Voi mun jalat! Kyllä muuten tuntee, että paino nousee. Ei olekaan enää niin kepoista kävellä monta tuntia putkeen. Ja selkä ottaa samalla oman osansa, kun tuo kehon painopiste alkaa muuttumaan sen verran etupainoiseksi. Käytiin tänään kälyni Skeitin ja kummityttöni kanssa Habitaressa ja ainut kuka oli pirteä vielä muutaman tunnin kävelyn jälkeen, tuo eskarilainen tyttö. Skeitillä painoi lentsu ja mulla maha. Siis aivan totaaliuupuneina lähdettiin kotiin. Otettiin vielä lepotaukoja sohvilla ja silti oltiin ihan uupuneita. Mun mieli olisi vielä jaksanut, jalat ei. Tai lonkat ehkä vielä enemmän. Ne otti kipeää kaikista eniten. Messuilla ei myöskään tullut syötyä kuon omena ja banaani, oli huutava nälkä kotiin päästyä. Maha täynnä olikin mukava köllähtää sohvalle....ja havahtua tunnin päästä hyviltä nokosilta. Ei pitänyt nukkua, mutta niin se uni vaan yllätti. Eilen sentäs meni täysin levätessä, eli ehkä mä jaksan taas arjen pyörteet.




Masu sen kun kasvaa, samoin tiitinen. Potkut ja liikkeet alkaa olla jo melko voimakkaita. Sen verran voimakkaita, että Niksukin ihan säikähti, kun sai mojovan potkun suoraan kämmeneen. Tällä hetkellä kovimmat liikkeet tuntuu mahalaukun alla, kylkiluiden kohdalla sekä ihan alamahassa. Viimeisimmän ultran mukaan varpaat oli mun kyljissä ja pää tuolla alhaalla. Toki vielä on tiitisellä tilaa liikkua miten vain, mutta liikkeiden vahvuudesta päätellen, niin päin ollaan vieläkin.

Oih, onneksi perjantai vihdoin tuli! Tää viikko on ollut työrintamalla oikeaa taistelua. Tai siis on niin kiire, kiire ja kiire, että hyvä kun ehtii töissä edes syömään. Eilenhän tää tilanne oikein kärjistyi ja mun oli oltava ylitöissä. Ärsyttää, kun sai hoitaa yksinään kolmen ihmisen hommat. Ja mä kun olen vielä sellainen, että jos mulle delegoidaan jotain, niin tietysti mä hoidan. Vaikka välillä olisi varmasti hyvä vain sanoa ei. Sen sanominen on vain hieman haastavaa. Se pitäisi ihan opetella.

Mä ajattelin nyt pikaisesti tulle vilauttamaan teillekin "asukuvat", jotka on otettu Indiedaysin Insipration päivässä. Tai siis eikän mulla kunnon asukuvia ole, vaan noi kuvausseinällä otetut pönötyskuvat. Luoja miten toopen näköinen sitä ihminen voi olla. Helena se vaan aina onnistuu kuvissa ♥


Päivätapahtumaat mentiinkin ihan tavallisilla vaatteilla. Tollaisilla peruskuteilla, mitä mä nyt päivittäin pidän. Farkut ja neule tai collari. Tiedetään, oon niin supertyksä pukeutuja. Miksi täällä mun blogissa ei tosiaan näy asukuvia useasti. Te ette varmsti jaksaisia katsoa viikosta toiseen sinisiä/mustia farkkuja ja harmaita paitoja. Tää on niin mun arkityyli. Voisiko joku tulla opettamaan vähän tuota pukeutumista ja sitä, että mikä tälle mun omenavartalolle oikein sopisi? Asussa pidän eniten kuitenkin noista uusista khakin värisistä farkuista ja maastotennareista. Työkaveri ei tykännytkään kengistä ja lahjoitti ne sit mulle. Ne on olleet jo tosi kovalla käytöllä :)


Illaksi piti saada vähän juhlavampi asu. Voi apua mikä asukriisi mulla olikaan ennen ilta awardsien alkua. Enkä taida vieläkään olla tyytyväinen, minkä asun mä lopulta valitsin :D Olisi ehkä ollut fiksua katsoa vaatteet etukäteen, mutta nyt siihen ei vaan löytynyt aikaa. Mä heitin hätäpäissäni H&M:n kellohameen ja tuikkasin pitsisen peplumpaidan sen alle. Asun paras kohta on kyllä tuo mun Tory Burchin laukku. Se on mun silmäterä :D Helena se vaan on aina niin tyylikäs ♥

Mutta tällaisissa kuteissa sitä siis pyörittiin Indiedaysin bloggaajapäivillä. Ajattelin vielä pistää vähän enemmänkin kuvia tulemaan, mutta tässä siis pakollisen kuvausseinäkuvat :D