitenkin kuusi oli niitä virallisia. Hammasharja ja Compeed rakkolaastarit olivat lisänä.


Rimmel 60 seconds kynsilakka tuli mulle ihanan kesäisen keltaisessa 507 Round and round in circles sävyssä. Multa löytyykin entuudestaan ainakin yksi 60 seconds lakka ja siitä pidin kovasti. Kuivui nopeasti ja oli hyvä levittää. Tämän keltaisen kanssa en harmillisesti voi sanoa samaa. Tämä oli hieman haastava saada levittymään tasaisesti kynnelle ja vaati kolme kerrosta ollakseen siistin näköinen. Ja kuivuminen, se ei kyllä nyt saa 60 sekunnin leimaa. Odottelin kauan ja silti oli koko ajan vaarassa ruttaantua. Ihana lakka kyllä muuten, kesto oli ihan hyvä. Mutta en tiedä jaksanko lakata tällä kovinkaan montaa kertaa vaativaisuutensa takia.

Jordanin hammasharja on jo ihan loppuun kulutettu. Aika perus harja, pehmeä ja pesi ihan kohtalaisesti. En nyt oikein osaa sen kummempaa sanoa :D Tuo kotelo harjasosalle oli kyllä hyvä lisä, reissussa toimii todella kivasti.

L'occitane Verbena shower Gel suihkusaippua oli ihanan tuoksuinen, sitruksinen. Hellävaraisesti pesevä. Tätä voisin kyllä ostaa lisääkin. Söpö pieni puteli, mutta nopeasti kuluu kyllä loppuun.


Bernard Cassiere sitruuna-mittu mattafluidi oli mulla todella kovassa käytössä sen saatuani. Aivan ihana kasvovoide ja rauhoitti hieman mun rasvoittuvaa ihoa. Sopii myös meikin alle, kun kuivuu salamannopeasti. Aivan ihastuttava raikas tuoksukin. Taitaa olla enää pikku turaus jäljellä.


Natural Code by Lumene Eye intensifier rajauskynä on ihan huippu! Tästä tulette kuulemaan omassa postauksessaan vielä enemmän. Mulle tuli sävy 2 Pearly Taupe ja kuten kuvasta näkyy, se on ihana! Harmahtava sävy, jossa kultaista hilettä. Erittäin kestävä.

Compeed rakkolaastarit on mulle vanhoja tuttuja ja voin edellisten käyttöjen perusteella ylistää nämä maasta taivaaseen! Toimii ja ei tarvitse rakon tullen kärsiä kivuista enää yhtään. Ihan mahtava laastari. Tämä paketti on vielä avaamatta, sillä olen säästynyt rakoilta. Mutta näitä on silti aina todella hyvä ola laukussa mukana.


Kubiss, tuo halpismerkki Englannista. En vielä oikein osaa antaa tästä tarkkaa arvioita, en ole sutaissut sitä naamalle kuin pari kertaa. Laitoin tätä myös kerran Mintun kasvoille. Toimi kyllä ihan ok, mutta tarkemmin en osaa nyt sanoa.


 Rexona Maximum Protection Confidencea mainostetaan telkkarissa nyt. Tai ainakin olen pari kertaa mainoksen nähnyt :D Aika voimakkaan tuoksuinen deodorantti, ja noista reijistä tule vaaleaa dödöä ulos. Pari kierrosta per kainalo riittää. Tätä suositellaan laitettavaksi yöksi kainaloihin, että se antaa parhaan mahdollisen suojan. Olen testannut tätä niin, mutta myös normaalisti aamulla. Ehkä enemmän suosittelen tätä käytettäväksi illalla. Ensinnäkin voimakkain tuoksu ehtii laantua ja toisekseen, et tuhoa mustia paitojasi kainaloista. Tämä meinaan tahraa ja kunnolla tahraakin. Mutta muuten tämä toimi mielestäni oikein kivasti. Haluaisin ehkä kokeilla tätä jossain muussakin tuoksussa vielä.


Tällaiset oli siis kesäkuunboxin mietteet. Seuraavaksi katsotaan heinäkuu, toivottavasti ehdin ennen elokuun saapumista :D

Vaikka koko loma aika pitkälti remontin parissa menikin, ei meidän hommat ole lähelläkään loppua. Omakotitaloasumisesta meitä varoiteltiin kun taloa ostettiin. Hommat eivät tulisi loppumaan koskaan. Tiesin siis jo taloa ostaessani mihin ollaan ryhtymässä, mutta en silti osannut kuvitella, että ihan näin isoihin remontteihin jouduttaisiin. Sisäremontit oli tiedossa ja muuta tällaista niin sanotusti normaalia remppaamista. Edessämme oli kuitenkin sen verran isompi remontti, ettei me Niksun kanssa kyllä ihan tällaista osattu odottaa. Tottakai sitä kuvitteli, että talo itsessään olisi rakennettu kunnolla ja siitä olisi vuosien aikana pidetty huolta, mutta toisin olikin. Meidän oli siis aloitettava meidän yksi isoimmista remonteista ikinä. Sala- ja sadevesijärjestelmän uusiminen. Kaikki talon reunat auki vähintään metrin syvyydestä, että uudet putket voitaisiin asentaa.

Ensimmäinen viikko lomasta menikin varaillessa kalustoa, tarvikkeita ostaessa ja homman aluille laittoa noin muutenkin. Kun rippijuhlista saavuttiin apujoukon kera takaisin kotiin, alkoikin kunnon touhuaminen. Ensimmäinen homma oli saada talon seinustat puhtaiksi kasveista, kivistä ja kaikesta mikä vaikeuttaa kaivuuhommia. Eipä ollut muuten mikään nopea homma sekään. Paljon kasveja, laattoja ja isoja kiviä joita me Mintun ja äidin kanssa kärräiltiin selkä vääränä pois tieltä. Sitten Niksu pääsikin tositoimiin ja kaivurin kapteeniksi.





Pikkuinen oranssi Kubota tuli kovinkin tutuksi viikon aikana. Siinä vuokra-ajassa meidän oli saatava seinustat auki ja Niksu paineli jopa yhden kokonaisen yön, ettei aikataulu pettäisi. Koko ajan sai olla apumiehenä lapion kanssa tekemässä pientä kaivuuapua etsien sähköjohdatuksia ja viemäriputkia. Meidän talon piirrustukset oli kaiken huipuksi vielä äärimmäisen puutteelliset ja niiden avulla kun yritettiin paikantaa johtoja, oli se neulan etsintää heinäsuovasta. Pitihän se arvata, että huonosti siinä vielä käy. Vaikka piirrustukset osoittivat paikat suurpiirteisesti, oli ne kuitenkin reippaan metrin pielessä ja eiköhän me raapaistu piuhaan. Nyt meillä on osasta taloa sähköt pimeänä ja sähkömies kävi tilannetta tarkistamassa. Vikaa ei löydetty ja odotellaan tässä seuraavan sähkärin tuloa.

Rapatessa roiskuu, eikös niin aina sanota? Ja niinhän meillä roiskui. Piuhat ottaa kipeetä parissakin kohtaa ja remontin keskellä meidän vanha jääkaappikin sanoi itsensä irti. Se oli antanut pieniä viitteitä siitä jo aiemmin, mutta se yksi kaunis aamu kun Niksu kaatoi kahviinsa kokkelimaitoa, kuului pienet ärräpääsoinnit. Ihan kuin tässä kaivuukommelluksissa ei olisi ollut tarpeeksi. Meidän piti lähteä vielä jääkaappikaupoille heti kun aika antoi vaan periksi. Pari viikkoa yritettiin pärjätä hajonneella kaapilla ja se vasta rankkaa oli.


Onneksi kaivuuhommat saatiin lopulta aikataulun puitteissa valmiiksi ja sitten päästiinkin asentamaan tarkistuskaivoja ja itse sala- ja sadevesiputkia. Iso kuorma-autollinen tuli tavaraa. Näiden lisäksi piti tilata vähän soraa ja meillä kun ei ollut mitään tietoa minkä verran sitä lopunkaiken tarvitaan, otettiin me määrä jota hiekanmyyjä suositteli. No, meillä on nyt soraa sitten sellainen määrä, että voidaan tehdä omat sorakaivannot :D


Ei ole tarvinnut salilla pahemmin tässä remontinkeskellä käydä. Tuon soran kärrääminen kottikärryillä ja lapioiminen menee kyllä ihan treenistä ja sitä kun on tehnyt päivässä vielä monen monta tuntia. Iltaisin sänkyyn rojahti ihan loppuunpalaneet tyypit ja aamuisin oli välillä haastavaa nousta. Välillä tuntui siltä, että tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, mutta eipä se taida olla tällaisessa tilanteessa mikään vaihtoehto.


Patolevyn asennus ja putkien paikalleen laittoa. Se oli miesten hommaa se, me naiset mieluummin hoidettiin raskaampi homma, eli tuo soran siirtäminen paikasta toiseen. :D






Ja tässä vaiheessa me ollaan vieläkin. Onneksi putket on saatu vedettyä jo koko talon ympäri, mutta soraa tarvitaan vielä lisää ja sen jälkeen alkaa styroxien, eli routaeristeiden laitto. Sitten sen päälle vielä täyttömaata ja lopuksi vielä kaiken muun kärrääminen pois talon ympäriltä. Me tehdään sitä varmaan vielä ensi vuonnakin. Tuossa on meinaan aika paljon myllättyä maata, mitä ei kaikkea tietysti saa enää laitettua takaisin.


Sisälle pääsy on hieman haastavaa, lankkuja pitkin kiipeillään. Että tällainen kiva "pikku" remontti meillä on täällä meneillään. Hommia siis riittää vielä pitkälle syksyyn.


Remppanaiset kuittaa :D

Hiljaista on  blogin puolella tosiaan pidellyt, olette varmaan huomanneet :P Pahoittelut siitä! Ikävä tänne on ollut ihan mieletön, mutta muiden hommien viedessä niin paljon aikaa, ei energia harmillisesti tänne asti ole riittänyt. Hommia ja remonttia on ollut niin paljon.  Niin paljon, että voimat ovat huvenneet aika pitkälti loppuun. Kohta viisi viikkoa lomaa takana ja voin kertoa, että tällä hetkellä musta ei todellakaan tunnu siltä, että olisin millään lomalla ollutkaan. Kunnon lepoa ja lomailua ei valitettavasti tällä lomalla ehtinyt tehdä sitten ollenkaan. Tai mitä nyt tänään sitten ensimmäistä kertaa mulla ei juurikaan ole mitään pakollista hommaa. Muutamia puheluiden hoitamisia remonttiin liittyen, mutta muuten ei kummempaa. Eli heti tänne vaan kirjoittelemaan :D


Mitäs tässä kohta viidessä viikossa on sitten ehditty tehdä? Pari reissua Itä-Suomeen ja remonttia. No ja pari shoppailupäivää. Siinä se. Mun koko loma. Pakko sanoa, että hieman harmittaa, kun ei ehtinyt tehdä juuri mitään suunniteltuja juttuja, mutta asiat on vain pakko mennä tärkeysjärjestyksessä. Jos mä sitten lomailen ensi kesänä. Josko silloinkaan. Pakko vaan jaksaa vääntää menemään. Nyt me vaan pidetään sormet ja varpaat ristissä, että me aloitettiin tämä talon remontti ajoissa, ettei suurempaa vahinkoa ollut ehtinyt vielä tulla. Remontti joka me siis aloitettiin, oli salaoja- ja sadevesijärjestelmän uusiminen. Meillä kun oli tässä talossa niin kiva systeemi kuin kastelujärjestelmä. Virheellisesti tehty sadevesijärjestelmä, jolloin se muuttuu kastelujärjestelmäksi. Katolta tuleva vesi oli liitetty suoraan salaojajärjestelmään ja näin suuret vesimäärät valui suoraan meidän talon alle tehden tuhoa. Kaksi kulmaa talosta oli jo ottanut kipeää. Harkot rikoontuneet ja pahaa kosteutta ihan silminnähden.


Hommia ollaan tehty suurimmaksi osaksi itse ja talkooavuin. Serkkuni Minttu oli meillä kolmisen viikkoa apulaisena. Äiti on ollut myös hurja duunari, isäpuoli kävi muutaman kerran ja Mintun vanhemmat yhden viikonlopun verran. Voin kertoa, että tähän hommaan tarvitaan aikaa ja pitkää pinnaa jos tekee itse. Varmasti oltaisiin päästy helpommalla, jos meillä olisi ollut työmies tässä asialla, mutta rahallisesti me päästiin näin paljon vähemmällä. PALJON vähemmällä. Ei varmaan budjetti olisi riittänyt työmiehen pitämiseen. Hintoja kysellessä meinasi muutaman kerran tipahtaa silmät päästä. Alanvaihtokin jo mietitytti :D Onneksi hommat eteni tälläkin porukalla ihan sutjakkaasti :) Mutta eipä tietysti tämäkään remontti mennyt ilman vastoinkäymisiä. Meillä ei tunnu menevän mikään homma koskaan kuin elokuvissa. Kerron niistä sitten lähemmin vielä.

Itä-Suomessa käytiin juhlistamassa Mintun rippijuhlia. Minä toimin siellä paparazzina ja kuvaajana, vaikka eihän sekään mennyt tietysti ihan nappiin. Kunnon yhteiskuvat jäi hälinässä ottamatta, vaikka räpsyjä tulikin melkein 2000. Onneksi rippityttö oli muuten juhliinsa todella tyytyväinen. Hän oli kaunis kuin mikä ja sää suosi juhlistajia. Ihana päivä oli! Pari päivää oltiinkin sitten sukuloimassa, kunnes palattiin kotiin Minttu apujoukoihin liittyneenä. Ja remonttia remonttia.


Mintun kanssa käytiin pari kertaa shoppailemassa ja muuten elämä oli yhtä remonttia. Kummityttöni Masu, eli Mintun pikkusisko, tuli meille myös pariksi päiväksi viimeviikolla, kunnes sunnuntaina lähdettiin viemään tytöt kotiin. Haikea mieli tuli, kun eilen Niksun kanssa kahdestaan palattiin hiljaiseen kotiin. Täällä odottikin meitä vielä niin inhottava yllätys, että saatoin pari kyyneltäkin tirauttaa. Sähköt poikki osasta taloa ja nyt sitten sitä seuraavaksi korjaamaan.

Tällaista täällä siis. Tällainen pikainen päivitys kuluneesta ajasta, mutta tarkempia juttuja tietysti tulossa. Jos joku teistä ei tiennyt, niin päivittelen Instagramiani hieman useammin, joten jos kiinnostaa, niin käykääs katsomassa tiliäni https://instagram.com/janetfantazya/

Mutta mitäs teille ihanille? Mä olen ihan tippunut kärryiltä, joten haluaisin kuulla mitä teille kuuluu.<3 Onko mitään suurta ja ihmeellistä tapahtunut? Joko te olette lomailleet vai vasta jäämässä? Oletteko te ehtineet nauttia auringosta? Mitä siis kuuluu? :)