Voihan kuumemittari! Tänään ei ole mun päivä, ei sitten yhtään. Mulle sitten iski se lentsu ihan kunnolla. Kurkku edelleen kovin kipeä ja nenän saa niistää ruvelle asti. Töiden jälkeen en ole jaksanut tehdä muuta kuin nukkua. Unen ja kuumeen höyryissä sitten aloin mittaamaan kuumetta mun vanhalla luottomittarilla, joka siis elohopeaakin sisältää. Tai siis sisälsi. Ehdin juuri kaivaa mittarin pois kainalosta ja nähdä lukemat 37,4 ja samalla mittari vain hyppäsi pois käsistäni. En tiedä mitä ihmettä pääsi tapahtumaan, mutta samassa näen elohopean pirstaloituneena meidän lattialla ja matolla. Tuli niin kamalan iso harmitus. Eihän siinä auttanut muu kuin alkaa siivoamaan. Lattialta elohopea oli vielä helppo saada pois, mutta matto, se oli täynnä palasia, joten matosta oli sitten vain luovuttava. Vanha ja aika rumakin tuo meidän keittiön matto oli, mutta sillä oli tunnearvoa, kun äidiltä saatu.

Pitipä heti goolettaa parhaimmat neuvot elohopean keräämiseen ja Tarkan Markan blogista parhaimmat ohjeet sitten lopulta löytyi. Minä muistalin jonkun joskus kertoneen, että elohopea kannattaisi imeyttää leipään, mutta ketunleivät se siihen imeytynyt. Onneksi meiltä löytyi pipetti ja märkä talouspaperi. Niillä pääsee jo pitkälle. Voimat aivan lopussa ja etsin pienimpiä murusia. Nyt on toivottavasti kaikki kerättynä. Syy miksi tuota apteekin kuumemittaria en ole käyttänyt, on se kun se näyttää mulle aina vaan lämmöksi 35,6 vaikka kuumettakin olisi. Nyt onkin siis huomenna uuden mittarin osto edessä. Apuva vaan tätä oloa.

Ei mee taas nallekarkit tasan. Pikkukamari edelleen maalaamatta ja lahjat ostamatta. Voi kun ensi yönä tulisi ihmeparantuminen.