Mä olen oikea tuoksufriikki. Suurin osa teistä sen varmasti jo tietääkin. Enhän mä ole tainnut mainita sen kuin sataviissataa kertaa :D Mut mä rakastan hajuvesiä ja omistankin ihan kattavan kokoelman tuoksuja. Tuoksuvalikoimaa on siis kertynyt ihan kivasti, löytyy kevyitä raikkaita sekä tummia ja mausteisia tuoksuja. Vähän kaikkea teistysti myös siltä väliltä. Vaikka tilanne on tämä, jaksan silti olla aina uuden tuoksun nähdessäni ihan onnesta soikeana ja nuuskuttelen tuoksuja nenä sykkyrällä. Niin pääsi käymään, kun pääsin blogin kautta tutustumaan uutukaisiin Adopt' merkin tuoksuihin. Voin kertoa, oli rakkautta ensi näkemällä ja nuuskauksella.


Mulle onkin kertynyt näitä Adopt' tuoksuja ihan mahti kokoelma. Kolme näistä tuoksuista tuli Nonnulan Jonnan illaistujaisten goodiebagista ja loput kuusi sainkin sitten vielä blogin kautta lisätutustumista varten. Ja kyllä, nämä ihanan värikkäät, herkullisen tuoksuiset putelit pitää päästä näytille.

Adopt' tuoksut ovat ranskalaisen suunnittelijan Dominique Monlunin uusin luomus. Hän on työskennellyt parfyymien parissa yli kolmekymmentä vuotta, joten varmasti on tietoa aiheesta aikalailla. Adopt' tuoksut ovat 100% Ranskassa valmistettuja laadukkaita parfyymeja ja tuoksuja löytyy todellakin laidasta laitaan. On hedelmäisiä, raikkaita, karkkisen makeita ja tummiakin vaihtoehtoja. Oma kokoelmani onkin täydellinen setti juurikin näitä tuoksuja.

• Carambar - keltaisessa pullossa kinuskinen, erittäin makea herkku
• Agrumes poudrés Dulcet citrus - vaalean keltaisessa pullossa viipyilevä makea sitrustuoksu
• Thé Vert Green Tea - vaaleanvihreässä pullossa sitruksinen raikas vihreä tee
• Aqua Liguria - turkoosissa pullossa raikas, hieman merellinen tuoksu
• Marsmallow - vaaleanpunaisessa pullossa erittäin makea vaahtokarkkituoksu
• Myrtille Chantilly Blueberry Whipped Cream - pinkissä pullossa raikkaat mustikat yhdistettynä pehmeään kerman syleilyyn. Raikkaan makea tuoksu
• Pamplemousse Grenade Grapefruit Pomegranate - punaisessa pullossa raikkaan hedelmäinen viipyilevä tuoksu
• Mangue Passion Mango Passion - oranssissa pullossa erittäin raikkaan hedelmäinen sekoitus mangoa, appelsiiniä, greippiä ja passionhedelmää. 
• Vanille Coco Vanilla Coconut - ruskeassa pullossa tuoksuista näistä tuoksuista tummin vaniljainen kookos yhdistettynä myskiin. Makea ja aistikas

Pulloissa on 30ml ja kaikki tuoksut maksavat alle 10€. Ei mielestäni paha hinta ollenkaan. Varsinkin, jos haluaa vaihdella tuoksuja useasti. Näin et pääse kyllästymään yhteen tuoksuun nopeasti. Tuoksut jäävät iholle pitkäksi aikaa ja sain aamulla laittamastani tuoksusta vielä illalla kehuja, että mitä olen oikein itseeni suihkinut. Olisi tehnyt mieli vastata, että se on vain tämä ominaistuoksuni, mutta pakko oli kertoa totuus. Adopt' saa siis kestävyydestäkin mulla pelkästään peukkua ylös. Pullot ovat todella kätevän kokoisia ja helposti matkalle mukaan otettavia. Toki lasipullojen kanssa suosittelen varovaisuutta, mutta minulla ovat nämä tippuneet lattiallekin säilyen ehjänä. En todellakaan kyllä suosittele kokeilemaan, mutta uskoisin näiden kestävän matkat suojattuna meikkipussissa :)

Mun on vaikea sanoa, mikä näistä tuoksuista olisi se oma lemppari. Jokaiselle tuoksulle löytyy täydellinen päivä käytettäväksi. Mutta jos jotain haluan näistä nostaa esille, niin Marshmallow on oikeasti superkarkkinen ja makea tuoksu. Se on valloittanut oman nenäni jo monta kertaa. Manque Passion taas vie raikkaan hedelmäisellä tuoksulla välittömästi mielen kesään. Jokainen tuoksu on kuitenkin ihan mahtava.


Voin siis erittäin lämmöllä suositella näitä kohtalaisen uusia tuoksuja. Ainakin minun sydämeni onnistuivat valtaamaan. Pääset kurkkimaan lisää tuoksuja Adopt'in omilta verkkosivuilta (linkki vain teidän helpotukseksi, en saa klikkailusta mitään) ja sieltä niitä pääsee ostamaankin :)

Joko nämä tuoksut ovat tulleet teille tutuiksi? Monissa blogeissa näitä nyt on meinaan ollut esillä ahkerasti :)

Tässä raskauden aikana olen kyllä saanut olla niin onnellinen ja kiitollinen ihmisistä, joita matkan varrelleni on tullut. Sukua ja läheisiä nyt ei varmaan tarvitse mainitakaan sen ihmeemmin, hehän ovat ihan parhaimmistoa tietysti. Lähinnä ihmiset, joihin olen tutustunut näin blogin kautta. Ehdottomasti yksi parhaita asioita, mitä bloggaaminen on tuonut tielleni. Uusia ihania ihmisiä, joista olen ollut ihan mielettömän onnekas. Ja tästä aasinsiltana tietysti päivän aiheeseen. Vaippakakku numero kakkoseen. Mulla loksahti leuka auki, kun sain kuulla, että mulle oli väsätty sellainen ihan tietämättäni.


Ihanainen Hanna, Kynsipöllö kosmetiikkapuussa-blogin takaa, perheensä kanssa meinasi saada mun kyynelkanavat virtaamaan keskellä I Love Me-messuja. Hanna oli äitinsä ja siskonsa kanssa tehnyt mulle vaippakakun ja menin ihan ymmälleni tästä tiedosta. Miksi ihmeessä he nyt mulle olivat sellaisen tehneet. Hannan äiti oli kuulemma innoissan alkanut sellaista puuhaamaan heti kun kuuli meidän raskaudesta ♥ En kestä ♥ Maanantaina kävin sitten Hannaa ja hänen äitiänsä moikkaamassa ja sain samalla tämän ihanan kakun haettua kotiin :)


Vaippakakku kätki sisäänsä taas kaikkea ihanaa. Tässä vaiheessa voisin muuten mainita, että Hannan äiti tekee näitä myös tilauksesta ja hinta riippuu siitä, millaisen sisällön haluaa. Eli jos on tarvetta vaippakakulle, niin Hannan blogista löytyy sähköpostiosoite, mihin voi tilausta vaikka laittaa menemään :) Mä olin niin onnellinen vaippakakun sisältä löytymistä tuotteista, että varmasti moni muukin tuleva äiti olisi ♥


Vaippoja, nehän tässä tietysti on pääosassa ja niitähän tuleva pienokainen tulee tarvitsemaan. Ja paljon, mitä olen kuullut juttuja :D Omakohtaista kokemusta odotellessa. Kakkuun oli ujutettu ihana paita ja pöksyt, sukat ja hansikkaat, talkkia, tutteja, pari lelua ja Hannan omatekemä heijastin vaunuihin. Olin ehtinyt ihastella tuollaista vastaavaa heijastinta Hannan repussa ja olinkin niin iloinen sellaisen saadessani. Me kun asutaan täällä pöpelikössä, ilman kävelyteitä, on heijastimet äärimmäisen tärkeitä. Mä olen kaikenlisäksi sellainen heijastinhirmu, eli tekisi mieli huutaa ikkunasta autoillessa jokaiselle. jolta heijastin puuttuu. Ei ole kerta tahi kaksi, kun olen meinannut kävelijän kumota. Se tuntuu ihan kamalalta, kun näkee vasta viime sekunneilla kävelijän. Se on oikeasti turvallisuuden kannalta todella tärkeää!


Mein poika sain aivan ihanan paidan. Hanna on pöllöfani ja mun mielestä on ihanaa, että heiltä saamassamme paidassa oli pöllö. Se muistuttaa siitä, keneltä tämä ihana lahja on saatu :)


Kiitos vielä tuhannesti Hanna, Siiri ja Sini ♥ Tämä oli mielettömän ihana ja herttainen yllätys
♥

Väsymys, turvotus ja nälkä, niistä on mun tämä maanantai tehty. Viime yönä sain nukuttua vaivaisen neljä tuntia. Poika päätti pistää jumppatuokion pystyyn puoli neljän aikaan aamulla ja sen jälkeen en saanutkaan enää unen päästä kiinni. Oma vika tietysti, kun ilta venyi remontin takia vähän myöhäiseksi, mutta senkin ajan mitä saisi nukkua, niin joku muu pitää hereillä. Tähän sitä on nyt sitten opeteltava. Vielä kyllä nukkuisin mielelläni, kun oikeasti saan. Kohta asiat onkin ihan toisin. Ja turvotus, mistä sinäkin tiesi mun kroppaan löysit? Sormet on kuin ylitäytetyt nakit ja jalat tuntuu ihan oudoilta. Hyvä, että kengät mahtuu jalkaan. Voisin veikata, että huonoilla yöunilla on jotain vaikutusta tähän asiaan. Vettä olen kuitenkin juonut erittäin hyvin. Vessassakin saa rampata vähän väliä :P Eikä ruoka tunnu saavan nälkää pois. Voisin syödä vaikka millaisen annoksen just heti nyt. Onneksi mun lounassalaatti oli sentäs hitsin hyvää, vaikkei se nälkää vienytkään pois. Näistä on mun maanantai nyt sit tehty. Odotan kotiinpääsyä ehkä eniten kovaa tänään. Loppuviikko onkin pakko ottaa taas iisisti ja varmaan jään kotiin töihin.


Nyt mä todellakin lasken päiviä mammaloman alkuun, kun kroppa ei oikeasti enää jaksa. Enää kaksi maanantaita jäljellä, kaksi kokonaista viikkoa ja vain 21.11. maanantai, jolloin tuon töihin jotain läksiäispullaa. Sit mä jään eirräin hyvillä mielin mammalomalle ja käyn todellisiin pesänrakennuspuuhiin. Tosin, ihan kuin niitä ei olisi jo tehty, aika paljonkin. Aika vaan kuluu ihan hurjaa vauhtia ja pelko kodin valmistumisesta korostuu päivä päivältä. Mistä sitä meinaan tietää, koska poitsu päättää masuelämän riittävän ja haluaa tulla maailmaan. Toiveissa on edelleen 1.1.2017, mutta eihän nää asiat koskaan mene miten haluaa :D



Marraskuu tosiaan tuli, ihan varkain sekin. Laskettuun aikaan enää alle kaksi kuukautta ja tämän takia suunnattiin nokka kohti Ikeaa. Koska syntymäaikaa ei tosiaan voi tässä vaiheessa tietää, niin todettiin parhaimmaksi aloittaa tässä vaiheessa kuitenkin vauvan tarvikkeiden valmiiksi laitto. Sänky haettiin Ikeasta, tuosta meidän suosikki huonekaluliikkeestä :D Meillä sängyn patjoineen valitsi Niksu. Annoin hänelle täyhdet valtuudet hommaan ja pakko sanoa, että eipä tuo olisi paremmin voinut valita. Niksulle oli tärkeää, että sänky on just sellainen täydellinen. Tämä yksilö sopii täydellisesti meidän uuden makkarin sisustukseen, joka on kylläkin ihan täysin Ikeaa :D Seuraavaksi aloitan pyykkirumban, että vaatteet ovat valmiina pienelle tulijalle.


Meillä on nyt parista vuodesta ihanat muistot ensilumelle. Silloin kun me muutettiin tähän meidän omakotitaloon 6.12.2013 satoi ensilumi maahan. Me äidin kanssa vielä jännitettiin pakettiautossa, kun Niksu ajoi moottoripyörää siinä kelissä uuteen kotiin. Ehjänä onneksi päästiin kaikki. Mutta muistoihin jäi se ensilumi. Ja sama kävi tänä vuonna. Ensilumi satoi maahan, kun me kasattiin pojan sänkyä. Tätäkin tulee varmasti vanhana muisteltua siellä kiikkutuolissa. Me kuunneltiin lastenlauluja ja yhdessä kasattiin sänky paikalleen. Kyllä on elukatkin pyörineet mukana ihmetellen, mikä tämä kodin kokonaisvaltainen muutos oikein on.



Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä yrittää jatkaa maanantai loppuun asti. Varmasti sammun tänään kuin saunalyhty. Mut sehän on vain hyvä tapa päättää maanantai ;)

Ihanaa alkanutta viikkoa muruset! Mitä teidän marraskuuhun kuuluu?

Mutta iloisempiin asioihin. Nimittäin vauvakutsuillla saamaani vaippakakkuun. Käy kurkkimassa täältä juttu juhlista, jos jäi välistä. Nämä ihanat rakkaat olivat tosiaan tämän mahtavan juhlan lisäksi kasanneet mulle vaippakakun, jonka sisällön tutkin vasta tämän viikon alussa. Jos saa tässä vaiheessa vähän murista, niin tuo valon määrä kun alkaa taas olla olematon :( Miten niitä kuvia sit taas nappaa. Saatte varmaan kestää keltaisia kuvia taas koko talven :P




Tutkin sisältöä ihan tohkeissani ja mitä kaikkea ihanaa sieltä oikein paljastuikaan! No niitä vaippoja tietysti, parissa koossa oikein. Sisuksiin oli kätketty juttuja niin vauvalle kuin äidillekin. Taitaa se isikin päästä osingoille ;)


Poitsulle muutava vaate. Niksu oli kyllä vähän mustis tuosta äiti on mahtava bodystä ;) Naureskelin vain hänelle. Ihanat raitabody ja pöksyt sekä sukkia. Niitä meillä taitaa ollakin aivan liian vähän, joten tulee kyllä tarpeeseen. Sit kun vielä tietäisi, miten paljon mitäkin olisi hyvä olla, ettei vaan sitten tule hätä. Mä olen vähän sellainen, että mieluummin liikaa kuin liian vähän :D


Tuttipullo, tutteja ja kaikenlaisia hoitoon sopivia tuotteita. Tiedättekö mikä onni, että näitä kaikkia tuli meille. Tuttipullo ja tutteja oli entuudestaan, mutta mitään muuta nöistä tuotteista ei. Ei edes vanupuikkoja, mitä kuulemma toiset hamstraa ihan isoissakin määrin. Mun on niin tehtävä vielä listaa, että mitä kaikkea sieltä kaupasta pitää kotiuttaa ennen pojan tuloa.


Mamma sai herkkuja ja vartalolle huolenpitoa. Miten ajattelevaista ♥ Tuo Pandan suklaa himottaa tuolla kaapissa kovasti. Haluaisin säästää sitä, mutta.... ehkä pitää ostaa sitten uusi :D


Viimeisenä vielä kuohuvaa. Minäkin pääsen nostamaan maljaa alkoholittomalla pojan tultua maailmaan ;) Näitä siis tarjotaan vieraille, kun tulevat käymään :)

Mitäs te tykkäsitte vaippakakun sisällöstä?

Huomenna olisi muuten taas Indiedaysin Inspiration Day. Nyt kyllä vaikuttaa siltä, että mun energiataso ei riitä lähtemään sinne. Toivottavasti muilla on ihan mahtava päivä siellä. :)

Ilon ja onnen kyyneleet, ne täyttivät silmäni lauantaina iltapäivällä. Niin suuren ja ihanan yllätyksen mun rakkaat sukulaiset ja ystävät olivat järjestäneet, ettei siinä tunteilta voinut välttyä. Ja tuo rakas mies oli ollut osana tässä kaikessa salamyhkäisyydessä, mikä mulle tosiaan paljastui vasta itse juhlien alettua.
   Mun lauantai päivä alkoi kovin väsyneissä tunnelmissa. Niksu tuli tuli yövuorosta aamulla ja en saanut enää sen jälkeen sängyssä nukuttua. En halunnut häiritä toisenkaan unia, joten aamupalan jälkeen köllähdin sohvalle katsomaan Emmerdalea. Hetken päästä alkoikin unettaa ja päätin pistää silmät kiinni. Eihän mulla muutakaan tekemistä ollut. Ihan tylsä ja laiska olo oli. Puolen päivän jälkeen havahduin siihen, että Niksun puhelin herättää. Menin ihan paniikkiin, että toisen pitää saada vielä nukkua ja menin etsimään puhelinta. Siellä se makkarissa ja Niksu huuteli kohta heräävänsä. Ei halua nukkua liian pitkään. Hetken aikaa sitä ihmettelin, olihan hänellä toinenkin yövuoro vielä edessä, mutta en sitten sen kummemmin sitä noteerannut. Ei mennyt kauaakaan, kun Niksu sanoi, että pitää lähteä kaupoille. Ehei, ei pienintäkään epäilystä edelleenkään mistään. Mentiin kaupoille ja minä kinusin ruokaa nälissäni :D Niksu sanoi, että mentäisikö vain kotiin syömään, niin eihän se sillä hetkellä käynyt. Piti hakea jotain valmista kotiin, kun nälkä oli jo niin kova. Siskokin soitti jo, kun Niksu oli unohtanut ilmoittaa meidän aikataulua. Tai siis ei uskaltanut pistää viestiä, etten vain olisi tajunnut mitään. Sisko onneksi keksi niin hyvän hätävalheen, ettei mulla edelleenkään soinut mitkään kellot päässä.


Viimein kun tulimme kauppakassien ja ruoan kanssa kotiin takaisin mulla iski jo välittömästi oven avattua ruoan tuoksu nenään. Eikä se lähtenyt kyllä sylissäni olleesta kebab annoksesta. Mulla ensimmäisenä tuli hätä, että olenko jättänyt jotain hellalle minkä takia noin vahva tuoksu. Kovaan ääneen sitä vielä päivittelin. Seuraavaksi silmiini osui keittiön oviaukkoon laitetut pompomit. Ette ikinä usko, mitä mulle tuli ensimmäisenä mieleen. Kuka meille on murtautunut? :O Niin, murtovarkaat varmaan laittaa koristeita esille XD Ihan kauhuissani niitä tuijotan ja samassa oviaukkoon hyökkää mun käly Skeit huutaen YLLÄTYYYS! Samassa sieltä takaa alkaa paljastumaan muitakin vieraita ja siinä samalla hetkellä kun ymmärsin mistä on kyse, kyynelkanavat aukesi ihan täysin. Vollotin silmät niin märkinä, etten edes nähnyt ketä kaikkia ihania meillä olikaan. Halaisin jokaisen vuoron perään ja samalla tajusin, että rakkaat ystävät ja sukulaiset olivat kerääntyneet meille ♥ Seuraavaksi tajuntaani iski se, että mä näytän ihan kamalalta, kun en ole meikannut. Siitähän se itku sitten yltyi. Näytin niin kamalalta ja kaikki muut olivat niin hehkeinä :D Ja viimeinen kyynelkanavien vuodattaja oli se, että harmittelin meidän kodin sotkua...


Keittiö oli katettu valmiiksi kaikilla herkuilla, koti oli koristeltu ja ihanat olivat vielä siivonneetkin. Häpeä oli kova, mutta mitäpä nuo rakkaat eivät meillä olisi nähneet. Ja onhan meillä vielä remontti kesken, niin kaikki on ihan levällään. Siinä kun alkoi pikku hiljaa pää normalisoitumaan ja ymmärsin, että mikä ihana hetki tämä on, unohdin oman räjähtäneen ulkomuodon ja nautin vain rakkaistani ♥


Ihan ensimmäiseksi tartuttiin kiinni herkkupöydän antimiin. Rakkaat olivat tehneet kaikkea hyvää syötävää ja tarjottavia oli niin paljon, ettei tiennyt mitä kaikkea sitä olisikaan saanut mahdutettua mahaan. Kebabit hävisi sensiliäntien jääkaappiin. Eihän sen nyt näitä herkkuja voita mitenkään. Nautin täysin rinnoin. Miten ihanaa, että sukulaisia vähän pidemmänkin matkan takaa oli tullut juhlistamaan. Miten kiitollinen ja rakastettu olo mulla oli ♥


Syönnin lomassa tajusin, että nyt jollekin kamera käteen, ettei pirskeet jää kokonaan ikuistamatta. Skeit, joka koko järkkäilyn takana taisi olla vetona, sai luvan toimia kuvaajana. Enhän mä kyennyt kuvaamaan, joten parempi oli ulkoistaa homma :D Ja mitä vielä, nuo rakkaat olivat tehneet mulle vaippakakun! Mulle järkätään juhlat ja vielä lahjotaankin tuollaisella ihanuudella. Okei, suurin osa sisuksesta menee pienen pojan käyttöön, mutta ei mammaakaan oltu unohdettu. Vaippakakun sisällön näette sitten omassa postauksessa :)


Syönnin ja pahimman järkytyksen jälkeen olikin aika aloittaa pienet pelailut. Mulle ole järjestetty muutama homma, mutta ei vieraatkaan säästyneet hommilta. Minä sain arvailla lastenlaulujen sanoja, vauvakuvien henkilöitä sekä arvasin oman vatsanympärykseni. Meillä oli jääkaapissa vauvanruokaakin, mutta ne siinä tohinassa unohtui kokonaan :D



Ensimmäisenä sain arvailla ketä rakkaita kuvista oikein löytyy. Suurimman osan tunnistin oikein hyvin, mutta lopun muutamat kuvat oli haastavia. Ja viimeiseksi jäänyt kuva sain meidät narumanaa ihan täysin. Minä itsekin löydyin tuolta joukosta ja itseänihän mä en tunnistanut. Epäilin sitä äidiksemme, mutta ei silloin värikuvia ollut :D Aivan mahtava tehtävä, koska kaikkien vauvakuvia en ollut nähnyt.



Vieraat saivat myös arvata mun vatsanympäryksen ja kolme parasta arvausta palkittiin. Voi että, miten paljon me naurettiin! Osa arvasi hyvinkin lähelle mitan, mutta toisten naru olisi yltänyt isommankin pallon ympärille. Oma arvaukseni oli lähes täydellinen. Narusta sai leikata noin 2cm pois. Kolme parasta palkittiin ja kaikki palkituista menivät kovin lähelle omaa mittaani :)


Siinä se meikkaamaton pallomaha nyt sit kuvaajan photobombaamana xD
Seuraavana vuorossa oli vauvalotto. Vieraat saivat täyttää lappusen, jossa kysyttiin pojan syntymäaikaa, pituutta, painoa, hiusten- ja silmien väriä sekä nimeä. Kuvassa lueskelen vastauksia ja hämmästelin sitä, miten moni arvaili samoja nimiä. Ollaanko men Niksun kanssa niin helppoja :D Mä saan palkita lähimmäksi osuvan ;)
Eikä siinä kaikki. Vieraat olivat meille tullessaan kirjoittaneet koriin lupauksia, mitä tekevät kun minulle/meille. Jokainen poimi korista yhden lupauksen ja luki sen ääneen kaikille. Mulle on tiedossa hemmottelua, jalkahoitoa, vauvanhoitoapua ja herkkuja. Ja mitä kaikkea muuta ihanaakin luvattiin.


Kyllähän osa miehistäkin osallistui juhliin. Niksu jatkoi remonttia, ja mun veikka piti siinä seuraa samalla :D Kävi veikka välillä kuittailemassa mun pallosta, mutta ihana, että olivat edes samaan aikaan paikalla ;)
Harmitti, että aika hurahti niin nopeasti. Pian oli jo juhlijoiden aika lähteä muihin hommiin ja iltahan se tuli niin kamalan nopeasti vastaan. Sisko lapsineen ja mun Meli-serkku jäivät pisimmäksi aikaa. Rupateltiin pitkälle iltaan kaikenlaista ja Meli päätti lopulta jäädä vielä yöksi. Ja mikä parasta, hän antoi mulle kasvo- ja dekolteehieronnan. Meli on valmistunut muutama vuosi sitten kosmetologiksi ja voi sitä hemmottelua! Tuntui ihan mielettömän hyvältä. Voisin siis sanoa, että päivä oli ihan täydellinen ♥

Kiitos siis tuhannesti mun rakkaille! Skeitille, äidille, siskolle, Marja-kummille, Meli-serkulle, Annelle, Heidille, Minnalle, Reetalle, Sirpulle, lapsille, veikalle ja Niksulle. Kiitos, että järjestitte näin ihanan juhlan mulle. Olen niin kiitollinen ja onnellinen ♥