Hah, nyt mulla onkin ihan hyvää aikaa bloggailla täällä työmaalla. Mun tuuraaja tässä verestää muistiaan seuraavat reilun kaksi viikkoa ja mä tässä vaan saan vahtia vieressä, että miten hommat oikein sujuu ja annan vastauksia niihin kaikista kiperimpiin juttuihin, jos ei meinaa itsestään aueta. Eli periaatteessa tulevat viikot ennen lomaa on ihan helppoja, joskin uuvuttavia sitä osin, että aika tuntuu kuluvan ihan hirmuisen paljon normaalia hitaammin. Josko nyt vihdoin pääsisin ajantasalle blogien lukemisenkin osalta. Kamalan paljon on kertynyt luettavaa, kun aika ei tunnu riittävän kaikkeen mitä haluaisi tehdä.

Mutta juu, niin se taas uusi Livbox on hyppysissäni ja sitä ennen haluan sanoa vielä viimeisen sanani viime kuun boxista. Mä en tiedä, onko mulle tullut joku kosmetiikkaähky, kun en ole jaksanut innostua mitenkään hurjan kovin uusista tuttavuuksista. Meikkaan oikeastaan tällä hetkellä vain sen verran kuin on pakko. Arkisin vähän bb-voidetta, ettei naama näytä ihan ammutulta ja sitten kulmat ja ripset. Viikonloppuisinkaan kun ei nyt ole ollut sen kummempaa tekemistä (paitsi viime lauantain ylppärit) niin on saanut suhata naama paljaana kotosalla. Eli kosmetiikkaintoilu on tällä hetkellä vähän hukassa. Ehkä se sieltä siis nostaa taas päätään jossain vaiheessa. Tämä siis pohjustuksena sille, että en kauhean tarkasti viime kuun boxia syynännyt läpi.


Iberon hiuslenkit olivat siis lisänä boxissa, eivätkä ns. kuuluneet itse sisältöön. Pompulat edelleen testaamatta. Samoin Pandan vadelmamuru-suklaa on edelleen syömättä. Ei ole tehnyt yhtään makeaa mieli, joten suklaakin on jäänyt maistamatta.

Nivea Creme Care Facial Cleansing Wipes on boxista toinen tuote, jonka käytinkin loppuun viikossa. Seitsemän puhdistuspyyhettä sisältänyt pakkaus oli ihan sopiva testausmielessä. Viikossa ehtii saada ihan hyvän mielikuvan tuotteista. Nivean puhdistuslaput olivat erittäin hellävaraisia ja  puhdisti kasvoilta hyvin meikkijäämät. Ja painotan, jäämät. En saanut tällä puhdistettua koko meikkiä kasvoilta. Yritin sitäkin. Olisi tarvinnut useamman lappusen siihen hommaan heittämällä, enkä halunnut tuhlata niitä siihen testaukseen. Tämä jätti ihon pehmeäksi ja hoidetuksi,  joten uskoisin herkempienkin iholaatujen voivan käyttää tätä huoletta. Itse en kokenut tarvitsevani edes kosteutusta tämän jälkeen, kun sen verran hoidetuksi iho tuntui jäävän.

Palmolive Aroma Sensations Feel The Massage suihkusaippua kului myös hetkessä loppuun. Saatoin tosin käyttää tuota vähän reilummalla kädellä, kun kivat hierontapallot kuorivat ihoa sen verran hyvin, että löträsin vähän menemään. Erittäin raikas tuoksu ja voisin ostaa tätä kyllä uudestaankin.

Biozell Professional Texturizing Spray Rakenne- ja volyymisuihke olikin lopulta tämän boxin paras tuote. Olen hämmentynyt. Minä, totaalinen tukka-amatööri olen nyt viime aikoina ollut innostunut eniten näistä tukkajutuista. Tää on mulle itsellekin todella hämmentävää. En mä ole tottunut käyttämään mitään tukkajuttuja ja nyt niitä sitten käytänkin kaikista mieluiten. Biozell antoi todellakin mahtavaa volyymia ja rakennetta hiuksiin. Tein tämän avulla hiuksiini lauantaina kunnon nutturakampauksen ja tämä oli oiva apu pohjalle kuin muhkean nutturan tekemiseen. Hiukset jäävät karkeiksi ja helpommin muotoiltaviksi. Tykästyin tähän todenteolla.

Cutrin Pure ISM Anti-Green shampoo tuli testattua vain yhden kerran. Pesuteho ihan ok, mutta tämä ei mua sen kummemmin innostanut lisäkäyttöön. Tämä lähtee kyllä eteenpäin, kun melkein täysi puteli on. Mulla ei tästä oikein ole mitään samottavaakaan.

Boxia esiteltäessa sanoin, että tämä Neutrogenan Visibly Clear Correct & Perfect CC-voide on ehdottomasti boxin kiinnostavin tuote. No tuota.... Se ei sitten lopulta omalla naamalla toiminutkaan ihan niin kuin olin toivonut. Mulla on kyllä sellainen tunne, että mun pitää antaa tälle vielä mahdollisuus, mutta parin testauksen perusteella tämä ei vain sovi mulle. Tämän kanssa käy niin kurjasti, että se kuoriutuu mun iholta pois melkein heti vähänkään kuivahtaessaan. Sormin levitettynä tämä ei tuntunut antavan peittoa yhtään ja heti levityksen jälkeen jos koski naamaan, se rullautui pois. Joko mulla on liian rasvainen iho, että se rullaa tai sitten siinä on joku muu mikä ei toimi. Seuraavan kerran levitin Beautyblenderillä. Jälki sen kanssa oli parempi, muttei kuitenkaan miellyttänyt mua ihan täysin. Ja tälläkin menetelmällä jos hipaisit kasvoja, rullautuminen oli taattu. Eli näillä kerroilla meistä ei tullut kavereita, mutta mun on varmaan annettava tälle vielä mahdollisuu.

Mikäs teidän mielestä oli boxin paras tuote? Ja hei, toimiko CC-voide teidän kasvoilla? Mä haluan tietää. Mitä mä teen sen kanssa väärin. Kannattaako siis vielä yrittää?

Nyt mä vasta niitä päiviä laskenkin. Kesälomaan tietty! Täällä on meinaan yksi superduper uupuneen väsynyt tyypperö, joka tarttee nyt ehkä eniten lomaa. Moi siis taas parin päivän tauon jälkeen. Meillä oli ihan vain pikkasen kiireinen, joskin todella ihana lauantain päivä. Me siis suunnattiin auton nokka kohti Itä-Suomea lauantai aamulla jo heti yhdeksän jälkeen ja palattiin kotiin yöllä kahdentoista jälkeen. Käytiin tosiaan juhlimassa mun serkkua Jennaa sekä pikkuserkku Mariaa, jotka molemmat yluoppilaiksi itsensä lukivat. Tai kirjoittivat. Miten se nyt sanotaan? :D Päivään sisältyi siis todella paljon autossa oloa, sukulaisten kanssa rupattelua sekä syömistä. Ihan mahtava päivä oli, vaikkakin rankka. Sen mä huomasin tosiaan eilen. Mulla riitti unta taas ihan kevyesti aamulla pitkään, vielä päiväunet ja illalla vielä ihan ajoissa nukkumaankin. Taitaa tää kolkyt alkaa pikku hiljaa painamaan :D Ei ole enää nuoruuden energiaa ja voimaa viilettää yötä päivää pitkin maita ja mantuja. Tosin, ei mua haittaa, mä olen ihan mielelläni pieni kotihiiri ;)


Mua vähän pelottaa. Mulla olisi tänään taas fysioterapia aika heti töiden jälkeen. Viimeksihän mulle kävi vähän huonosti. Tosi huonosti. Mähän olin aivan totaalisen hajalla, rikki ja kipeä edellis maanantain fyssarin jälkeen. Niin kipeänä, että kyllä sitä välillä jo mietti, etä leikkaisko pään irti vai miten oloa olisi saanut helpotettua. Kunhan vaan tänään en koe samaa hajoamispistettä. Mä en jaksa kivun takia taas alkaa oksentamaan ja menettämään monia tunteja ihan vain kivussa maatessa. Ymmärrätte varmaan, että mua vähän jännittää. Aion kyllä avata suuni ennen hoidon aloittamista, että nyt et kyllä murjo mua samalla tavalla kuin viimeksi. Ja se mikä tässä on kaikista mielenkiintoisinta. Mä tosiaan menin fyssarille työpaikkalääkärin suosituksesta hakemaan apua olkapäälle, joka on ahtautunut. Sille ei olla tehty kuitenkaan vielä yhtään mitään. Lääkäri sanoi, että saan sieltä jumppaohjeita, mutta niistä ei ole ollut pienentäkään puhetta. No, kaksi kertaa siis ainakin vielä jäljellä, tänään ja ensi maanantaina. Pitäkää pliis peukkuja, etten tänään taas saa kamalaa kipukohtausta ja mene ihan toimettomaksi. Mä haluisin tehdä välillä jotain muutakin kuin sairastaa.


Viime viikko meni tosiaan suurimmaksi osaksi kipeänä. Maanantaina fyssarin jälkeen puoli tuntia ja skädäm, pää hajoaa. Tiistai ja keskiviikko menikin sitten ihan usvassa, todella huonovointisena. Niskat ihan kosketusherkät, pää niin kipeä että joutui oksentamaan. Torstaina olikin sitten sellainen mä en nyt oikein tiedä olo päällä. Oli paha olo, mutta kuitenkaan ei niin paha. Perjantaina piti alkaa valmistautumaan lauantain lähtöön ja siinähän se viikko sit tosiaan hurahti. Sairastaessa, tekemättä oikeastaan yhtään mitään. Että näin hehkeä life täällä tällä hetkellä. Ei todellakaan kehumista saatu mitään mahtavia tarinoita teille kerrottavaksi. Mun viikon jännittävin kohokohta oli lauantain kemut ja arvatkaa muuten mihin sekin päättyi? Mähän jo ihan unohdin. Mä tosiaan nukuin auton takapenkillä takaisintulo matkalla ihan pitkin pituuttani, kun taas pää meinasi hajota. Niin, että tosi vahvalla linjalla menty.


Nautinpa muuten viime viikolla kesän ensimmäiset mansikat. Suomalaiset vielä. Mä harvemmin noita ulkomaalaisia ostan, ne kun mun mielestä maistuu useimmiten ihan vaan puulle. Maksoin noista kyllä ihan jäätävän suolaisen hinnan. Kuusi euroa tuo pieni rasia. Saatiinpa kuitenkin suut makiaksi Niksun kanssa, kun tein meille pienet annokset mansikkamaitoa. Nyt odottelenkin sitten jo seuraavaa satsia. Saa kyllä luvan vähän halventua hinnat ensin. Mä olen vararikossa alta aikayksikön, jos noin kalliita manskoita alan syömään :D


Että sellaista tylsyyttä täällä. Toivottavasti teille jotain paljon mahtavampaa! Ja palataan sen verran postauksen aloitukseen, että niitä päiviä joita tässä kuumeisesti lasken on enää 13! Tai siis 13 herätystä ja sitten mä heitän todellakin kannat kattoon, juhlin Juhannusta ja loman alkajaisia. Vielä vähän aikaa kun jaksaa. Viikonloppuja kun ei tosiaan lasketa tähän ;P

Huomenna on tiedossa taas melko monta tuntia autossa. Me matkataan Niksun ja äidin kanssa juhlistamaan kahta ihanaa ylioppilasta. Mun serkku ja pikkuserkku molemmat pääsivät ylioppilaiksi ja huomenna onkin tiedossa juhlapäivä. Me tietysti halutaan päästä juhlistamaan kumpiakin ja vielä samana iltana olisi tarkoitus tulla kotiin, joten pitkä päivä tiedossa. Mutta innolla vaan eteenpäin.

Ennen huomista reissua, olisi ehkä ihan kiva kertoa edellisestä pikku matkasta. Mä tosiaan kävin viime kuussa Turussa. Sain kierrellä päivän verran kaupungilla ja samalla hoitelin muutamia tärkeitä asioita. Siinä missä huomenna ajellaan takaisin kotiin, Turkuun mä jäin ihan yökuntiin. Tämä oli mun toinen kerta Turussa ikinä. Tai ainakin muistettavasti. Mä en ihan satavarmaksi sano, etten siellä olisi naperona käynyt. Siitä ei vaan ole tietysti minkäänlaista muistikuvaa. Viime keväänä, melkein tasan vuosi ennen tätä reissua, olin ensimmäistä kertaa siis Turussa. Mä pääsin osallistumaan kosmetiikkabloggaajien Turkumiittiin ja silloin aika oikeastaan kului ihanasti kosmetiikan parissa. Turku jäi kaupunkina mieleen todella positiivisena ja päätin jo silloin, että Turkuun olisi päästävä uudestaan. Ja tänä keväänä siihen sitten tuli mahdollisuus.



Mä lähdin kiertelemään Turkua ihan avoimin mielin. Mulla ei ollut mitään virallista suunnitelmaa, että mitä kaikkea mun pitäisi siellä nähdä. Mä vain kiersin kaupunkia silmät ammollaan ja tutkin kaikkea, mikä eteeni osui. Onneksi yksin ei tarvinnut lounastaa, sillä sain seurakseni Nean, joka opasti mut syömään hyvään paikkaan. Ja siis paikka oli tosi hyvä, vaikken kuollaksenikaan muista, mikä se oli :D Saatoin olla ehkä enemmän innoissani tuttavan näkemisestä kuin itse ruoasta. Lounaalle oli tosiaan mukava saada seuraa ja kyselinkin Nealta, mitä mun seuraavaksi kannattaisi mahdollisesti tehdä. Hän opasti mut joenvarrelle kävelemään ja kaunista, niin kaunista maisemaa.




Turku on todella kaunis kaupunki. Oli ihanaa, että ilma helli lämmöllä tuona päivänä. Ei tarvinnut kyhjötellä pelkästään kahviloissa ja kaupoilla vaan sai tutkia Turkua myös pihalta. Vaikka siis kyllä mä niihin kauppoihinkin eksyin. Kirjaimellisesti. Mä en oikein tiedä miten se oli edes mahdollista. Mä en vieläkään tiedä mikä pieni kauppakeskus se oli, minkä sisään mä itsekin melkein hukkasin, mutta niissä sokkeiloissa oli todella kiva kävellä ja tutkia mitä kaikkea kivaa sieltä löytyikään. Onneksi mun ei kuitenkaan tarvinnut kauaa suhailla Turun katuja yksin. Sain seurakseni upean Pauliinan, joka sentäs Turkua tunsi hitusen paremmin kuin minä. Hitusen taitaa kyllä olla turhan pieni ilmaus tässä vaiheessa. Kävelin Turun tuntijan perässä ihan intopiukeana ja sain kuulla kivoja juttuja paikoista.



Harmittaa vieläkin, että päivä meni niin nopeasti. Olisi varmasti ollut niin paljon enemmänkin nähtävää, mutta pakko se oli vain lähteä pikku hiljaa kohti hotellia ja untenmaita. Kävin hakemassa pikkasen iltapalaa ja suunnistinkin takaisin hotellille. Sokos Hotel Hamburger Börs on ihan täydellisellä paikalla suoraan torin kulmalla, joten tällainen tallaajakin löysi tiensä helposti perille.


Hotellista kuulette kyllä vielä omassa postauksessa, mutta pakko sanoa jo nyt, että mä ihastuin tuohon ihan totaalisesti. Mä en kovinkaan monessa hotellissa ole elämäni aikana ollut vielä. Oikeastaan kolmessa tämä mukaan lukien ja tämä nousi heittämällä näistä kolmesta ykköspaikaksi. Mutta siitä sitten lisää omassa postauksessa.

Hyvien yöunien jälkeen olikin sitten harmillisesti aika jättää hyvästit niin hotellille kuin Turullekin pikku hiljaa. Koukkasin aamulla Niksun kyytiin, hänelläkin kun oli menoja ja kurkittiin sitten vielä muutama tunti yhdessä Turkua. Tai oikeastaan poikettiin ihan vähän sivuraiteille, että käytiin Turun linnaa katsomassa.



Meille molemmille jäi sellainen fiilis, että Turkuun pitää kyllä ehdottomasti vielä päästä uudestaan. Tutkimaan ihan yhdessäkin. Nyt kun mä suhailin siellä periaatteessa ihan yksin. Turun Linnassa käytiin tosiaan ihan vain pihalla ja molempia jäi kiinnostamaan, mitä siellä sisällä on. Eli pakko tosiaan päästä jossain vaiheessa uudestaan, ihan vaan jo linnan takia :D

Turku reissu oli tosiaan ihan mahtava ja voin suositella erittäin lämpimästi kaupunkia kotimaan matkailuun. Turussa riittää nähtävää ja ihasteltavaa. Kaunis kaupunki ja mun pitää ainakin vielä päästä selvittämään, että kumpi se nyt olikaan tois puol jokke? :D

Ihanaa alkanutta viikonloppua ja hei, ihanaa lomaa koulun lopettaville :)

Mä olen monesti ajatellut, että hommaan epilaattorin. Ei tarvitsisi murehtia nopeasti kasvavasta karvoituksesta niin useasti. Mutta sit mulla kuitenkin menee aina pupu pöksyyn. Siis apua, epilointihan saletisti sattuu! Pelkkää hullua kidutusta itselleen, nyhtää nyt jokainen karva yksitellen irti. Tai tehokkaan epilaattorin kanssa se varmaan nappaa monta karvaa samalla kerralla ja sehän se vasta tuntuukin. Eli mulla on mennyt sen suhteen luu kurkkuun, enkä ole pystynyt edes testaamaan. Eipä tuo karvojen sheivaaminenkaan aina ole ihan mukavimmasta päästä. Olen raapinut menemään halvoilla kertakäyttömalleilla, jonka jälkeen iho on näyttänyt kuin olisin raastinrautaan hinkannut. Niksu oli ihan huolissaan mun karvojen ajelusta, kun iho näytti todella aina ihan kamalalta, sain häneltä värisevän parranajaterän käyttööni. Se onkin ollut oikein mukava, mutta hommasta puuttuu naisellisuus. Tiedättehän. Vedän vihreällä sheiverillä, jossa on miesmallinen terä. Oikein äijämeininkiä :D Olinkin siis todella iloinen, kun näin telkkarissa mainoksen uudesta Gillette Venus Swirl sheiveristä.


En tiedä mitkä blogimaailman henget kuulivat mun huokailut kun samalla viikolla sähköpostiin kilahti viestiä, olisinko kiinnostunut testaamaan tätä uutukaista. No arvaatte varmaan mun vastauksen. Joo ei... Siis TODELLAKIN! Samana päivänä kun paketti saapui postin mukana, meillä oli saunapäivä. Miten sopivasti sattuikin. Nappasin kuvat pikaisesti, koska karvoitus... no se oli ehtinyt rehahtaa valloilleen  ja tuote oli pakko saada välittömästi testaukseen. Nyt mulla oli vihdoin oma, naisellinen sheiveri ja Niksullekin tästä innoissani hehkutin.


Venus Swirl on ihana lilansävyinen. Se mikä tässä uutukaisessa on mahtavaa, tuo flexi ball systeemi, joka muotoilee kropan muotoja tehden ajelusta miellyttävää ja helppoa. Ja sitä se todella on! Karvojen nitistäminen kävi kuin tanssi, eikä muuten raastanut ihoa sitten laisinkaan! Hämmästyin tämän mukavasta liusta, koska olihan jo ehtinyt tottumaan värisevään mieshärveliin. Oli todella miellyttävä kokemus ja voin sanoa, että Venus Swirl flexi ballinsa kanssa jää todellakin mun vakiokäyttöön.


Viisi teräinen, pehmuisteilla varustettu höylä oli todellakin huippu tuttavuus. Siinä missä olen todella raastanut ihoani huonoilla sheivereillä, olen myös ollut ehkä taitavin ikinä tekemään niillä haavoja niin nilkkoihin kuin kainaloihin. Tämän kanssa ei ollut siitäkään pelkoa, kun se vain liukui nätisti jokaisen kropan mutkan mukaan. En voi siis muuta kuin suositella tätä erittäin suurella lämmöllä.

Vaikka tänään onkin virallisesti kevään viimeinen päivä, on kelit hellineet meitä jo useampaan kertaan oikein kunnon helteillä. Tai mun mielestä ainakin yli 20 tuntuu jo todella lämpimältä. Muutaman kerran käyty jo yli 25 asteessa ja se jos mikä on tuntunut kuumalta.  Tai siis sen verran kuumalta, että hiki on tullut ihan vain paikoillaan ollessa. Ja mikä on tärkeää kun hikoillaan? No nesteytys tietenkin. Mä olen monena kesänä havahtunut siihen, että mulla jomottaa päätä ja sitten sitä pähkäillään, että mistä se johtuu. Nestevajaus on ollut useasti syynä. Toisinaan olen juonut vettä aivan liiaksi, jolloin kaikki suolot ovat kadonneet kehosta ja sen takia sitten heikottaa. Eli nämä ovat asiat, joista minun ainakin tarvitsee pitää kovasti huolta.


Joten mikäs sen parempi apuri pihamaalla kuin vesi valmiina juotavaksi ja jotain pientä suolaista suuhun laitettavaksi. Meilläkin kun käy ajamaan vaikka nurmikkoa, uppoaa siihen helposti useampikin tunti. Mä vielä saatan laittaa musiikit korville, jolloin ajelussa ei edes huomaa ajan kulua. Kunnes sitten vähän heikottaa. Mitenkään ei kuitenkaan malttaisi lopettaa hyvää tahtia ja mennä sisälle juomaan. Kannattaa siis laittaa itselleen syötävää ja juotavaa lähistölle, että voi käydä napsimassa vähän suupalaa ennen heikotuksen tuloa.


Me ollaankin nyt innoissamme maisteltu Nutisalin kahta uutuuspähkinää, rinnalla toki ollut meidän lemppari chili. Ilman chilipähkinoitä ei tule mitään, vaikka uudet Dry Roasted Cashew Sourcream & Onion sekä Pepper & Salt ovatkin olleet kovia kilpailijoita.  Nämä uutukaiset ovat paahdettu ilman öljyjä, mikä antaa pähkinöille rapean ja herkullisen maun. Pähkinän ihanaa omaa makua ei siis peitetä öljyllä. vaan se saa maistua ohuen maustehunnun alta. Ihan täydellinen kombinaatio siis. Pepper & Salt on toisaalta kovin tavallisten suolapähkinöiden makuinen, joskin pienellä tumauksella varustettuna pippurin ansiosta. Kiva pieni twisti, joka tuo pähkinään ihan uudenlaista eloa. Sourcream & Onion onkin tuttu sipsimaku ja erehdyttävästi muistuttaakin ystäväämme sipsipussia. Itse kuitenkin mieluummin tartun nykyisin pähkinöihin kuin sipsiin, joten kiva saada tuo vanha lempimaku myös uusiin suosikkinaposteltaviin.


Pähkinöitä puputellessa alkaa tosiaan juominenkin maistua, joten ei tarvitse huolehtia, että kohta sitä taas kärsitään heikosta olosta. Me varsinkin kun touhutaan välillä ilosta ja välillä pakosta noita pihajuttuja, niin tällaiset helpot naposteltavat on oikeasti hyvä vaihtoehto. Ja parhautta on vielä se, että pähkinät ovat uudelleen suljettavissa pusseissa, ettei tarvitse pelätä kaiken maailman kakkakärpästen uiskentelua niissä. Pähkinät pussissa suojassa ja maku säilyy. Ei siis tarvitse kerralla puputtaa koko pussia suuhunsa, vaikka mieli ehkä tekisi :D



Muistakaahan siis armaat ihanaiset veden juonti ja suolojen ylläpito näillä kuumilla keleillä ♥ Mä käyn nappaamassa nyt kaapista pari pähkinää, kun alkoi tehdä mieli :D