Suurien tunteiden vuosi 2016

lauantaina, joulukuuta 31, 2016

Tervehdys täältä vauvan tuoksuisen arjen keskeltä! ♥

Voi, ette tiedäkään miten ikävä mulla on ollut tänne blogin pariin. Hirmuisesti olisi kerrottavaa kaikesta ihanasta, mutta miten ihmeessä sitä raaskii irroittaa silmänsä tuosta meidän tulokkaasta? No ei mitenkään. Hän on niin paljon kaikkea, ettei sanat edes riitä kertomaan. Ja toisekseen, ei kyllä ole tuntunut olevan aikaakaan tänne tietokoneelle. Puhelimen avulla olen aina käynyt kurkkimassa pikaisesti päivityksiä, muuten kone on ollut täysin unholassa. Tämä kirjoittaminen tuntuukin tällä hetkellä vähän työläältä. Ei sormet löydä enää nappuloita niin nopeasti kuin ennen :D Nyt oli kuitenkin pakko tulla kirjoittamaan, koska onhan vuoden viimeinen päivä. Jäi loppuvuosi hieman hiljaiseksi, mutta ensi vuodelle lupaan postailla aina kunhan ehdin.

Hiljaisuus, se tuli tänne blogiin tosiaan ihan yllättäen. Elämä muuttui ihan täysin kertarykäisyllä, salamana kirkkaalta taivaalta. Edellinen postaus tuli julkaistua muutamia tunteja ennen synnytystä, joka siis käynnistyi aivan yllättäen, kuukauden liian aikaisin. Lauantaina 3.12. joulukuusta 2016 tuli elämäni toiseksi mullistavin päivä. 4.12. aamuyöllä sain kokea jotain niin upeaa, että tulen muistamaan sen yön varmasti elämänä mahtavimpana kokemuksena.


Ei mennyt kaikki ihan suunnitelmien mukaan. Meidän rakas poikamme tosiaan päätti ottaa varaslähdön maailmaan ja hän päätti syntyä viikoilla 36+3. Synnytyskertomus tulee olemaan ihan oma postauksensa ja yritänkin päästä sen pariin mahdollisimman pian. Haluan päästä kertomaan teille, miten kaikki alkoi ja meni.



Meillä meni siis joulun ajan suunnitelmat ihan täysin uusiksi, kun piti alkaa opettelemaan uutta arkea pienen kanssa. Ja harmillisesti mun perheenjäsenet olivat kipeinä, niin joulua vähän siirrettiin senkin puolesta. Josko tuossa tammikuun puolella sitten pidettäisi joku ilta pienet illaistujaiset. Me ollaan nyt kovasti sitten tutustuttu pieneen ja harjoiteltu uutta elämää. Onhan tämä ihanaa ♥ Mutta kun kaikki on silti niin uutta, ihmeellistä ja välillä jopa huolestuttavaa, kun kaikkea ei tiedä heti eikä osaa. Onneksi tässä alkaa kuitenkin jo olla ihan hyvä. Rakkautta on niin paljon, että ihan sattuu ♥



Vuosi 2016 on todella ollut meille suurten muutosten aikaa. En todella voinut kuvitellakaan, miten ihanana vuotena tämä jäisi mieleeni. Raskaus, synnytys ja meidän rakas poika. Aivan mielettömän suuria muutoksia ja jäkyttävän suuria tunteita. Rakkautta, mutta myös huolta ja pelkoa. Tuo pieni nyytti on niin äärimmäisen arvokas, että kaikki muu tuntuu olevan aivan sama. Kunhan pienokaisella on kaikki hyvin, sitten on mullakin. Mutta kertoilen näistä kaikista sitten paremmalla ajalla ja ehkä paremmalla ajatuksella. On meinaan unet jääneet vähän vähäisiksi :D Pää ei tunnu aina leikkaavaan ihan yhtä vauhdikkaasti kuin ennen. Josko se silloinkaan nopeasti leikkasi.



Me vaihdetaan uutta vuotta ihan vaan tässä kotosalla. Äsken haettiin kaupasta nakkia ja perunasalaattia. Jos ne ehtisi jossain vaiheessa syömään. Muuten uskon, että me pojan kanssa nukutaa vuodenvaihteen ohi. Hyvällä tuurilla siinä vaiheessa on yön ensimmäinen syöttöhetki, mutta jos totta puhutaan, ihan tyytyväisenä voisin sen hetken kyllä nukkuakin. Meille kun tämä vuoden vaihtaminen ei ole tässä vaiheessa ihan niin tärkeää. Kunhan ollaan yhdessä, se on pääasia. Yhdessäolon merkitys on kasvanut ihan järkyttävän paljon tässä joulukuun aikana. Vaikka mä olen ennenkin ollut todella sitä mieltä, että yhdessä olo on tärkeintä, niin pojan synnyttyä sen merkitys on kohonnut ihan uusiin sfääreihin ♥



Arvatkaa vaan, sainko ostettua tänä vuonna lahjojakaan. Ehdin olla äitiyslomalla melkein kaksi viikkoa ennen synnytystä, joten kaikki hommat jäi aivan puolitiehen. Lapsille ehdin edellisenä perjantaina käydä ostamassa vaatteita joululahjaksi, muuten sitten pojan synnyttyä kävin pikajuoksua Tokmannilta hakemassa äidille, isäpuolelle ja siskolle lahjat, joiden kanssa aattona sitten oltiin. Tänä vuonna ei siis perinteistä lahjapostausta tulekaan sen takia. Ei ole mitään mitä näyttää :D En ehtinyt kaikkia pojankaan tavaroita laittaa valmiiksi. Tässä pikkuhiljaa, jos ehtii. Eipä tässä oikein ole osannut mitään kaivata.



Pieni nyytti tuolla alkaa taas jo ähistä. Enhän mä tätä postausta ole kirjoittanut kuin aamusta asti ja nyt kello lähentelee jo viittä. Siinä on joku juttu, että poika tietää kun äiti touhuaa jotain ihan muuta. Silloin voidaan vähän rääkäistä  ja äiti on kärppänä paikalla. Tuo pieni rakkaudelta tuoksuva nyytti on vain jotain niin parasta, ettei sanat riitä kertomaan. Koetan siis palailla tänne mahdollisimman pian uudestaan. Kova ikävä tätä kirjoittelua jo tosiaan ehti tulla.


Instagramin vuoden tykätyimmät yhdeksän kuvaa. Kaikki liittyy raskauteen ja meidän ihanaan nyyttiin ♥ Vuosi 2016 oli todella niin upea, kuin näistä kuvista voikin ehkä päätellä ♥

Näihin kuviin ja rakkaustunnelmiin haluan päättää tämän upean vuoden 2016 ja toivottaa vuoden 2017 ilolla vastaan. Vuosi 2017, annat meille varmasti yhtä paljon kuin tämäkin vuosi ♥


You Might Also Like

5 kommenttia

  1. Paljon onnea ja kaikkea hyvää uudelle vuodelle!

    T. Amy (aka Dzinni, omasta blogistani)

    VastaaPoista
  2. Täällä arveltiinkin, että pieni päättikin tulla nopeammin äitin ja isin luokse! Onnea kilokaupalla koko perheelle! <3 <3

    VastaaPoista
  3. Ihanaa uutta vuotta ja tsemppiä! Muistan niin vielä tuon kun oli ihan pihalla koko ajan, toisella kierroksella oli aika eri fiilis. Mutta kyllä se siitä suttaantuu, huoli omista lapsista ei kyllä poistu koskaan. <3 Nauttikaa, meillä jo 9-kuinen täällä kävelee, se aika menee niin äkkiä!

    VastaaPoista
  4. Ihana vauva <3 ootan innolla lisää postauksia vauva-arkeen liittyen :) saa nähdä kauanko meidän minimiestä vielä odotellaan. 7.1. ois la :D

    VastaaPoista