Ei joku vois lahjoittaa mulle pari lisä tuntia vuorokauteen? Hei, niinku ikuisuus sitten! Se siitä oman ajan ottamisesta ja omien asioiden tekemisestä... Kun ei vaan ehdi. Ei sitten mitenkään. Mä en oikeastaan edes ymmärrä mihin tää aika katoaa. Päivät soljuu kamalaa vauhtia eteenpäin. Lapset kasvaa ja kehittyy silmissä. Ja mun silmäpussit roikkuu polvissa. Ei onneksi vielä nilkoissa asti, mut sinne ne on tippumassa...