Voi että, kun on mahtava fiilis. Olen tällä hetkellä todella onnellinen vaikkakin myös väsynyt. Tämä päivä on ollut kerrassaan touhun täyteinen, eikä mulla enää oikein silmätkään pysy auki. Hurjan iloiseksi tekee mut myös se, että makkari on ihan kohta valmis! Huomenna saadaan se ihan varmasti kuntoon ja jippii, sitten sekin homma on saatu hoidettua. Nyt en pysty muuhun. Mä lähden tällä hymynaamalla nukkumaan keittiöön, kyllä, keittiöön. Huomenna koetan heräillä ajoissa hommiin ja aloitan loman toden teolla.


Pikkasen sneak peek kuvaa teillekin, mitä siellä on nyt tehty. Mä en malta odottaa, että pääsen näyttämään teille lopputuloksen. Sit kyllä pistätte mielipiteenne jakoon :)

Mutta ihanaa alkanutta viikonloppua kaikilla ja lomalaisille ihanaa lomaa <3

En oikein osaa sanoin kuvailla tätä fiilistä, mikä mulla nyt on. Yksi herätys enää edessä, YKSII! Siis niin, yksi! Sehän menee oikeasti ihan heittämällä. Tää on ihan uskomatonta. Eihän tästä ole kauaakaan,  kun lomalistat tulivat jakoon ja omat toivomukset piti laittaa ruksilla. Tai jos totta puhutaan, niin hetki sittenhän oli vielä lunta maassa. Okei, en taas paasaa ajan vauhdista, mutta se kun tuntuu olevan yksi mun suosikki aiheista. Mutta huhheijaa. LOMA! Se on niinkun just kohta nyt. Mä oon niin happy face ollut jo koko tämänkin päivän. Mutta miten tätä lomaa olen sit ajatellut viettää?

Harmillisesti tänä vuonna meillä on tosiaan Niksun kanssa lomat ihan eri aikaan. Hän saa jäädä lomalle, kun minä joudun palaamaan sorvin ääreen. Voin kuvitella sen kettuuntumisen määrän jo nyt, kun Niksu kettuilee mulle työpäivääni edeltävänä sunnuntaina. No, mä olen toivon mukaan siinä vaiheessa hyvin levännyt ja ehkä jaksan mennä hyvillä mielin töihin. Joten, mulla on koko neljä viikkoa niin sanotusti omaa aikaa. Pitää siis keksi kaikenlaista tekemistä ja hyvinhän tässä onkin tekemistä ainakin ensimmäisille viikoille.


Heti huomenna töiden jälkeen me treffataan Niksun kanssa rautakaupassa ja mennään ostamaan viimeiset makuuhuone tarvikkeet. Hitsin pimpulat, meille tuli pikkuisen hoppu sen valmiiksi saamisen kanssa. Mun ihanat serkkutytöt toinen heistä on siis myös minun kummityttöni ovat tulossa jo lauantaina. Alunperin oli tarkoitus, että he tulisivat vasta maanantaina junalla, mutta sovittiinkin treffit Kouvolaan, josta käyn heidät hakemassa. Oma vikamme, kun ollaan jätetty makkarin remppa viime tinkaan, mutta josko tämä auttaisi meitä saamaan sen viimeisellä kokonaan valmiiksi. Kuvia on tulossa siis mahdollisimman pian.

Tosiaan, tytöt tulevat meille lauantaina ja sitten onkin tiedossa viikon verran kaikkea kivaa puuhaa heidän kanssaan. Tiedossa on ainakin uimista, kyläilyä, Lintsi, Korkeasaari ja kaikkea mitä vaan keksitään. Hyvä tekosyy itsellekin päästä käymään kaikissa kivoissa paikoissa. Mä en suostu vanhenemaan siitä, ettei esim, Lintsille voisi mennä. Mutta niin, eka viikko suunniteltu.


Seuraavalla viikolla mut löytääkin sitten sukuloimasta Itä-Suomesta. Mä lähden viemään tytöt kotiin ja jään samalla sukuloimaan sinne päin. Pitää käydä moikkailemassa harvemmin nähtyjä sukulaisia ja nauttimaan lapsuuden rakkaista maisemista. Pitää päästä käymään myös mummin ja ukin haudalla. Siitäkin on niin kauan aikaa. En vielä osaa sanoa, että kuinka kauan siellä aion olla, mutta en mä nyt ihan hirmuista kiirettä sieltä takaisinkaan pidä. Toinen viikko voisi olla siis suunniteltu.


Sitten onkin suunnitelmat ihan auki. Ainoastaan on sovittu, että äidin kanssa pidetään Helsinki-päivä. Sellainen traditio, joka aloitettiin viime vuonna. Meillä oli niin ihana päivä, että sellainen pitää kyllä pitää ehdottomasti joka vuosi. Silloin on siis tiedossa kaupoissa pörräämistä ja Helsingin tutkailua. Ja mitä lomaan tietysti kuuluu, niin olemista, möllöttämistä, nauttimista ja rentoutumista. Näillä eväillä mä ajattelin mun loman viettää. Tästä on siis ainakin hyvä lähteä ja katsotaan mitä kaikkea muuta sitten lomalle keksii. Olen myös muhitellut päässäni sellaista, että jos lähtisin Tukholman tai Tallinnan risteilylle. Jos vaan jonkun kaverin saisi mukaan, koska mä kun en ole koskaan käynyt, etten ihan totaalisesti eksy, niin lähtisin todella mielelläni. Näitä onneksi kerkeää miettimään, mutta ainakin kovasti haluaisin toteuttaa.


Mitä kaikkea muuta kivaa lomalla voisikaan tehdä? Olisiko teillä jotain ultimaattisen hienoja juttuja, mitä kannattaisi tehdä?

Nyt mä lähden valmistautumaan untenmaille, sillä mulla on kohta LOMA!! :)

Mulla on ollut koko päivän ihan hirmuisen hyvä fiilis. Työpäivät ovat menneet ihan hujauksessa ohi, mukavaa tekemistä töiden jälkeen ja joka ilta loma senkun lähenee. Kuitenkin tänään tulin todella, todella surulliseksi. En tiedä miten hyvin olen täällä blogissani antanut ilmi eläinrakkauteni, mutta mä oikeasti voisin tuoda kotiin mukanani kaikki kotia kaipaavat suloiset palleroiset. Ainoat mitkä eivät muhun "iske", ovat käärmeet, hämppyrit ja muut niljakaiset ja öttiäiset. Silti en halua, että yhtäkään eläintä rääkätään, varsinkaan näitä inhimillisempiä.

Mä menin tänään suoraan töistä talleilemaan, kun pollen kesälaidun on työmatkan varrella, mutta samalla koin kamalaa syyllisyyttä. Tare ei ole päässyt moneen tuntiin ulos ja sillä oli varmasti hirmuinen hätä. Äitikin kun on isäpuoleni kanssa lomamatkalla, joten ulkoiluttajaa en tähän hätään saanut. Mulle tulee hirmuinen pistos sydämeen ja kamala huoli toisesta, kun en päässytkään normaaliin aikaan saapumaan kotiin. Tiesin tämän menon jo aamusta, joten tein normaalia pidemmän aamulenkin. Okei, tulin vain tunnin normaalia myöhemmin kotiin ja se aika olisi voinut mennä vaikka ruuhkassa seistessä, mutta kun eläimen on hankkinut, tulee siitä myös pitää hyvää huolta!



Ilma oli todella paahtava, kun lähdin pollen kanssa ratsastukselle. Itse vuorauduin vielä paarmalauman vuoksi paksuun vaatekerrokseen ja hiki tuli pelkästä ajatuksesta. Valitsin siis ehdottomasti maastolenkiksi varjoisamman reitin, ettei pollekaan joutuisi kärvistelemään paahteessa ja menimme normaalia lyhyemmän reitinkin. Teimme todella rauhallisen lenkin ja silti polle valui hikeä noroina. Samoin minä sen vaatekerroksen alla. Ei muuta kuin pollen pesu ja takaisin laitumelle hölläilemään. Syötin vielä pari herkkua, että saatoin hyvillä mielin jättää ihanan kaverini laiduntamaan. Sitten kiirehtimään kotiin.

Mieleeni juolahti, että Niksulta puuttuu maitokahvit, se kun lillittää mammia kuin me muut vettä :D, oli pakko tehdä pikapysähdys vielä kauppaan. Parkkasin auton toisen auton viereen ja olin kiirehtimässä kauppaan sisälle, kun näky pysähdytti mut. Auto oli porottavan auringon alla ikkunat ihan pikkasen raollaan ja pienet nappisilmät tuijottivat pelkääjän penkiltä minua. Hetken aikaa ne suloiset nappisilmät näyttivät iloisilta, kunnes kieli lopsahti suusta melkein irti ja läähätys oli kova. Nappisilmäinen karvakasa ei myöskään näyttänyt kovin hyvinvoivalta. Pienen pieni pitkäkarvainen chihuahua koetti löytää autosta viileämpää kohtaa ja rojahti takaisin makaamaan. Mulla kiehahti. Kuka ensinnäkin jättää koiran autoon kuumalla kelillä? Saati sitten vielä suoraan paahtavan auringon alle, keula sinne aurinkoon päin. Toivon kovin, että auto olisi sillä värin kerennyt kaasutella pois kaupan pihalta, kun minä saapuisin maidon haku reissulta, mutta toivossahan on toki hyvä elää. Mun kaupassa käynti kesti ehkä kaksi minuuttia ja auto edelleen ruudussaan, pieni koira entistä enemmän tuskaisemman näköinen. Mun oli pakko jäädä odottamaan kuljettajaa. Tiesin, että oma koira olisi sentäs viileässä kodissa turvassa ja jos sillä olisi kova hätä, niin se tekisi tarpeet sisälle. Mutta tuo toinen nappisimmu oli niin säälittävä.


Odotin tovin ja toisenkin ja kävin juttelemaan hauvalle. Se heilutteli hiljakseen häntää ja kun tein pusuääntä, se selvästi ilostui. Mulla alkoi päässä vain kiehua koko ajan kovempaa. Koko kauppaako tän koiran omistaja oli ostamassa vai mikä sillä kestää. Kassoilla kun oli melko lyhyet jonotkin. Viimeisellä autolle käveli vanha mies kassiensa kanssa ja avasi takaluukun. Ilmeisesti olivat lähdössä mökkeilemään kyllä, hoidin Ulla Taalasmaan virkaa, kun tavaraa oli turkasen paljon. Mä en kuitenkaan voinut enää pitää suutani kiinni. Tokaisin vaan miehelle, että eikai hän tosiaan jättänyt koiraa kuumaan autoon odottamaan, kun hän itse käy kaupassa? Jotain mies sössötti takaisin ja lopulta ärähti, että voin pitää nokkani poissa muiden asioista. Anteeksi nyt vaan, mutta kuuma auto ei ole koiran tai minkään muunkaan lemmikkieläimen paikka. Mä saatan sanoa melko kärkkäästikin takaisin, jos kovin suutahdan ja saatoin tälläkin kertaa avata sanaista arkkuani pikkasen. Mä en vaan voi sietää tuollaista epävastuutonta käytöstä! Ei olisi ensimmäinen koira, joka kuolee lämpöhalvaukseen tai ylipäänsä joutuu kovasti kärsimään. Olisi parkkeerannut auton edes sinne varjopaikalle, eikä suoraan aurinkoon. Olisi tehnyt ostokset ennen koiran autossa oloa tai sitten edes todella pikaisesti. Tai sitten jättänyt hihnanpäästä kiinni jonnekin muualle varjoon. Jos siis on ihan pakko koiran kanssa käydä kaupassa.

Näin olen tehnyt joskus itsekin, jättänyt hihnassa jonnekkin varjoon. On minullakin ollut tilanteita, jossa Tare ollut mukana, kun piipahdan kaupassa. Nimenomaan piipahdan. Tare on siitä vielä hassu, että se nukkuu näillä kuumillakin keleillä peiton alla, vaikka meillä sisälläkin on kuuma. Se siis tykkää lämmöstä, mutta on asia erikseen itse hakeutua lämpöön kuin pakosta jätettynä. Nettilehtien sivuistoillakin on ihan hirmuisesti ollut uutisia lämpöhalvauksista, niiden estämisestä ja eläimen viilentämisestä. Taisi olla Iltalehden sivuilla samana päivänä jopa kolme uutista näihin liittyen mm. tämä. Miksi silti löytyy näitä edesvastuuttomia ihmisiä? Saanen vain ihmetellä. Eikö meidän jokaisen tulisi pitää mahdollisimman hyvää huolta noista meidän rakkaista karvakamuista eikä jättää niitä kärsimään esim. kuumaan autoon?

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun puutun tällaiseen asiaan, eikä muuten ole varmasti viimeinenkään. Mä aion sanoa kyllä ihmisille, että tietäväthän he kuumuuden vaarat ja mitä siitä voi seurata. Olen jättänyt autojen tuulilasiinkin lapun, jos olen ollut kiireessä, enkä ole voinut jäädä odottamaan kuljettajaa. Toivoisin edes sen lappusen hieman pistävän miettimään. Sanokaa vaan, että mä olen ihan hullu ja sekaisin, mutta mä en vaan voi sietää tällaista.

Voi aika! Nyt ollaan jo heinäkuun toisessa päivässä ja mitä luultavimmin ensi viikolla saadaan availla intopiukeina uutta Livboxia ja nauttia lomasta ;) Kyllä tää ajan vauhti on vaan niin järjetöntä. Nyt mä vielä innoissani odottelen lomaakin, mutta pian alan ahdistumaan sen loppumisesta. Niin se aina menee. Pitää nyt oikein ottaa asiakseni nauttia siitä täysin rinnoin.

Mutta siis niin, nyt olisi aika kesäkuun Livbox tuotteiden arvostelun. Tuotteet ovat päässe enemmän ja vähemmän käyttööni, mutta jokaisesta mulla on kuitenkin jotain sanottavaa. Eli ei kun kimppuun.


Mun kesäkuun boxista ilmeistyi rasvoja oikein urakalla, varmaan monen muunkin. Olin iloinen, mutta tällä hetkellä kesäihoni ei oikeastaan laisinkaan vaadi lisärasvausta, kun omasta takaakin riittää ihan roimasti. Kaikkia rasvoja tuli testattua ja kiva kun tuota ukkoakin voi käyttää koekaniinina. ;) Se suuttuu mulle varmasti tästä paljastuksesta, mutta pakko mun on teille paljastaa. Niksu saa monesti toimia myös mun meikkausapulaisena. Sillä on ollut jo monet kerrat täydet tällingit päällä xD Ihmisten ilmoille häntä ei kyllä niiden kanssa saisi. Älkää olko tietävinännekään tästä ;D Rasvat ovat siis jääneet aikalailla tuonne vessan hyllykölle notkumaan ja odottamaan parempia päiviä, mutta tietysti mä niistä pikatestaukset vähintään olen tehnyt.

Sebamed After Sun Soothing balm oli boxin isoin yllätys, kirjaimellisesti. Se täytti Livboxista lähes puolet ja  on varmasti isoin puteli saaduista tuotteista tähän mennessä. Mä olen tosi huono käyttämään vartalorasvoja, vaikka mun iho oikeasti karisee välillä kuivuuttaan. Auringonoton jälkeen rasvaus on vielä vähemmän käytössä, entä rasvaus pesun jälkeen. Onneksi auringossa tulee useasti niin kovin hikoiltua, että rasvauskin tulee pesun jälkeen hoidettua. Sebamed oli mielestäni hieman hankala levittää. Se pysyi iholla pitkään ja sitä sai hinkata ihoon aika kauan, että alkoi imeytymään. Mutta lopulta kun olit rasvauksen hoitanut, rasva imeytyi  kuitenkin todella hyvin. Mun iho ainakin imaisi sen itseensä todella hyvin ja niin kyllä Niksunkin selkä. Rasva on ihan tuoksuton mikä tekee siitä entistä miellyttävämmän. Tykkäsin tuotteesta kyllä, mutta kunhan osaisin käyttääkin sitä.

Cliniderm Active Defence kasvorasva on ollut boxin vähiten kiinnostava tuote ja sen huomaa myös käyttökerroista. Niitä kun on tasan yksi. Tuotteessa on tosiaan SK 15, mutta jo tuossa arkisin käyttämässäni CC-voiteessa on muistaakseni 20. En oikeastaan koe tälle Clinidermin tuotteelle olevan elintärkeää käyttöä, joten siksi se on jäänyt käyttämättä. Ihan vaan kasvorasvana se on kuitenkin miellyttävä. Ei ole kovin paksu, imeytyy hyvin ja on tuoksuton. Jos siis en ajattele tämän rasvan nimitarkoitusta, menee se peruskasvorasvana ihan mallikkaasti. Mutta kuten sanoin, toistaiseksi en niitä ihan hirmuisesti käytä.

Olay Total Effects päivävoide oli mulla käytössä muutaman päivän, kunnes hokasin jättää rasvat hetkeksi unholaan. Mulle tuli totaalinen brake down naaman kanssa ja finnejä pukkasi tuhanpäin. Rasvojen pois jättö kuitenkin auttoi asiaan lähes heti. Olayn rasva on näistä kolmesta paksuinta ja vahvimmin tuoksuva. Tuoksu ei ole paha, mutta ei kovin hyväkään. Levittyy ja imeytyy kyllä silti ihan hyvin, mutta jokin tässä tuotteessa jäi kaivelemaan. Ehkä se tuoksu on mulle kuitenkin liikaa. Olayn tuotteet, joihin Livboxin kautta on saanut tutustua, ovat olleet kaikki kovin hajustettuja. Eivät onneksi kaikki pahoja, mutta voimakkaita ainakin tähän nenuun. Paremmalle käytölle tämäkin tuote päässee syssymmällä, ellei joku vaikka äiti tämän kovasti halua ;)


Tämä kynsilakkahamsteri oli todella onnellinen uudesta lakasta ja vielä niin kauniissa sävyssä. Edellinen lakka kun oli niin paljon syksyisempi, niin tällä kertaa lakka pääsikin heti kokeiluun. Tällä hetkellä kynsissä onkin enää jämät jäljellä. Dependin kynsilakkoja olen ihastellut monen monta kertaa ja ollut aikeissa tuhannen kertaa ostaakin, mutta jotenkin olen aina jättänyt silti nappaamatta mukaani. Hintahan näillä on todella alhainen ja putelikokokin on mielestäni hyvä. Monet isommat lakkapurkit kerkeävät varmasti mullakin kuivamaan, ennen kuin puolivälikään on saavutettu. Onneksi niitä ohentäjiakin on olemassa. En nyt saa sanottua teille tämän lakan sävynumeroa, sillä kynsilakkapakki on jossain teillä tietämättömillä makkariremontin vuoksi. Dependin lakassa on melko ohut sivellin, mutta silti ihan mukava työkentelyyn. Harmillisesti vain tämä lakka raidoittui ihan hirmuisen paljon ja oli jotenkin tahmea levittää. Kahdella kerroksella sai tarpeeksi peittävän lopputuloksen ja yllättävän tasaisen levitysvaiheessa tulleesta raidoituksesta huolimatta. Hintaansa nähden oikein kelpo lakka ja jos eteen tulee joku ihana sävy, niin varmasti ostan tätä merkkiä lisää.



Clarins Natural Lip Perfector sävyssä 01, oli ehdottomasti tämän boxin ihanin tuote. Siis kaikista ihanin. Tuoksu on huumaava, kovin makea, sävy ihana ja ei tahmaa ollenkaan. Huulilla pysyy kuitenkin yllättävän hyvin. Ihana karvainen pehmopää on miellytävä käyttää ja kiilto leviää sillä oikein nätisti huulille. Harmittaa jo valmiiksi tän tuotteen loppuminen. Täysikokoisen hinta kun on vähän isompi summa entä noiden halpishuulikiiltojen ja niitä multa löytyy omasta takaa vähän liikaakin.




Viimeisenä boxin yksi mielenkiintoisimmista ja epäsopivimmista tuotteista. Cliniquen BB-voide oli ehdottomasti kokeilun arvoinen tuote, mutta se ei saanut vakuutettua mua puolelleen. Käytin eräs sunnuntai pienen ikuisuuden häivytellessäni tuota aivan liian tummaa tuotetta kasvoilleni ja silti se näkyi liian vahvasti omaa hipiääni tummempana. Olisinhan voinut sitä jollain muulla tuotteella vaalentaa, mutta halusin pitää vain tätä tuotetta kasvoillani edes sen yhden päivän. Toisaalta toivoin jo etukäteen, etten tulisi liikaa ihastumaan tähän tuotteeseen, kun tämäkin on paljon kalliimpaa, että tällä hetkellä kovasti tykkäämäni CC-voide. Olisi ollut kivempi silti kokeilla tätä enemmän omaan sävyyn sopivana, mutta kyllä tälläkin sai selville sen, ettei meistä taida tulla kavereita. Cliniquen BB-voide oli mielestäni kovin tahmeaa, vaikeasti levittyvä ja todella paksun tuntuinen. Voide tuntui kasvoille levitettynäkin kovin lähmäiseltä eikä puuteroitu pintakaan tarpeeksi auttanut. Kasvoille tuli jotenkin todella tukkoinen olo. Peittävyys tässä oli ihan miellyttävä, ei liikaa, muttei liian vähääkään. Silti sen paksu tunne kasvoilla oli inhaa. Kuitenkin haluaisin testata tuotetta ehdottomasti uudelleen, josko vaikka kesän aikana saisi itsensä päivetettyä vähän tummemmaksi ja tällöin tuotekin olisi sopivamman sävyinen. Yhden kerran jälkeen on kuitenkin vaikea sanoa todellinen mielipiteensä. Ehkä sinä sunnuntaina oli vain huono naamapäiväkin. Tiedä häntä.

Tällaisia fiiliksiä aiheutti kesäkuun boxi. Mitäs siellä tykättiin tuotteista? Oletteko mistään samaa mieltä kuin minä vai olenko ainut vastarannankiiski? Ja jos teillä on tuotteista kokemusta muuten kuin Livboxista, niin kuulen kyllä mielellään muitakin mielipiteitä. Kyllähän te tiedätte. Mä voisin keskustella kosmetiikasta vaikka millä mitalla, vaikken mä niistä mitää oikeasti tiedäkään :D

Hyvin alkoi tämäkin viikko. Silmät sojottivat yks risti kaks ja väsy oli ihan liian kova. No sen siitä saa kun postailee melkein puolilta öin. Nii ja untahan tietysti sitten sai odotella oman tovin. Viiden tunnin yöunet ei vaan riitä. Ja sit varsinkin kun herää neljältä sydäriin, että olisi myöhässä. Eihän se uni enää kunnolla siinä vaiheessa tullut. Päätäkin jomotteli. Siitä syytän kyllä ihan noita maalikäryjä, jota tuli tänään vielä lisää ja hammassärkyä. Sekin kipu tuli taas. Ajattelin olla rohkea ja mennä nyt lomalla hammaslääkäriin. Jo pelkkkä ajatus siitä saa mut kauhun valtaan, mutta eihän tätä kipua kestä millään. Josko se yksi kova kertakipu sillä lekurissa saisi tän koko ajan jomottavan hammassäryn kuriin. Tosi kiva kun pitää pelätä. Voisin todellakin ottaa jonkun henkiseksi tueksi pitämään kädestä kiinni. Äiti on ollut joskus ja vanha koulukaverikin. Kylmät väreet tulee pelkästä ajatuksesta. Ala-asteen hammaslääkäri sai ikuiset pelot aikaseksi.

Mutta niin, mä olen tänään ollut töissä ja tulin töistä suoraan kotiin nukkumaan. Siinähän se päivä aika pitkälti meni. Äsken tulin iltalenkiltä ja nyt odottelen Housen alkua. Niksu reippaana poikana maalailee vielä makkaria. Maali kun tosiaan pääsi eilen loppumaan kesken. Näinköhän makkariin edes uskaltaa mennä nukkumaan, ettei aamulla herää tuhannen tuubassa? Aamusta asti heti maalipilvessä, ei ehkä ihan paras idea. Mutta tosi hyvältä alkaa näyttämään. Ehkä tekin saatte kuvia jo piakkoin. :)

Viikon liikunnat. Kävelyä vaan ja yksi ratsastus. Oli ihana päästä pitkästä aikaa oman hoitopollen selkään. Kyllä mä vähän kerkesin jo säikähtää, että kesäloma on tehnyt sille tuhoja, kun tuntui niin oudolta, mutta hetken ratsastuksen jälkeen normaali polle tuli takaisin :) Taitanee olla vähän loma fiiliksissä kaveri, ihan niinkuin minäkin nyt ;) Eilispäivän siivous taisi kyllä olla viikon paras suoritus, ainakin kun lihaksia kuulostelee. Mulla on oikea käsi ja lapalihas aivan jumissa saunan pesusta. Mutta melko heikko suoritus taas kerran. Huomaan vain, että tarvitsen todellakin lomaa. Mieli tarvitsee lepoa ehdottomasti ja kehokin myös. Onneksi ei enää kauaa...

Ma: Kävelylenkki 30min
Ti: Kävelylenkki 40min
Ke: Kävelylenkki 40min
To: Ratsastus 1h
Pe: Kävelylenkki 45min
La: - (migreeni)
Su: - (siivousta 4h)



Nyt mä siirryn Housen pariin.  :)