Viikko 5

maanantaina, helmikuuta 08, 2016

Taitaa verottaa meikäläistä eilinen ahertaminen. Olin meinaan eilen ihan super reipas ja touhusin vaikka ja vallan mitä. Liian lyhyiden yöunien jälkeen, olen tänään ollut ihan kujalla. Ei oikein ajatus juokse. Väsymys todella haittaa tekemisiä ja päällimmäisenä mielessä on vain sänkyyn köllähtäminen ja lopulta vaan painua unimaahan. Onneksi päivä on jo niin pitkällä, että ihan varmasti kohta sinne menenkin. Jääkö teillä ahkeruus tavallaan päälle? Eli siis reippaan päivän jälkeen ei sitten nukutakaan, vaikka kaikki energiat olisi varmasti käytetty. Mulle taisi eilen käydä niin. Iltapäivällä olin ihan varma, että uni tulee hetkessä pään tyynyyn painettua. Kukuin vielä yhden maissa ja lopulta unta taisi tulla vaivaiset kolme tuntia. Uskonette, että olen todellakin ollut tänään ihan vailla päämäärää ja ajatuksia. Vaikka tarkoituksena oli lähteä Anne ystävän kanssa tänään lenkille, oli ehkä tuo kelin kurjuus tällä kertaa mun puolella. Juoruttiinkin sitten teekupi äärellä lenkkipolun sijaan, mutta ehkä se olikin tälle voinnille parempi vaihtoehto.


Viime viikko oli kyllä eiliseen asti ihan täynnä ohjelmaa ja reippailua. Yhtä pientä hidastajaa lukuunottamatta. Mulla oli taas migreeni. Alkoi vielä inhottavasti lenkillä. Oli meinaan aikamoista tuskaa kestää lenkki loppuun asti. Kotona lääkettä, onneksi se helpotti hieman, mutta parin tunnin päästä iski kunnolla uudelleen kanveesiin. Kävin unille jo ennen yhdeksää. Tai nukahdin sohvalle Niksun pelatessa pleikkaria. Torstai olikin sitten toipumispäivä. Onneksi pääsin kuitenkin melko vähällä kivulla.

Lauantaina otettiin suunnaksi MP-messut. Huhhuh sanon vaan. Messukeskukseen tuntui tuolloin lauauntaina änkeytyneen puoli Suomea. Populaa oli aivan tuhottoman liikaa, niin liikaa että muakin jopa ahdisti. Ihmiset töni, känniääliöitä pitkin ja poikin, eikä siellä melussa kuullut edes omia ajatuksia. Oli ehkä pikaisimmat messut ikinä meidän kohdalla. Tunti ja me oltiin jo poistumassa. Pelkkä jonottaminen ja ulos pääseminenkin oli koettelemus. Mikäli vielä tulevina vuosina aiotaan mennä näille messuille, niin ehdottomasti valitaan joku muu päivä kuin lauantai. Harmillisesti meille ei siis jäänyt sieltä tällä kertaa käteen muuta kuin ahdistus. Pari kivaa moottoripyörää siellä nähtiin, mutta enemmän meillä meni energiaa siihen, mihin siellä jalkansa uskaltaa laittaa.



Mua on kovasti huvittanut meidän Tare. Viime viikolla tosiaan kirjoittelin siitä, kuinka olen huolissani meidän yhteisestä ajasta. Koskaan kun ei vaan voi tietää mikä hetki on viimeinen. Se mikä mua on huvittanut, niin Tare tuntuu vain nuortuneen. Se on ollut ihan hirmuisen pirteä, leikkii normaalia enemmän ja haluaisi olla koko ajan menossa mukana. Tämä onneksi rauhoittaa vähän omaa mieltä. Ei se meidän Tappi ole vielä ainakaan henkisesti vanhentunut. Niin kuin en vissiin minäkään :D Kolkyt on tulossa ihan just täyteen, mieli ei vaan taida olla siinä iässä vielä ihan mukana. Taren kanssa on tosiaan touhuttu paljon ja pidempienkin lenkkien jälkeen toinen on ihan valmis leikkimään. Uutta synttärilelua on retuutettu ja heitetty, toinen vaan jatkaisi ja jatkaisi. Toivottavasti siis saadaan viettää vielä monen monta yhteistä vuotta ♥



Viime viikolla posti toi mulle ihan hirmuisen herkullisen paketin. Sain blogin kautta testattavaksi Fastin uutuus proteiinipatukoita. Näistä kuulette tarkemmin vielä omassa postauksessa, mutta miten  oivaan aikaan nämä tuli! Juuri oikeaan aikaan antamaan vaan lisäboostia tähän mun salitouhuiluun. Ja mikä parasta, salitreenit ovat tuntuneet ihan mielettömän hyvältä! Kunnon treenistä kipeytyneet lihakset tekee vaan niin hyvää ja mun pää voi tuhottoman paljon paremmin. Jälleen kerran sitä vaan pitää toitottaa itselleen, miten tyhmä sitä on ihminen ollut, kun lopettanut näin hyvän harrastuksen. Tai eihän sitä ole hyvä jatkaa, jos se tekee pahaa, mutta jos mulla on aina ollut tämä olo salilla käymisen jälkeen, niin miksi ihmeessä sellainen töks tulee? En malta odottaa taas salipäivää. Tänääkin oli alunperin tarkoitus mennä, sitten sovittiinkin lenkki ja kaiken tämän jälkeen tulikin vapaapäivä. Mutta ehkä kuitenkin ihan hyvä. Huomenna painetaan entistä kovemmin ;)



MA: Salitreeni (rinta-hauis-ojentaja)
TI: Salitreeni 1h10min (selkä-olkapää)
KE: Kävelylenkki 50min 5km (migreeni)
TO: - (pääkipu)
PE: Salitreeni 1h (jalka-vatsa)
LA: -
SU: Aamulenkki tyhjällä vatsalla 50min 5km, salitreeni 1h10min (rinta-hauis-ojentaja)



Mä olen oikeastaan ihan tyytyväinen viime viikon liikuntoihin. Vai miltä ne teidän mielestä näyttää? Tietysti olisi varmasti voinut tehdä enemmänkin, mutta ehkä tää on ihan hyvä pitääkseen sen kuitenkin mielekkäänä ja antaa keholle aikaa levätäkin. Eilen olin niin tyytyväinen mun aktiivisuusrannekkeen lukemiin! Mähän vedin sitten niin täysiä, että tuplasin päivän aktiivisuuden. Ihan huikeeta! Mutta kuten sanoin, nyt sen tuntee :D


Ja mikä parasta, salikaverit! Treeni on ihan erilainen, kun siinä on kaveri jota tsempata ja joka tsemppaa sua. Vaikka kyllä treeni on ollut yksinkin tehdessä ihan mielettömän kovaa. Tätä hei oikeasti lisää. Mä pänttään tätä koko ajan päähäni :D

Mutta nyt meikä kiittää ja kuittaa. Iltapuuhiin ja nukkumaan. Tänään oikeasti ajoissa!

You Might Also Like

1 kommenttia

  1. Juu ehdottomasti pitää antaa kropan levätä, jos on sellanen fiilis :) Hyvältä sun treenit näyttää! Jos jotain tuohon viikko-ohjelmaan lisäisin, niin ehkä jotain tosi tehokasta, esim. sellasta hiit-tyylistä treeniä, jossa syke nousee kunnolla.

    VastaaPoista