Mustelmaheikki täällä vaan terve! Mun kroppa näyttää vähän mukiloidulta, mutta kai tää kaikki kipu ja kokemus on lopulta sen kaiken arvoista. Fysioterapiasta kuului seuraavaa. Mähän olen siis ollu ihan toispuoleinen ja salilla treenaaminen on vielä lisännyt vahvasti mun toispuoleisuutta, koska kroppa ei ole voinut toimia tasapainossa jumien takia. Olen siis samalla tehnyt itselleni tietysti hyvää, mutta samalla jumiuttanut ja lisännyt omaa toispuoleisuutta. Näitä jumeja on sis fyssärilla avattu ja samalla tietysti hoidettu muitakin ongelmakohtia. Niin ne jumit ovat pikkuhiljaa auenneet ja viime maanantaina löytyi sitten yksi erittäin iso avaava tekijä. Ette kyllä ikinä usko, kun en meinannut uskoa itsekään. Mun kaikista pahin jumi löytyi niinkin hämmästyttävästä paikasta kuin keskeltä päätä. Kyllä, luit oikein. Keskeltä mun kuupan päälakea löytyi niin kova jumi, että sen kun sai auki, aukesi kaulan jumit ja siitä vielä jatkui helpotus käsiin. En todellakaan voinut käsittää. Ja tää jumi on oletettavasti ollut mun päässä sellaisen 15 vuotta. Fyssari kysyi multa tapaturmista, mitä mulle on elämäni aikana sattunut ja pahin mitä muistan on 15-vuotiaana hevosen selästä pää edellä tippuminen. Tulin alan suoraan päälleni, jonka jälkeen niskat otti myös osumaa ja sain niin kamalan aivotärähdyksen, että multa katosi näkö koko loppupäiväksi. Ja voi kamala se olotila. Muistan hatarasti vieläkin. Pahaolo oli koko ajan läsnä ja väsymys oli kamala. Äiti vielä kaiken kukkuraksi herätteli vähän väliä unesta. Siis silloin se ärsytti, vaikka äiti tekikin ihan oikein. Mutta on siis hyvin mahdollista, että mun kroppa on toiminut tuon jälkeen ihan väärin. Nyt sit kuulostellaan, mihin suuntaan kroppa tästä lähtee, kun jumeja on saatu auki. Olisi kyllä ehdottoman tärkeää käydä silloin tällöin varmistamassa kehon tilaa, ettei tällaisia jumeja tule.
Nyt sit onkin pieni liikuntakielto päällä ja pian san aloittaa varoen taas treenaamaan. Kävin kyllä viime viikolla jo yhden kerran kävelemässä, mutta heti alkoi jalat kramppaamaan. Kävellessä tuntui niin inhottavalta, ettei meinannut välillä päästä eteenpäin. Pakaralihakset ja reidet hapotti ihan pienenkin matkan jälkeen, mutta sinnittelin viis kilsaa sisulla läpi. Seuraavana päivänä jalat vähän untui oudoilta, mutta tästä se sit taas lähtee :)
Se mikä harmittaa, niin salillahan tietysti lähdetään taas ihan nollasta liikkeelle ja tällä kertaa se voi olla vielä haastavampaa, kun toinenkin puoli kropasta toimii. Sehän mulla on varmaan ihan voimaton oikeasti :D No, en ota siitä nyt minkäänlaisia paineta. Kyllä tässä nyt on aikaa. Tärkeämpää on ehdottomasti saada keho toimimaan kunnolla. Mutta mitäs muuta siis viime viikkoon. Väsymys on edelleen kovasti läsnä. Puhuin siitäkin fyssärin kanssa, niin nää aukeavat jumit voi myös aiheuttaa väsymystä, siinä missä se aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Mähän siis tosiaan jo kahden hoitokerran jälkeen olin niin hajalla, että olin ihan valmis lopettamaan koko käynnin. Onneksi en, koska nyt mun olo on kuitenkin niin paljon parempi. Ei vielä mikään superhuippu, mutta saa kertaa parempi kuin ennen fyssarille menoa. Olenkin nukkunut nyt niin paljon kuin on tarve vaatinut ja hyvää on kyllä tehnyt.
Arvatkaa mitä?! Enää yksi maanantai, YKSI maanantai jäljellä töitä. Plus siis tietysti kaikki muut päivät ennen ensi viikon torstain viimeistä työpäivää. Eli ei enää kauaa mun kesälomaan. Vitsit, että odotan sitä jo kovasti. Huomaatteko :D
Mutta nyt mä lähden haukkaamaan jotain iltapalaa ja sitten yöunille. Ihanaa alkanutta viikkoa!
Nyt sit onkin pieni liikuntakielto päällä ja pian san aloittaa varoen taas treenaamaan. Kävin kyllä viime viikolla jo yhden kerran kävelemässä, mutta heti alkoi jalat kramppaamaan. Kävellessä tuntui niin inhottavalta, ettei meinannut välillä päästä eteenpäin. Pakaralihakset ja reidet hapotti ihan pienenkin matkan jälkeen, mutta sinnittelin viis kilsaa sisulla läpi. Seuraavana päivänä jalat vähän untui oudoilta, mutta tästä se sit taas lähtee :)
Se mikä harmittaa, niin salillahan tietysti lähdetään taas ihan nollasta liikkeelle ja tällä kertaa se voi olla vielä haastavampaa, kun toinenkin puoli kropasta toimii. Sehän mulla on varmaan ihan voimaton oikeasti :D No, en ota siitä nyt minkäänlaisia paineta. Kyllä tässä nyt on aikaa. Tärkeämpää on ehdottomasti saada keho toimimaan kunnolla. Mutta mitäs muuta siis viime viikkoon. Väsymys on edelleen kovasti läsnä. Puhuin siitäkin fyssärin kanssa, niin nää aukeavat jumit voi myös aiheuttaa väsymystä, siinä missä se aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia. Mähän siis tosiaan jo kahden hoitokerran jälkeen olin niin hajalla, että olin ihan valmis lopettamaan koko käynnin. Onneksi en, koska nyt mun olo on kuitenkin niin paljon parempi. Ei vielä mikään superhuippu, mutta saa kertaa parempi kuin ennen fyssarille menoa. Olenkin nukkunut nyt niin paljon kuin on tarve vaatinut ja hyvää on kyllä tehnyt.
Arvatkaa mitä?! Enää yksi maanantai, YKSI maanantai jäljellä töitä. Plus siis tietysti kaikki muut päivät ennen ensi viikon torstain viimeistä työpäivää. Eli ei enää kauaa mun kesälomaan. Vitsit, että odotan sitä jo kovasti. Huomaatteko :D
Mutta nyt mä lähden haukkaamaan jotain iltapalaa ja sitten yöunille. Ihanaa alkanutta viikkoa!
