Esittely vuoroon pääsee kaikki mun korut. Olen ollut todella huono vaihtamaan käyttämiäni koruja vaan aina samat korvikset, käsikorut (Nomination ja mun ja miehen yhteinen koru) ja risti on käytössä, yötä päivää. Kyllähän näitä muitakin joskus tulee käytettyä, mutta harvoin.


On helmiä, puuta, rihkamaa, hopeaa ja kultaa. Sekä alhaalla oikealla muistokoru lapsuudesta, jossa lukee nimeni. Jä näistä siis käytössä aina Nomination (melko keskellä) ja sen vasemmalla puolella oleva meidän yhteinen koru.


Tämä on useimmin käytössä kesällä, kun nilkat saa olla paljaina. Hankalaa pitää näin talvisin, kun on nilkkurit niin tuo painaisi. Mielestäni yksinkertaisen söpö. :)


Näistäkin kaulassa aina tuo kultainen risti, joka on rippilahja äidiltäni (tai oikeasti hävitin sen alkuperäisen ja äiti hankki uuden). Toinen rippilahja on sen alapuolella oleva "usko, toivo ja rakkaus"-koru, mutta siitä on jo kerran hajonnut ketju, että pelkään sen menevän rikki uudelleenkin. Ja tuo ankkuri tuppaa jäämään aina tukkaan solmuun. Ristin yläpuolella on hopeakukka, jonka pituutta voi säätää ja pidin sitä vanhojen tansseissa. Kummilta saatu joskus. Sit helmet ja helmitimanttirihkama.


Näistä siis käytössä nuo vasemmalta keskeltä kaksi ensimmäistä (jotka näkyivät myös viime asukuvassa). Takana keskellä kaksi kultasormusta on mulle tunnepohjalta kaikkein tärkeimmät, mutten niitä juurikaan käytä. Punaisella kivellä oleva sormus on saatu äidiltä ensimmäisellä laivareissullani lapsena (olenkohan tätäkin kuinka kovasti ruinannut? :D) ja sen päällä oleva kultasormus timantein on äidiltä myöskin näin vanhemmalla iällä saatu. Sitä en vain uskalla käyttää kun on liian iso, etten vain hävitä.


Jo tutuksi tullut Guess ja sitä ennen kellon virkaa toimittanut Progue Clas Ohlsonilta. Tästä alkaa vaan hopeaväri katoamaan ja patterikin loppunut.


Näitä muistan aina silloin tällöin käytellä, mutta usein korvissa on vain tuo alla oleva pari. Niillä on helppo nukkua, kun ei paina tappi korviin.

Jee! Koti alkaa näyttää paremmalta kun saa listoja paikalleen. Eilinen päivä meni listoja laitellessa, tosin vasta ovi- ja ikkunalistat. Katto- ja jalkalistat saa odottaa ainakin ensi viikonloppuun. Mut kyllä nuo listat vaan saa kodin näyttämään siistimmältä. Pikku juttu, mut suuri vaikutus. Nyt ihan ihmetyttää, miksi me ollaan hidasteltu niiden laitossa, no ainakin siksi kun tuosta yhdestä seinästä oli mahdoton saada vanhat tapetit irti, mut onneksi keksittiin siihenkin helpompi keino ja nyt on maalattu. Kuvia saatte kylläkin vasta sitten kun se on kokonaan valmis, kaikkine listoine :)

Tänään ollaankin otettu vähän rauhallisemmin. Siivottiin pikkasen. Saatiin äiskältä lainaan joku iänikuisen vanha imuri, sillä mä oikeasti tapoin mein Hooverin totaalisesti. Mies katsoi tänään sitä ja mä olin saanut piirilevyn kuoletettua. Eli uuden imurin osto on edessä, vaik kyllähän tuo vanha imee (jopa paremmin ku Hooveri ;D) Sit päätettiin lähtee luistelee, ekan kerran tänä talvena ja voi kun olikin kivaa :D Ja mun meikkikin natsas hyvin päivän liikuntaan.


Teki mieli pitkästä aikaa kokeilla sinistä ja ihan kivahan tuo on. Ripset taas vaihteeks eleli ihan omaa elämää. Mut tosiaan, tunnin verran luisteltiin ja nyt onkin nilkat vähän kipiät. Kerran kaaduin ja kolautin polven, mut pikku juttu. Kivaa oli ja koitetaan mennä uudemmankin kerran.

Loppuun vielä viikon liikunnat. Voin myöntää, että olen jäänyt totaalisesti koukkuun, tuntuu tyhmältä jos ei liiku. Ja liikunnan jälkeen tulee ihana olo!

Ma: Zumba 1h
Ti: Sali 1h 10min
Ke: Sali 1h
To: Sali 1h, Lumityöt 1h 15 min (raskasta lunta)
Pe: Spinning 45min
La: 40 min reipas lenkki
Su: Luistelu 1h

Nyt taidan köllähtää tuonne miehen kainaloon nauttimaan loppu illasa. Ottakaahan tekin loput energiat varastoon ennen uutta viikkoa :)

Ja taas päästään haasteeseen. Tai olishan tän voinu pistää ihan "Päivän asuna", mut koitetaan nyt saada tää haaste joskus loppuun astikin :D

Käytiin siis ihan vain rautakaupassa ostoksilla hakemassa listoja kotiin. Nyt mies tuolla ahkerana remontoi, ku mä teen blogijuttuja ja kohta ruokaa. Mut ei mitään ihmeellistä vaatetta tullu päälle, neule ja farkut. Melko perus vaatetusta ainakin mulla.


Hauva toki mukana ottamassa kuvia ja kuvaajana toimi tuo rakas mies. Ah, rakas Guessin laukku pääsee yleensä vapaa-aikana mukaan. Sinne mahtuu sopivasti mun jätti lompakko, puhelin ja avainpussuka. Muutahan ei mukana tartte edes kuljettaa.


Mun nysä kynnet ála nakkisormet. Lemppari sormukset (sitä yhtä odotellessa) hopeeta, toinen ostettu Kultajousesta ja toinen Tarjoustalosta. Nomination, Guessin kello ja tuo oikeassa kädessä oleva koru on miehen vanha, mutta olen kaiverruttanut siihen meidän nimet <3 Nähtävästi mä en omista peukaloita :D


Tällänen viipottaja meillä on lähes joka paikassa mukana. Vauhtia piisaa vaikka kohta onkin poitsun 9-vuotis synttärit. Ikuinen vauva se mulle on.

Loppuun vielä miehen taiteellinen kuva ;)


Nyt ruoan laittoon ku törkiä näläkä ;)


p.s. Uudesta otsikkokuvasta (mikskäs tuota nyt kutsuttiinkaan?) kunnia kuuluu tuolle ukko-kullalle. Vihdoin sain siihen jotain uutta! :)

Menin ystäväni kanssa hyvissä ajoin spinning-saliin pyytämään ohjaajalta, että tulee näyttämään pyörälle hyvän asennon. Ohjaaja nainen oli todella mukava ja oli innoissaan saadessaan pari uutta kokelasta. Pyötä tuntui ihan hyvälle, mutta meinasin satuttaa polveni kun pyörä vaan jatkoi "polkemista" eikä pysähtynytkään niinkuin normaalit polkimet. Ajoasento tuntui hyvältä ja tunti oli alkamassa. Ohjaaja huuteli neuvoja, että minkälainen tunti olisi tulossa ja vedetään tasolle 10 asti. Mikä hitto se on? Eka biisi oli ihan vaan reipasta polkemista. Oli kivaa, kun salissa oli videotykki ja katselimme samalla musiikkien musavideoita. Toinen biisi alkoikin sitten ohjaajan mukaan "työbiisinä" ja näitä oli tulossa neljä peräkkäin. Siinä vaiheessa kun ohjaaja sanoi, että nostetaan tasoa, eli lisätään vastusta, me oltiin ihan hukassa ku ei tiedetty mistä sitä nostetaan. Onneksi edessä ajeli mukava nainen  joka neuvoi mistä sitä saa. Aijaa, tää oliki NÄIN raskasta :D Kuolema oli tulossa. Siinä ku vedeltiin biisin tahtiin, yks kaks ohjaaja huutaa "Ylös satulasta!". Häh? Onneks oltiin takarivissä, niin osattiin matkia ku pikku apinat edessä olevia. Reidet huutaa hallelujaa jo hetken päästä, mä tulen niin kuolemaan tänne. Sit seuraava käsky "Peppu taakse satulan päälle, mutta irti satulasta". Eih! Mun oli jo pakko istahtaa. Olin varma etten selviäisi. Mutta viimeinen irti satulasta pyöräily oli "jäätyminen". Eli ei saanut liikkua mikään muu osa kuin jalat. Se oli siinä. Tää mamma veti ittensä piippuun. Rankkaa ku mikä. kiihdytykset ja nopeet ajot oli helppoja vaikkakin rankkoja,  niin mä olisin voinu vetää koko tunnin, mut nää ylös satulasta asennot oli tuskaa. Ja lopuksi tosiaan yksi biisi ajettiin vaan täysiä, se oli kivoin osuus.



Voi olla, että menen uudelleenkin, mut sit ku olen saanut kuntoa kohenemaan. Oli oikeesti rankkaa ja hatunnosto niille, jotka veti koko 45min ihan täysillä ja jaksoi. Mä olin ihan zippi tunnin jälkeen ja loppu ilta menikin sohvalla makoillessa. Tunti oli ihanan kamala tai kamalan ihana :D Mut kyllä meen vielä joskus kokeilee uudelleen, sen verran siitä kuitenkin tykkäsin.

Kohta lähetään kaupoille hakee remonttia varten vähän lisää juttuja, Muksaa lauantaita :)

Eilen oli rankka päivä ja lopuksi kulutin loputkin energiat salilla ja lumitöissä. Eikös siinä tohinassa tullut kaamea nälkä. Äkkiä kotiin tekemään ruokaa ja nam, mulla olikin ollut pyttipannua ikävä :D